Kymenlaakson maaseutufoorumissa ei koettu ilmastoahdistusta
- ilmastotalkoisiin voi ottaa osaa omien voimavarojen mukaan (Kaakkois-Suomi)

Kymenlaakson maaseutufoorumin tämän vuotinen teema oli ajankohtaisuudessaan ja tärkeydessään nappivalinta: ilmastonmuutos.  Kotkaan merikeskus Vellamoon kokoontui 9.4.2019 asiasta kiinnostunutta väkeä, ja vaikka aihe on vakava, ei ilmastoahdistusta tarvitse silti tuntea. Jokainen voi ottaa osaa ilmastotalkoisiin - kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan - pienin tai vähän suuremmin askelin. Tärkeintä on tiedostaa, että ilmastonmuutos on osa moninaista ympäristö- ja kestävyysongelmien vyyhtiä, ja sen ratkaisut edustavat kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa, johon me jokainen voimme osaltamme vaikuttaa.
 

Maaseutufoorumin ensimmäisessä puheenvuorossa lähestyttiin ilmastonmuutosta meteorologin silmin.
- Pitkäaikaisissa mittaussarjoissa on huomattu, että keskimääräinen lämpötila on noussut maanlaajuisesti, kertoi YLEn meteorologi Joonas Koskela. Muissa suureissa (tuulisuus, sademäärä, pilvisyys, lumisuus) ei ole olemassa yhtä kattavia mittaussarjoja, ja vaihtelu vuosien välillä suurta, eli selvän muutoksen havaitseminen on vaikeaa. Koskelan mukaan talvilämpötilat kohoavat, kireät pakkaset harvinaistuvat, helteet lisääntyvät, sademäärät kasvavat, lumipeiteaika lyhenee ja kasvukausi pidentyy ja se on myös aiempaa lämpimämpi. Ilmasto muuttuu siis myös meteorologin perspektiivistä katsottuna.

Seminaarin aamupäiväosiossa kuultiin kuntapäättäjistä ja Kymenlaakson liiton edustajasta koostuneen Hiilineutraali Kymenlaakso -paneelin ajatuksia siitä, mitä Kymenlaaksossa voidaan tehdä ja on jo tehty ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiukkoja kysymyksiä panelisteille esittivät Kotka Svenska Samskolanin opiskelijat.

                           

Seminaariin toi videotervehdyksen myös europarlamentaarikko Heidi Hautala. Euroopan parlamenttiin viritellään nuorille mahdollisuutta omaan Euroopan laajuiseen ilmastoparlamenttiaan. Ilmastoneutraalius ei ole pelkästään kustannus, vaan se tuo myös hyvää, esimerkiksi terveydelle. Lisäksi talous jossa kierrätetään ja kunnostetaan, tuo lisää työtä. Niinpä kiertotalous on kustannustehokas ratkaisu. Ilmastomuutoksen kannalta ainakin liikenne on muokattava mahdollisimman nopeasti vähäpäästöiseksi ja mietittävä keinoja joilla junamatkailu voisi korvata lentämisen ainakin Euroopan sisällä.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on keinoja!

Sitoumus 2050 - Koko yhteiskunnan yhteinen tie kestävään kehitykseen (Riina Pursiainen, Valtioneuvoston kanslia)

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomen kestävän kehityksen toimikunnan sopima kansallinen kestävän kehityksen strategia ja samalla konkreettinen työkalu. Se on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on suomalalainen innovaatio kestävän kehityksen edistämiseksi, ja sitoumuksia on annettu jo yli 600 yhteiskunnan kaikilta tahoilta. Toimenpidesitoumukset annetaan sitoumus2050.fi-palvelussa. 

Carbon Action -hiilipilotti: ilmastoystävälliset viljelykäytännöt (Sanna Söderlund, Baltic Sea Action Group)

Suomalaiset tutkijat selvittävät parhaillaan, kuinka paljon maaperällä ja maatalouden käytännön toiminnalla on potentiaalia sitoa hiiltä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmatieteen laitoksen, Baltic Sea Action Groupin ja Sitran yhteisessä pilottiprojektissa yhdistetään huippututkimusta suoraan viljelijöiden kanssa. Hankkeessa kehitetään ja tutkitaan keinoja nopeuttaa hiilen sitomista maaperään, todentaa hiilen sitominen tieteellisesti sekä tuoda ilmastoystävällisiä viljelykäytäntöjä maatiloille Suomessa. Hiilipilotissa mukana olevat maatilat tuottavat tutkimukselle välttämätöntä tietoa käytännön viljelytoimista ja hiilen varastoitumista edistävistä menetelmistä

Zero Waste Finland ry edistää ja kehittää kestävää elämäntapaa ja zero waste -ajattelun mukaista toimintaa Suomessa (Krista Herranen,  Zero Waste Finland ry)

Zero Waste on ajattelutapaa, joka kannustaa vähentämään jätettä ja tavoittelemaan elämäntapaa, josta jätettä ei synny. Jätteellä tarkoitetaan kaikkea, mitä ei voi kierrättää ja joka päätyy lopulta kaatopaikalle (Suomessa poltettavaksi). Ajattelu ulottuu kuitenkin myös kodin jäteastioiden ulkopuolelle ja kannustaa pohtimaan omaa vaikutustaan ympäristöön laajemmin.

Jätteettömän elämäntavan takana on viiden K:n sääntö (englanniksi 5R):
1. Kieltäydy
2. Karsi
3. Käytä uudelleen
4. Kierrätä
5. Kompostoi.

Lähikala on ilmaston ystävä (Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry)

Itämeren rehevöitymisen ja yksipuolisesti petokaloihin kohdistuneen kalastuspaineen vuoksi särjet ja lahnat ovat lisääntyneet Suomen merialueilla huomattavasti. Siksi särkikalan kalastaminen voi tasapainottaa kalaston rakennetta ja tuoda lisää elintilaa myös petokaloille. Kalansaaliin mukana myös poistuu ravinteita vesistöstä, mikä auttaa vähentämään rannikkovesien rehevöitymistä.
Kalastus on tehokkain tapa poistaa Itämerestä ravinteita.

Kymenlaaksosta asumisen jätteistä hyödynnetään n. 97 % materiaalina ja energiana (Anne Sironen, Kymenlaakson jäte)

Kymenlaakson Jäte Oy on seurannut myös omaa hiilijalanjälkeään jo useita vuosia. Seurannan myötä on hiilijalanjälki pienentynyt vuosi vuodelta.

  





 

Muovittomia ja helposti kierrätettäviä ratkaisuja elintarvikkeiden pakkaamiseen (Eveliina Lukkarinen, Kotkamills Oy)

Muovijäte on alati kasvava ongelma, jonka kukistamiseen Kotkamills on kehittänyt ratkaisun. Uudet pakkauskartongit ja -elintarvikekartongit eivät sisällä lainkaan ympäristölle haitallisia muoveja tai kemikaaleja. Tuotteiden helppo kierrätettävyys tekee niistä kiinteän osan kiertotaloutta ja pitää huolen, että arvokas puukuitu käytetään uudestaan. Kiertotalous ja kallisarvoisten materiaalien tehokas uusiokäyttö ovat tärkeä osa tulevaisuutta ja kestävää kehitystä. Perinteisen suomalaisen metsäteollisuusosaamisen yhdistäminen innovatiiviseen teknologiaan ja suunnitteluun mahdollistaa kiertotalouden viemisen käytäntöön.

Maaseutufoorumeita on järjestetty vuodesta 2007 alkaen. Tilaisuutta isännöi vuorotellen Kehittämisyhdistys Sepra ry ja  Pohjois-Kymen Kasvu ry. Mukan järjestelytoimikunnassa ovat olleet Leader-ryhmät, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson Kylät, Kymenlaakson kesäyliopisto, MTK, Pro Agria, Cursor, Kinno sekä erikseen kutsuttuna esim. oppilaitoksia. Tänä vuonna seminaarissa oli mukana Kotkan lyseon lukion sekä Kotka Svenska Samskolanin opiskelijoita.
 

                         

 

                         

- Teksti: Minna Niukkanen
- Kuvat: Sirpa Skippari