Etelä-Savon väestö vähenee, mille tulevaisuus rakentuu? (Etelä-Savon ELY-keskus)
Etelä-Savon väestö vähenee tasaisesti. Vuonna 2013 väestön kokonaismuutos oli – 1096 asukasta, vuonna 2014 – 956 ja vuoden 2015 heinäkuun kokonaisväestön muutosluku oli jo – 600 asukasta. Alueelta muutetaan pois työn ja koulutuksen perässä ja suuri osa muuttajista on keski- ja korkea-asteen koulutuksen saaneita. Maakuntaan muuttajat ovat enimmäkseen opiskelijoita ja eläkeläisiä. Maahanmuutto pehmentää hieman väestön vähenemistä: vuonna 2015 Etelä-Savoon on tullut 261 maahanmuuttajataustaista asukasta.
Tiedot käyvät ilmi Etelä-Savon maakuntaliiton parhaillaan kokoamasta Etelä-Savon alueen muuttoliikettä käsittelevästä katsauksesta. Tarkastelun pohjana on käytetty vuosien 2010 – 2012 Tilastokeskuksen taustatietoja ja muuttujia: ikä, pääasiallinen toiminta (työllinen, opiskelija, eläkeläinen yms.), koulutusaste, työllisten muutto ja tulotausta. Alustava tietopaketti antaa ja mielenkiintoisia nostoja, mutta toisaalta hyvin tuttuja tietoja Etelä-Savolle.
Ketä Etelä-Savoon jää ja mille väestöpohjalle tulevaisuus rakentuu?
Etelä-Savossa on muutettu työn ja opiskelun perässä muualle 1990-luvulta lähtien. Nettomuuttoluvut ovat olleet negatiivisia alueen väestökehityksessä. Enimmillään Etelä-Savosta on muuttanut pois noin 1200 asukasta vuodessa (1998, 2007). Vuonna 2014 nettomuuttotappio oli ainoastaan 275 asukasta, joten kehitys on paranemaan päin. Mutta nämäkään luvut eivät lohduta, kun muistamme Etelä-Savon ikärakenteen ja kuolleisuuden suhteessa syntyvyyteen.
Alueelta muutetaan työn ja koulutuksen perässä. Nuoret ja nuoret aikuiset, ns. työllinen väki, muuttaa pois, jolloin se merkitsee myös lapsiperheiden poismuuttoa. Ketä meille sitten jää tänne Etelä-Savoon ja mille väestöpohjalle rakennamme tulevaisuutta? Toki Etelä-Savoon myös muutetaan työn perässä, tullaan opiskelemaan ja asumaan eläkeläisenä. Eläkeläiset pitäisikin nähdä entistä enemmän voimavarana, kuin kuluna. Pienet kunnat ovat luonnollisetsi suurimpia häviäjiä, Savonlinnan ja Pieksämäen seutu suurimpina menettäjiä. Toisaalta muutetaan maakunnan sisälläkin, Mikkelin ja Savonlinnan seutukunta ovat suosituimpia vastaanottavia muuttoalueita.
Mielenkiintoisia tietoja voi myös poimia koulutusasteilta: poismuuttajat ovat koulutettuja (keski-aste ja korkea-aste), Tosin Etelä-Savossa tuotetaan koulutuspalveluita, ja siten myös valmistumisen jälkeen muutetaan työhön muualle. Varovasti voidaan pohtia, minkälainen keskimääräinen osaamiskapasiteetti Etelä-Savoon jää ja mitä se merkitsee esimerkiksi hyvinvointi- ja terveysmittaristotietojen (mm. sairastavuus, työttömyys) näkökulmasta. Toimialoittain suurin poismuuttajien ryhmä näkyy Etelä-Savossa palkansaajissa ja julkisen alan toimijoissa, toki tämä on yhteydessä alueen työpaikkakehitykseen. Poismuuttajat ovat enimmäkseen pieni- tai keskituloisia.
Maahanmuutto pehmentää väestökatoa
Entäpä maahanmuutto, näkyykö se? Kyllä. Luvut olisivat vielä pahemmat, jos Etelä-Savossa ei olisi ollut jo pitkään aktiivista kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Jo yksin Mikkelin seutu on ottanut pakolaisia vastaan yli 15 vuotta. Tuoreet mahanmuuttajaluvut esimerkiksi Hirvensalmella, Pertunmaalla ja Mikkelissä näkyvät pienempinä väestönmuutoslukuina. Vuoden 2015 puolella maahanmuuton myötä on Mikkelin seudulle tullut 182 uutta asukasta ja koko Etelä-Savoon 261 maahanmuuttajataustaista asukasta. Nämä ovat merkittäviä lukuja kun muistamme, että maahanmuuttajaperheet ovat suurimmaksi osaksi nuoria ja työikäisiä.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Irja Sokka, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 165
Ennakointiasiantuntija Merja Toijonen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 089