Norppakanta kasvaa tasaisesti –EU-hanke vauhditti suojelua (Etelä-Savo)

Saimaannorpan suojelutyöryhmä keskusteli norpansuojelun tilanteesta kokouksessaan 6.2.2019 Savonlinnassa. Saimaannorppakanta näyttää kasvavan vakaasti ja norpat ovat pesineet ihmisten kolaamiin apukinoksiin ahkerasti. Saimaannorpan suojelun strategian ja toimenpidesuunnitelman toteuttamista vauhditti erityisesti vuoden 2018 lopussa päättynyt Saimaannorppa LIFE –hanke.

Norppakanta kasvaa vakaasti

Saimaannorppakannan todettiin kasvaneen vakaasti viime vuosina. Metsähallituksen syksyllä 2018 tekemän arvion mukaan kannan koko on nyt 380 – 400 yksilöä. Arvioinnissa on käytetty keväisiä pesälaskentatietoja sekä avovesiaikaisissa Photo-ID –kuvauksissa kerättyjä yksilötietoja. Parhaat lisääntymisalueet ovat Pihlajavesi ja Haukivesi sekä Petranselän ja Yöveden alueet. Norppakannan ikärakenne on parantunut 2000-luvulla, koska noin neljäsosa kuuteista on elänyt sukukypsiksi. Tätä ovat olleet edistämässä mm. lisääntymisalueilla osakaskuntien kanssa tehdyt verkkokalastuksen rajoittamista koskevat sopimukset.

Apukinokset olivat kovassa käytössä

Erityisen tärkeää norppakannan kasvun kannalta on ollut myös norppien pesintäolosuhteita parantavien apukinosten kolaaminen silloin kun lunta ei ole riittävästi kinostunut rannoille.

Vuosina 2014-2018 kolattiin yhteensä 1 086 apukinosta, joista 75 %:ssa on ollut pesä. Kuutteja on syntynyt apukinoksiin 264 kpl. Apukinosten kolaamiseen on perehdytetty yli 300 henkilöä ja kolaamiseen on käytetty vapaaehtoistyötä kaikkiaan noin 5,2 htv. Metsähallitus totesi, että apukinoksia ei vuonna 2019 tarvitse kolata laajamittaisesti, vaan vain yksittäisiin paikkoihin. Päätös tehtiin eri puolilla Saimaata tehtyjen lumitilannetta koskeneiden tarkastusten ja olemassa olleiden pitkäaikaisten sääennusteiden perusteella. Tammikuussa kolattiinkin vain kaksi apukinosta, minkä lisäksi Itä-Suomen yliopisto asensi Haukivedelle kuusi keinopesää.

Saimaan vedenpinnan muutokset vaikuttavat pesintään

Kokouksessa todettiin, että saimaannorpan pesinnän onnistumisen kannalta on tärkeää, että Saimaan veden pinta ei laske tai nouse yli 20 cm:ä jäätymisen ja maaliskuun 20. päivän välisenä aikana. Mikäli vedenpinnan vaihtelu on tätä suurempaa, todennäköisyys norpan pesien särkymiseen ja romahtamiseen kasvaa. Helmikuun alun ennusteen mukaan vedenpinnan muutosten ei kuitenkaan näyttäisi olevan niin suuria. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekee Saimaalla jään taipumismittauksia maaliskuussa.

Strategian ja toimenpidesuunnitelman tavoitteita toteutetaan

Montaa vuonna 2017 päivitettyyn Saimaannorpan suojelun strategiaan ja toimenpidesuunnitelmaan sisältyvää toimenpidettä on toteutettu ja edistetty suunnitellulla tavalla. Erityistä merkitystä oli vuoden 2018 lopussa päättyneen viisivuotisen Saimaannorppa LIFE –hankkeen aikana tehdyillä toimilla. Tietoa LFE-hankkeen tuloksista löytyy Metsähallituksen verkkosivuilta  www.metsa.fi/saimaannorppalife

Työryhmä jatkaa strategian ja toimenpidesuunnitelman toteutumisen seurantaa ja valmistelee ehdotuksensa päivittämistarpeista ympäristöministeriölle vuoden 2021 loppuun mennessä.  Työryhmä kokoontuu seuraava kerran syksyllä 2019.

Norppien pesintä on käynnissä ja kuutteja on jo syntynyt pesäkinoksiin. Liikkumista saarten ja luotojen rannoilla on nyt syytä välttää. Kuva: Sirpa Peltonen

Linkit:

• Saimaannorppa LIFE-hanke (metsa.fi)
• Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma
• Näin turvaat saimaannorpan onnistuneen pesinnän

Lisätietoja:

Luonnonsuojeluasiantuntija Arto Ustinov, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 5024 239