- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Uutiset 2021
Alueellista tietoa
Kysymyksiä ja vastauksia viljeilöille suojavyöhykekasvustosta 2021
Kertaa tästä useimmin kysyttyjen kysymysten vastaukset suojavyöhykkeisiin liittyen!
Mitä salaojitetulle tai ojitetulle suojavyöhykelohkolle voi tehdä?
Suojavyöhykealan ojitukseen kuuluu lohkon sisällä tai reunoilla olevien ojien tekeminen tai perkaaminen.
Alueet, jotka ovat vaurioituneet voidaan uusia perustamalla kasvusto uudelleen, johon kuuluu
- tarpeenmukainen muokkaus
- kylvö
Mitä rikkakasveja kasvavalle suojavyöhykekasvustolle voi tai pitää tehdä?
Huomioi, että täydentävien ehtojen viljellyn maatalousmaan hoitovaatimukset koskevat myös suojavyöhykkeitä. Rikkakasvien leviäminen täytyy estää esimerkiksi niittämällä kasvusto ennen kuin kasvit siementävät. Tämän vuoksi niiton ja korjuun ajankohta on tärkeä.
Hukkakauraa tai valvattia, pujoa, pelto-ohdaketta ja muita vastaavia tuulen mukana leviäviä vaikeita rikkakasveja voidaan torjua suojavyöhykkeeltä kemiallisesti kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti tai mekaanisesti.
Suojavyöhykekasvusto on v. 2021 jo vähintään 7 kasvukauden ikäinen ja alat kasvavat usein muutakin kuin pelkkää kylvettyä kasvia. Jos suojavyöhykealalla kasvaa edellä mainittuja vaikeasti torjuttavia rikkakasveja, kasvusto voidaan perustaa uudelleen. Uudelleen perustamisen toimiin voidaan katsoa kuuluvan
- kasvinsuojeluaineilla kasvuston päättäminen
- tarpeenmukainen muokkaus
- kylvö
Perustelu siitä, miksi kasvusto on uusittu ja tehdyt toimenpiteet on merkittävä lohkokirjanpitoon.
Mitä voi tehdä suojavyöhykelohkolle, jonka kasvusto on hyvin vähäistä?
Suojavyöhykelohkolla ei välttämättä kasva juuri mitään, koska kasvusto on kerätty pois jo useana vuonna ja
maan ravinnepitoisuus on siksi alhainen. Tällöin maassa ei välttämättä ole edellytyksiä kasvulle. Heikko nurmikasvusto ei ole peruste uuden kasvuston perustamiselle, eikä heikosta kasvustosta ei aiheudu tukiseuraamuksia.
Heikosti kasvava suojavyöhykeala on kuitenkin hoidettava ehtojen mukaan, eli kasvusto on korjattava vuosittain. Kaikissa tilanteissa myös suojavyöhykelohkon on oltava tukikelpoiseksi maatalousmaaksi hyväksyttävää. Jos lohko on hoitamattomuuden vuoksi esimerkiksi vesakoitunut, se ei ole enää maatalousmaata.
- Julkaisupäivä
- 14.5.2021