Uusmaalaiset viljelijät halukkaita suojelemaan vesistöjä
Uudenmaan tuottajajärjestöjen ja Uudenmaan ELY-keskuksen toteuttama maatalouden vesiensuojeluhanke on osoittanut uusmaalaiset viljelijät ympäristötietoisiksi. Hankkeessa on etsitty uusia menetelmiä vesien suojeluun: Uudenmaan alueen vesistöjen tila on luokiteltu vain tyydyttäväksi ja jokien keskimääräistä heikommaksi. Järvet, sen sijaan, ovat erinomaisessa kunnossa. Hanke toteutettiin käytännönläheisesti: kolmisenkymmentä viljelijää eri puolilta Uuttamaata osallistui siihen tiloillaan olevalla havaintokoelohkolla. Lohkokokeilujen lisäksi hankkeessa seurattiin automaattisilla antureilla Vantaanjoen tilannetta.
Ravinnehuuhtoutumien hallinta eli RaHa-hanke on osin ESR-rahoitteinen ja se on toimintakausi kestää 2009 – 2014. Hyvinkäällä järjestetyssä päätöstilaisuudessa toivottiin kyllä jonkinmoista jatkumoa hankkeelle – tarvetta olisi.
Laura Alakukku Helsingin yliopistolta valaisi maan rakenteen vaikutusta ravinteiden huuhtoutumiseen.
RaHa-hanke toteutettiin viljelijälähtöisesti, hankkeen tuella. Oli hyvä, etteivät palautteet lähteneet tällä kertaa Helsingin Pasilasta käsin, viljelijät toimivat palautteen antajina itse, seminaarissa todettiin.
Viljelijät kokeilivat uusia viljelytapoja ja havainnoivat niiden vaikutuksia. Koelohkoilla kokeiltiin viherlannoitusnurmien, alus- ja kerääjäkasvien sekä maanparannusaineiden viljelyn vaikutusta pelloilta huuhtoutuvien ravinteiden määrän vähenemiseen. Samalla tutkittiin, miten kerääjäkasvit suojasivat pellon pintaa eroosiolta ja paransivat maan rakennetta: Kun eroosioherkkyys vähenee, samalla vähenee myös sateen aikaansaaman veden virtauksen vaikutus. Maan rakenteen kohentuminen parantaa ravinteiden hyödyntämistä ja juurien ja kasvimassojen lisääntymistä.
RaHa-hankkeen projektipäällikkö Kari Koppelmäki pitää vihreän kasvipeitteisyyden lisäämistä tärkeänä niin vesiensuojelun kuin pellon kasvukunnon hoitamisen kannalta.
Italianraiheinän todettiin vähentävän tehokkaasti typen huuhtoutumisriskiä pelloilta – viljelijät käyttivät sitä kokeissaan aluskasvina kaikkein eniten sen edullisuuden ja helpon saatavuuden vuoksi. Aluskasveja viljelemällä voidaan parantaa vesistöjen tilaa, mutta haittapuolena saattaa olla sadon pienentyminen lyhyellä aikavälillä – aluskasvit kilpailevat pääkasvin kanssa. Pitkäaikaisen käytön seurauksena satotasojen odotetaan kuitenkin kasvavan. Onko se siis viljelijälle kannattavaa, kysyttiin. Uudella rahastokaudella käyttöön tuleva ympäristökorvausjärjestelmä ottaa tämän huomioon, vastattiin. Vesiensuojelun lisäämiseksi käyttöön otettavien keinojen on oltava viljelijöille paitsi motivoivaa, myös taloudellisesti kannattavaa, todettiin. Taloudellisia vaikutuksia on ollut kuitenkin vaikea mitata tarkkaan, koska tilat ovat keskenään erilaisia.
Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä kertoi yhdistyksen käyttämistä automaattiantureista, joilla seurataan RaHa-hankkeen pelto-ojaa ja metsäpuroa Vantaanjoen valuma-alueella. Anturilla saadut mittaustulokset ovat Lahden mukaan tarkempia kuin yksittäisillä mittauksilla tehdyt. Yhdistys on mukana RAHA-hankkeessa.
Valtaosa (60 prosenttia) Vantaanjoen fosforikuormituksesta on peräisin pelloilta. Vaikka kasvipeitteisyys joen lähellä olevilla pelloilla on lisääntynyt viime vuosina, kuormittavimmat lohkot ovat yhä edelleen kynnettyjä ja ilman kasvipeitettä, Lahti kertoi.
Pasi Valkamaa (takana) Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä ja projektipäällikkö Kari Koppelmäki Uudenmaan ELY-keskuksesta (vas.) esittävät sadesimulaation avulla, miten vesisade vaikuttaa eri tavoin käsiteltyihin maanäytteisiin pellolla.
Tietoa tuotettu paljon
Hanke on toiminut yhteistyössä monien muiden ympäristön suojeluun keskittyvien projektien ja tahojen kanssa, toiminnassa on ollut mukana myös oppilaitoksia ja viranomaisia. Tietoa on tuotettu paljon, sekä suomeksi että ruotsiksi.
Espoolainen viljelijä Rikard Korkman kiitteli hankkeen ulospäin suuntautuneisuutta, aktiivista kommunikointia, hän totesi. Ruotsinkielisenä hän oli mielissään siitä, että hanke lähestyi ruotsinkielisiä viljelijöitä "tosissaan". Hän epäili, ettei hankkeen puitteissa julkaistuja puolitieteellisiä julkaisuja ja käytännön oppaita olisi julkaistu ilman hanketta.
Viljelijöitä on lähestytty myös viljelijäkirjeellä ja noin 70 tietopitoisella tilaisuudella.
- Hanke lähtee viljelijän tarpeista, Korkman totesi.
Itämereen laskevat joet vievät mukanaan laajalta alueelta keräämäänsä sadevettä ja sen mukana ravinteita. Ylitarkastaja Irmeli Ahtela Uudenmaan ELY-keskuksesta muistutti Uudenmaan alueen vastuuta Itämeren tilasta: Itämereen laskevat joet alkavat Uudeltamaalta, riippuu meistä, mitä niihin jokiin laitetaan.
Teksti ja kuvat: Memmi Ojantola