Millaisia lupauksia voimme antaa ilmastotyössä? (Pirkanmaa)
Julkisen sektorin murros on yksi tunnistetuista, kansallisen ja myös globaalin hiilineutraaliuden saavuttamisen edellytyksistä. Me voimme ELY-keskuksena osaltamme olla mukana sen aikaansaamisessa - ja olemme - sysäämällä ilmastotoimijaksi sitä kankeaksi miellettyä, ikimuuttumatonta viranomaista – myös itseämme.
Pirkanmaan ELY-keskus solmi kesällä 2019 yhteiskuntasitoumuksen, jossa lupasimme tehdä kaiken mahdollisen ilmaston ja kestävän kehityksen eteen. Mitä on tuo kaikki mahdollinen? Mehän teemme vain työtämme?
Mutta kaiken voi haluta tehdä hyvin! ELY-keskusten toimivallan mukaisesti huolehdimme luonnosta, tavoittelemme puhtaita vesiä ja kattavasti hyvää ympäristöä. Teemme parhaamme kaupunkikehityksen ja maatalouden eteen, tuemme yrittäjiä ja huolehdimme, että liikenne on sujuvaa ja turvallista. Kuuluu tehtäviimme ja lupaamme ja myös haluamme, että nämä hoituvat! Mutta että ilmasto. Mitä meillä sen kanssa on tekemistä, mitä oikein lupasimmekaan sitoutuessamme tehdä?
Lakeja, virkamiehiä, lausuntoja, päätöksiä
Sukelletaan lakisääteisyyden maailmaan. Valvottavia, ohjattavia ja edistettäviä asioita meillä riittää noin 200 ilmastoon jollain tavalla liittyvän lain verran. Lait ovat kovin erilaisia ja myös liikkumavaramme niiden kanssa on hyvinkin erilainen. Silti: 200 lakia, 15 ELY-keskusta, ympäri Suomen satoja ja satoja virkamiehiä - montako prosessia ja päätöstä, joissa ilmasto voisi olla edes pikkuisen mukana uudenlaisena näkökulmana? Monta!
Pirkanmaan ELY-keskuksessa tämä sukellus on johtanut noin 50 ilmastokehittämiskohteen muodostumiseen. Kohteita on määritelty lähtien liikkeelle isoista kansallisista ilmastohaasteista ja tuoden niihin kiinni ELY-keskuksen tehtävät. Useimmat kehittämiskohteet pitävät sisällään sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen näkökulman.
Talon sisäistä yhteistyötä kehittämällä pääsemme eteenpäin ensimmäisen askeleen, toinen tulee, kun jokainen tekijä tarttuu asiaan omalla kohdallaan vähän enemmän. Tai paljon enemmän, niissä raameissa mitkä liikkumavarat ovat. Ja jos ja kun oman tontin raja tulee vastaan, pystymme viemään sanaa eteenpäin ja vaikuttamaan ylempää tuleviin ohjeistuksiin ja myös lainsäädännön valmisteluun. Täysin olennaista on luonnollisesti yhteistyö ja toimintamme suhteessa sidosryhmiimme ja asiakkaisiimme; vasta kokonaisuus saa aikaan ilmastovaikutuksen.
Yhteen asiaan kietoutuu monta puolta
Otetaanpa esimerkki. Kehittämiskohde "Ojitukset ja vesitalouden hallinta" tuntuu äkkiseltään pitkälti ympäristöhallinnon vakiintuneelta tehtävältä, mitä sitä se toki onkin, juuri sitä minkä osaamme! Sisäistä yhteistyötä kehittämällä voisimme tässä tehtävässä kuitenkin virastona ottaa entistä laajemmin huomioon maatiloille olennaisen peltojen kuivana ja siten viljavana pysymisen, myös vaikkapa siinä tapauksessa, että peltolohkojen väliin rakennetaan uusi tie tai olevaa tietä parannetaan. Tienkin olisi hyvä pysyä rakenteiltaan kuivana pitkälle tulevaisuuteen.
Säät vaihtelevat, ja vettä tulee tulevaisuudessa liikkumaan entistä suurempina määrinä aina lyhyemmässä ajassa. Pystyäksemme varautumaan tilanteisiin mahdollisimman hyvin myös mm. elinkeinoja vaarantamatta, tulee meidän ottaa käyttöön kaikki järjestelmissämme oleva paikkatieto ja osaaminen sen soveltamiseksi. Vesitaloudella on merkitystä paitsi ravinteiden ja hiilen kiertoon yleisesti, myös ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta olennaisten turvemaiden päästöihin. Kehittämiskohteet ovat siis mitä vahvimmin kehitettäviä yhteistyökokonaisuuksia.
Halu uudistua
Selväksi on käynyt ELY-keskuksien ilmastotyötä kartoittavassa hankkeessa se, että kuva ikimuuttumattomasta viranomaisesta on pitkälti väärä. Tekemämme kyselyn mukaan 93 % Pirkanmaan ELY-keskuksen henkilöstöstä haluaisi tehdä entistäkin enemmän ilmaston eteen, mikäli se olisi mahdollista. Jo nyt yli 60 % kokee vaikuttavansa ilmastonmuutoksen hillintään ja/tai siihen sopeutumiseen omalla työllään. Asenteellista eroa ei eri vastuualueilla näy, vaan tahtotila on yhteinen.
Karkeallakin jaottelulla vajaassa 100 alueellisessa tai valtakunnallisessa tehtävässä, valtakunnallisesti tuhansien henkilöjen ja Pirkanmaallakin yli 200 henkilön voimin tehtävä työ on jo nyt todettu vaikuttavaksi, vielä pitkälti käyttöönottamattomaksi resurssiksi hiilineutraalin Suomen tavoittelussa. Se, että ELY-keskusten tehtäväkenttä kattaa elonkirjoa laidasta laitaan, antaa mahdollisuuden tuoda ilmastonäkökulma mukaan niin luonnonsuojelukysymyksiin, erilaisiin valvontatehtäviin kuin koulutukseenkin. Asiantuntijamme ovat saroillaan huippuasiantuntijoita, jotka pystyvät ilmaston substanssiinsa mukaan ottamalla viemään asioita sekä asiaytimeen että käytäntöön. Omaa toimintaa tiukasti silmiin katsomalla toivomme luonnollisesti pystyvämme vaikuttamaan myös sidosryhmiemme ja asiakkaidemme mahdollisuuksiin ja intoon tehdä osaltaan tai kanssamme yhdessä ilmastomyönteisiä ratkaisuja.
Lupaamme tehdä parhaamme
Se, että on lupa ajatella ja tehdä toisin, on kaiken kehittämisen avain. Tässä olennainen rooli on johdolla. Me olemme Pirkanmaan ELY-keskuksessa saaneet luvan kehittää aluehallinnon ilmastoroolia ei vaan Pirkanmaan osalta, vaan viedä ajatuksiamme valtakunnallisen prosessin myötä myös kaikkiin muihin ELY-keskuksiin. Uutta, rohkeaa, ja ennen kaikkea mielekästä ja motivoivaa – iso kiitos tässä julkisesti johdollemme!
Emme edelleenkään voi luvata tästä lähtien tehdä kaikkia ratkaisujamme ilmasto tai kestävä kehitys edellä. Mutta lupaamme tehdä parhaamme sen eteen, että otamme ilmastonäkökulman huomioon kaikessa toiminnassamme. Teemme paljon töitä sen eteen, että tämä näkökulma näkyisi ratkaisuissamme jatkuvasti enemmän. Oli se sitten tiedon jakamista, yhdistelemistä - tai ilmaston huomioon ottavia lausuntoja tai päätöksiä. Ja se on kyllä paljon luvattu, etenkin kun haluamme seisoa lupauksemme takana, ja haastaa muut ELY-keskukset mukaan julkisen sektorin murroksen todelliseen toteuttamiseen.
Lupaus toimia yhdistettynä tietoon siitä, miten tulee toimia, on avain julkisen sektorin murrokseen. Olemme mukana!
Soili Ingelin
Johtava asiantuntija, ilmasto