Kohtaamiset kaupan kassalla ja futiskentällä parasta arjen kotoutumista (Kaakkois-Suomi)


 

Hyvät väestösuhteet maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Kymenlaaksossa -seminaari kokosi 4.10.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen Kouvolaan tuvan täydeltä päättäjien, kuntien ja muiden viranomaisten sekä järjestöjen edustajia kuulemaan hyviä käytäntöjä maahanmuuttotyön tueksi. Tilaisuuden juontajana toimi Kotona Suomessa -hankkeen aluekoordinaattori Nexhat Beqiri.

- Elämme vahvaa vastakkainasettelun aikaa eli ihmisiä luokitellaan herkästi eri ryhmiin kuuluviksi. Jokaisella on vastuu omista asenteistaan, joihin vielä etenkin sosiaalinen media luo omat lisämausteensa, pohti Kouvolan kaupungin maahanmuuttokoordiaattori Tuija Väyrynen avatessaan tilaisuuden. - Kohtaamiset arjessa vähentävät ennakkoluuloja ja -asenteita.

                                  

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Juha-Pekka Kallioniemi ja seminaarin juontaja, Kotona Suomessa -hankkeen aluekoordinaattori Nexhat Beqiri.

Vieraskielisten osuus kasvaa Kymenlaaksossa

Seudullisen maahanmuuttotyön koordinaattori Anu Kilpinen Kotkan kaupungilta kertoi faktoja maakunnan väestöstä. - Kotkassa ja Kouvolassa vieraskielisten (muu kuin suomi, ruotsi, saame) määrä kasvaa, ja Kotkassa puhutaan jo sataa eri kieltä, Kouvolassakin 77:ää. Kansalaisuuksien kirjo on suurin myös Kotkassa, missä on 111 eri kansalaisuutta. Kovin kauas ei jäädä Kouvolassakaan, missä eri kansalaisuuksia on 96, Kilpinen kertoi. On myös pantava merkille, että ylivoimaisesti eniten Kymenlaaksossa on venäläisiä. Seuraavina tulevat virolaiset, somalit (Kouvola) ja irakilaiset (Kotka).

                 

Osallisuuden kokemus parantaa kaikkien mahdollisuuksia ja hyvinvointia

- Hyvät väestösuhteet ovat sitä, että eri väestöryhmiin kuuluvat ihmiset elävät yhdessä suomalaisessa yhteiskunnassa ja luottavat toisiinsa lähtökohdista ja taustasta riippumatta. Etnisten suhteiden neuvottelukunta sekä oikeusministeriön Trust -hanke pyrkivät edistämään väestöryhmien välisiä hyviä suhteita paikallisella ja valtakunnallisella tasolla, kertoi hankekoordinaattori Mia Luhtasaari oikeusministeriöstä.  Monikulttuurisuutta pidetään Luhtasaaren mukaan myönteisenä mutta kun se tulee lähelle, asenteet muuttuvat.
- Haasteena on, miten suomalainen yhteiskunta on valmis hyväksymään muita kuin kantasuomalaisia. Kyse on käytännössä ihan tavallisista asioista arjen kohtaamisissa. - Jokapäiväiset pienet teot kuten esimerkiksi tervehtiminen kohdatessa ovat jokaiselle helppoja keinoja  parantaa ympäristönsä ilmapiiriä ja hyvinvointia. Järjestöillä on tässä suuri rooli tarjotessa kohtaamispaikkoja kantasuomalaisille ja maahanmuuttajille, Luhtasaari korosti.

Paneelikeskustelussa asenteet - meidän ja heidän

Seuraavaksi päästi tilaisuuden juontaja panelistit pohtimaan mitä luottamus, kunnioitus ja ennakkoluulot näkyvät eri väestöryhmien välisissä suhteissa. Keskustelemassa olivat poliisi Timo Tarvonen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta, opettaja Irina Kärkkäinen Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta (EKAMI) ja päällikkö Sari Lehtinen YLE Kaakkois-Suomen toimituksesta.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että haasteita riittää, koska ennakkoluuloja ja -odotuksia on sekä kantasuomalaisilla että maahanmuuttajilla; tämä näkyy niin opettajan kuin poliisinkin arkityössä. YLE puolestaa korostaa kaikilla kuuluvaa, jakamatonta ihmisarvoa uutisoinnissa, ja  tänä valemedioiden aikakautena valppautta vaaditaan myös yleisöltä.

Yksilöllä on myös kuitenkin vastuu myös itsestään, eikä voida odottaa aina katettua valmista pöytää. Esimerkiksi venäjänkielinen väestö ei ehkä koe aina suomen kielen opettelua välttämättömäksi koska Kaakkois-Suomessa pärjää varsin mainosti myös venäjän kielellä; Kaakkois-Suomella on aina ollut vahvat suhteet Venäjään, ja tämä näkyy etenkin Etelä-Karjalassa.

Koska kyseessä on ihmiset ja heidän väliset suhteet, on ennakkoluuloja puolin ja toisin, ja se on hyvin inhimillistä.  Panelistikeskustelussa tuli selvästi ilmi, kuinka arjessa nämä ennakkoluulot usein karsivat ja aito luottamus kasvaa - niin poliisilla, somalinuorella kuin vaikkapa sillä naapurin miehellä, joka sai seinänaapurikseen kongolaisen perheen.

Kototuminen tapahtuu parhaiten kaupan kassalla tai vaikkapa futistreeneissä

Projektityöntekijä Anna Kemppinen Carean Yhdessä hyvä OTE-kärkihankkeesta korosti myös arjessa tapahtuvaa kotoutumista. Esimerkiksi koulussa luodut suhteet ovat Kemppisen mukaan yksi tärkeimmistä syrjäytymisen ehkäisykeinoista, samoin kuin harrastuspiirissä sekä työyhteisössä syntyneet suhteet. - Kymenlaaksossa suurin osa maahanmuuttajista on työikäisiä mutta työttömyysluvut ovat korkeat. Työpajat tarjoavat perehdytyksen suomalaisiin tapoihin, ja kolmannella sekotorilla onkin suuri vaikutus  siihen, että ne tarjoavat paikkoja vuorovaikutuksen ja sosiaalisten verkostojen  syntymiseen. - Valtaosa kotoutumisesta tapahtuu arjen kohtaamisissa: työyhteisöissä, kaupan kassalla, kahvipöydässä, ja liikuntaseuroissa, Kemppinen kertoi.

Kuningas jalkapallo yhdistää Matin ja Muhamedin

FC Myllyn valmentaja Hiwa Haghi ja projektikoordinaattori Marko Korkalainen Potkua kotoutumiseen -hankkeesta kertoivat jalkapallon merkityksestä kotkalaisen monikulttuurikeskus Myllyn toiminnassa. - FC Myllyn joukkue koostuu 36 eri kansallisuudesta ja se saa voimaa rakkaudesta lajia kohtaan, kertoi Haaghi. Kyse on nimenomaan matalan kynnyksen toiminnasta; kielitaidon ei tarvitse olla täydellistä vaan kiinnostus ja into kuningas jalkapalloa kohtaan riittää.

Kotkalainen Marko Korkalainen kertoi kuinka nappulafutiksessa lapset ovat tasa-arvoisia: näissä piireissä ei ole maahanmuuttajia tai kantasuomalaisia vaan lapset ovat lapsia, ja hyvä valmentaja edesauttaa tilanneherkällä reagoinnilla jos kiusaamista sattuisi esiintymään.

      

Mutta silti: Järjestäytynyt rasismi on arkipäivää myös Suomessa

SPR:n hankekoordinaattori Janette Grönfors kertoi, kuinka järjestäytynyt rasismi näkyy voimakkaasti Suomessa, ja myös politikointi pelolla on arkipäivää. Media ja etenkin sosiaalinen media ruokkivat ennakkoluuloja ja valemedia saattaa suoltaa surutta omanlaistansa propagandaa. - Rasismi näyttäytyy tällä hetkellä niin että ne jotka ovat tippuneet yhteiskunnan rattailta ovat katkeria siitä, miksi tuo saa ja minä en, Grönfors kertoi. Poliittinen ilmapiiri sallii myös värikkäänkin keskustelun.

                            

Tavoitteena kodin tuntu

Osallisuudesta kotoutumisen tukena kertoi Etelä-Suomen ETNOn puheenjohtaja Michaela Moua. - Hyvän kotoutumisen indikaattorit ovat  samoja pitkälti kuin osallisuuden määritelmät eli osallisuus on ennen kaikkea kaksisuuntaista.  Osallisuus on tärkeää koska se edistää yhteenkuuluvuutta omaan asuinympäristöön ja se vaikuttaa siihen, että haluaa osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja ympäröivän yhteiskunnan kehitykseen. - Haetaan kodin tuntua, ja sitä että oikeasti tunnemme olomme turvalliseksi ja varmaksi - oli lähtömaa mikä tahansa mutta nyt kotimaana on Suomi.

                              

Loppukommentin esitti järjestöaktiivi Bouchaib Kourd, Suomessa jo vuosikymmeniä asunut ja etenkin urheilun kautta monessa toiminnassa mukana ollut kouvolalainen. Hän kertoi kokemuksistaan ja siitä, miten suhtautuminen häneen on muuttunut vuosien saatossa.

Lopuksi…

- Jos paikka ei tunnu kodilta, ei asenne kotoutumiseenkaan ole kovin kummoinen. Suomen kielen taitaminen on avain moneen, mutta siihen myös ehkä keskitytään liikaa, seminaariväki pohti lopuksi yhdessä tilaisuuden juontajana toimineen  Nexhat Beqirin johdolla.  Entä kuinka kauan maahanmuuttajan on asuttava Suomessa ennen kuin hänet lakataan näkemästä aina vaan pelkkänä maahanmuuttajana?


- Teksti ja kuvat: Minna Niukkanen
Kaakkois-Suomen ELY-keskus