Tulvia, hyydettä ja juoksutuksia - ota näistä nyt selvää! (Pirkanmaa)

Vuodenvaihteen molemmin puolin uutisoitiin paljon vedenkorkeuksista, suurista juoksutuksista, hyydetulvariskeistä ja lopulta myös tulvista Kokemäenjoella. Pirkanmaan suuret järvethän laskevat Kokemäenjokeen, josta vesi virtaa lopulta Selkämereen Porin edustalla. Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid kertoo nyt, mitä ihmettä kuivan kesän ja syksyn jälkeen tapahtui, ja mikä kumma on hyydetulva.

Tammerkosken tulvaluukuista juoksutetaan edelleen vettä voimalaitosten ohi, jotta järvien vedenkorkeudet saadaan maltilliselle tasolle.

Diar, takana on erittäin kuiva kesä ja syksy – miksi järvivedet ovat olleet yhtäkkiä korkealla ja Pirkanmaalta Itämereen laskeva Kokemäenjoki on jopa tulvinut?

- Pirkanmaan järvet ja joet kärsivät vesipulasta vielä syys-lokakuussa, mutta tilanne muuttui nopeasti sateisen marraskuun aikana. Järvien vedenkorkeudet nousivat muutamassa viikossa kymmeniä senttimetrejä. Joulukuussa säännöstellyistä järvistä jouduttiin juoksuttamaan vettä hurjia määriä, jotta vedenkorkeuksien nousua voitiin hillitä. Lopulta ne saatiin laskemaan. Vedenkorkeudet pidetään Pirkanmaan säännöstellyissä järvissä riittävän alhaalla, jotta voidaan varautua Kokemäenjoen hyydetulviin. Sopivan pakkasen vallitessa joissa virtaavaa vesimäärää nimittäin joudutaan pienentämään merkittävästi hyyteen ehkäisemiseksi. Jos järvien vesi olisi tällöin ennestään korkealla, voisi juoksutuksen pienentäminen aiheuttaa tulvavahinkoja järvien rannoilla.

Mitä on tämä hyyde, josta nyt puhutaan?

- Veden jäätyminen joessa alkaa, kun veden lämpötila laskee alle jäätymispisteensä eli alijäähtyy. Silloin vedessä olevien partikkelien ympärille muodostuu jääkiteitä. Virtaavassa ja avoimessa joessa pinnan alijäähtynyt vesi sekoittuu helposti syvempään, lämpimämpään vesimassaan. Tällöin vesi voi alijäähtyä koko syvyydeltään, ja tätä jääkideseosta kutsutaan hyyteeksi, toisinaan myös hyhmäksi, supoksi tai supposohjoksi. Hyyteen muodostumista edistää kova pakkanen ja suuri virtaama.

Mitä hyyde aiheuttaa?

- Hyyde on hyvin tarttuvaa ja se voi kertyä joessa kiviin, kasvillisuuteen, si ltoihin sekä voimalaitosten välppiin. Pahimmillaan hyyde kertyy joessa eräänlaiseksi padoksi, jolloin vedenpinta nousee padon yläpuolella nopeasti ja aiheuttaa hyydetulvan. Voimalaitosten välpät tukkiessaan hyyde voi aiheuttaa tehon menetystä.

Ilman vesistön säännöstelyä Kokemäenjoen hyydetulvariski on suuri.

Miten hyydetulvia voidaan estää?

- Hyydettä voidaan ehkäistä jääkannella, joka suojaa alla olevaa vesimassaa alijäähtymiseltä. Jääkannen muodostuminen alkaa, kun veden liike on vähäistä ja virtausnopeus on pieni. Tällöin joki alkaa jäätyä pinnasta. Säännöstellyissä joissa, kuten Kokemäenjoessa, jääkannen syntymistä voidaan edistää vähentämällä veden juoksutusta siinä vaiheessa, kun veden lämpötila laskee jäätymispisteeseensä. Pienten juoksutusten edellytyksenä on, että joen yläpuolella olevilla järvillä on etukäteen varauduttu pakkaseen, jolloin järvissä on tilaa veden varastoimiseen.

Mikä tilanne on nyt? Millaisia vedenkorkeudet ja juoksutukset ovat olleet tammikuussa?

Pirkanmaan säännöstellyistä järvistä juoksutetaan edelleen suuria vesimääriä. Voimalaitoksissa vesi virtaa sekä turbiinien läpi että tulvaluukuista. Esimerkiksi Kyrösjärvestä juoksutus on jopa nelinkertainen ajankohtaan nähden. Vedenkorkeuksia onkin saatu laskemaan joulukuun suurimmista tasoista, mutta niitä on edelleen tarve laskea. Näillä näkymin juoksutukset ovat suuria helmikuun alkuun saakka.

Entä jos lunta ja pakkasta ei tule ollenkaan - voiko meillä silloin olla edessä uusi kuivuus?

- Jos lumikertymät jäävät vähäisiksi, varautuminen kevättulviin tulee suhteuttaa siihen. Etenkin Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelyluvat edellyttävät kevättulviin varautumista, mikä on toteutettava vedenkorkeutta alentamalla. Viime talvena haettiinkin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta poikkeuslupa, jotta vedenkorkeutta ei tarvinnut laskea. Jos kevään tulvariski katsotaan tänäkin vuonna pieneksi, on turvauduttava taas poikkeuslupamenettelyyn. Muilla Pirkanmaan suurilla säännöstellyillä järvillä lupaehdot ovat selvästi joustavampia.

Onko Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupia tarkoitus muuttaa pysyvästi joustavimmiksi?

- Kyllä on. Hakemus lupien muuttamiseksi on ollut Aluehallintoviraston käsittelyssä syksystä 2018 lähtien. Ymparisto.fi-palvelussa on asiasta lisätietoa.