Tiivistettyä tietoa turvapaikanhakuprosessista ja kotouttamisesta (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

Kuka on turvapaikanhakija?

Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Turvapaikkaa voi hakea ainoastaan henkilökohtaisesti ilmoittautumalla Suomen valtion alueella rajatarkastusviranomaiselle tai poliisille. Ilmoittautumisen yhteydessä turvapaikanhakija rekisteröidään. Torniossa toimiva järjestelykeskus on perustettu nimenomaan turvapaikanhakijoiden rekisteröintiä varten.
 

Turvapaikanhakijoiden vastaanottoprosessi

Turvapaikanhakija majoitetaan vastaanottokeskukseen turvapaikkaprosessin ajaksi. Turvapaikanhakija voi majoittua myös muualle, mutta siinä tapauksessa hän vastaa kustannuksista itse.

• Vastaanottokeskukset Suomessa toimivat sisäasiainministeriön alaisuudessa.
• Maahanmuuttovirasto voi esittää sisäasiainministeriölle uuden vastaanottokeskuksen perustamista.
• Alueellisesti ELY-keskusten tehtävänä on varautua laajamittaiseen maahantuloon mm. kartoittamalla ja tekemällä esisopimuksia kuntien kanssa turvapaikanhakijoiden vastaanottoon soveltuvista tiloista.

Valtio korvaa kunnille turvapaikanhakijoista syntyvät kustannukset esim. vastaanottotoiminnan ja turvapaikanhakijoille tarjottavien terveyspalveluiden osalta.

Turvapaikanhakijoille annettavista palveluista säädetään laissa. Tällaisia palveluita ovat muun muassa majoitus vastaanottokeskuksessa, tarvittaessa annettava taloudellinen tuki ja apu mahdollisiin terveysongelmiin. Turvapaikanhakija voi hakea elämiskustannuksiinsa taloudellista tukea. Vastaanottokeskuksen myöntämä taloudellinen tuki on tarkoitettu välttämättömiä perustarpeita varten ja se vaihtelee mm. sen mukaan, onko turvapaikanhakijalla lapsia ja tarjotaanko hänelle ja hänen perheelleen ateriat vastaanottokeskuksessa.  Vuonna 2015 yksinasuvan vastaanottoraha (jos vastaanottokeskus ei tarjoa aterioita) on 316 euroa kuukaudessa ja jos vastaanottokeskus tarjoaa ateriat, tuki on vajaat 93 euroa.

Alaikäisinä yksin ilman huoltajaa tulleet lapset sijoitetaan erillisiin yksiköihin, pääasiassa joko ryhmäkotiin tai tukiasumiseen. Lisäksi nuoria on sijoitettu kansanopistoihin linjoille, joilla on yhdistetty opiskelu ja tuettu asuminen. Peruskouluikäiset lapset pyritään saamaan kouluun.
 

Turvapaikkahakemuksen käsittelyprosessi

Turvapaikkahakemuksen käsittely käynnistyy poliisin suorittamalla turvapaikkakuulemisella. Sen jälkeen maahanmuuttovirasto kutsuu turvapaikanhakijan puhutteluun, joka on turvapaikkahakemuksen päätöksen perusta. Jos henkilölle ei myönnetä turvapaikkaa, maahanmuuttovirasto päättää samalla henkilön käännyttämisestä. Turvapaikkahakemus voidaan myös jättää tutkimatta, jos henkilö on esim. saapunut turvallisesta maasta. Turvapaikkahakemusten käsittelyyn liittyy lisäksi ns. Dublin –menettely. Dublin –menettelyn eli vastuunmäärittämisen periaatteena on, että turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa. Vastuu turvapaikkahakemuksen käsittelystä kuuluu pääsääntöisesti sille jäsenvaltiolle, jossa henkilö on ensimmäistä kertaa rekisteröitynyt turvapaikanhakijaksi.
 

Kiintiöpakolaiset

Pakolainen on kotimaansa ulkopuolella oleskeleva henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Vuosittain eduskunta määrittää, kuinka monta YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämän pakolaisstatuksen omaavaa henkilöä Suomi ottaa vastaan. Kiintiöpakolainen on henkilö, joka tämän asetetun kiintiön puitteissa saapuu Suomeen.

Kiintiössä valittuja pakolaisia ei sijoiteta Suomessa vastaanottokeskuksiin, vaan heidät sijoitetaan suoraan kiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin. Kiintiöpakolaisten kuntiin sijoittamisesta vastaavat paikalliset ELY-keskukset. ELY-keskus neuvottelee ja sopii alueensa kuntien kanssa kuinka monta pakolaista kukin kunta ottaa vastaan. Valtio korvaa kunnille pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia kustannuksia.
 

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Jo turvapaikanhakuprosessissa ollessaan turvapaikanhakijalla on työnteko-oikeus Suomessa. Työnteko-oikeus alkaa 3 – 6 kk kuluttua turvapaikkahakemuksen tekemisestä, riippuen onko henkilöllä matkustusasiakirjoja mukanaan vai ei. Työnantajan tulee varmistua turvapaikanhakijan oleskeluluvasta tai mahdollisesta todistuksesta työnteko-oikeudesta. 

Kun henkilö on saanut oleskeluluvan, hän siirtyy vastaanottokeskuksesta asumaan uuteen kotikuntaansa.

Kotouttamiseen liittyvien asioiden vastuuministeriönä toimii Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö. ELY-keskuksilla on alueellinen vastuu maahanmuutto- ja kotouttamisasioista. ELY-keskukset tukevat kuntia kotouttamisohjelmien valmistelussa ja toteutuksessa sekä sopivat kuntien kanssa kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntapaikoista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi myös myöntää Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta maahanmuuttajien kotouttamishankkeille. Lisäksi ELY-keskukset koordinoivat alueellisia etnisten suhteiden neuvottelukuntia, joiden tavoitteena on edistää hyviä etnisiä suhteita ja yhteistyötä.

Kotouttamistoimista paikallistasolla päävastuussa ovat kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto. Kunnilla on paikallistasolla yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. TE-toimistoilla on päävastuu työnhakijoiksi ilmoittautuneiden maahanmuuttajien kotouttamisesta. Keskeinen toimenpide kotoutumisen tukemisessa on kotoutumiskoulutus. Maahanmuuttajat voivat myös kouluttautua omaehtoisesti TE-toimiston avustuksella.  Kuntien ja te-toimiston ohella mm. opistot ja Kansalaisjärjestöt tuottavat erilaisia kotoutumista edistäviä palveluja. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvat maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen eri koulutusasteilla sekä maahanmuuttajien kulttuuria, liikuntaa, nuorisotyötä ja uskontoa koskevat asiat.
 

Lisätietoa:

Turvapaikan hakeminen Suomesta (www.migri.fi)
Maahanmuuttaajien kotouttaminen (www.tem.fi)
Maahanmuutto ja maahanmuuttopolitiikka Suomessa (www.intermin.fi)

johtaja Leila Helaakoski, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus,  puh. 0295 038 051
maahanmuuttopäällikkö Hanna Määttä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0295 038 076

Tiivistelmä 13.10.2015 / Tuula Pörhö, viestintäpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus