Helmi-ohjelma auttaa luontoa Pirkanmaalla – lukuisia hankkeita menossa (Pirkanmaa)

Maastotyöt ja kiireisin kausi on alkanut Helmi-ohjelmassa Pirkanmaalla. Teemme työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi esimerkiksi soilla, lintuvesillä, kosteikoilla, niityillä, metsissä ja pienvesillä.

Luontokato on todellinen uhka myös Pirkanmaalla. Maakunnassa on monia uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä. Pirkanmaan ELY-keskuksessa työskentelee kahdeksan asiantuntijaa Helmi-elinympäristöohjelmassa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Kevät ja kesä ovat kiireisintä aikaa, jolloin asiantuntijat ovat paljon maastotöissä. Teemme tänä vuonna monenlaista työtä, jotta maakuntamme luonto säilyisi lajirikkaana.

Helmi-ohjelmassa työskentelee kahdeksan asiantuntijaa Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Kuvassa on heistä Veera Mäkitalo (vas.), Suvi Järvenpää, Miia Mäkilouko, Anna Isotalo, Matti Räisänen, Anni Mäkelä. Kuva Tinnu Salonen

Lintuvesillä: 

• Teemme hoitokalastusta.
• Vesikasvillisuuden niittoa ja pesimäsaarekkeiden raivauksia.
• Selvitämme rantalaidunnusmahdollisuuksia.

Metsissä ja soilla:

• Suunnittelemme ja hoidamme lehtokohteita Natura 2000-alueilla ja yksityisillä suojelualueilla.
• Jatkamme vapaaehtoista soidensuojelua.
• Kartoitamme lettokohteita SYKEn koordinoimassa LETOT-hankkeessa.

Perinnebiotoopeilla:

• Pirkanmaalla on useita hoitoa kaipaavia perinnebiotooppeja. Tämä kävi ilmi edellisvuosien kartoituksissamme.
• Tänä vuonna suunnittelemme ja hoidamme kunnostusta kaipaavia ketoja, niittyjä ja metsälaitumia. Teemme kohteilla muun muassa raivauksia ja laidunaitauksia.  

Pienvesillä:

• Kunnostamme muutamia lähde- ja purokohteita.
• Jatkamme pienvesien tilan kartoituksia.
• Parannamme pienvesien ja erityisesti jokihelmisimpukan elinympäristöjen tilaa kuusivuotisessa Life Revives -hankkeessa.

Lisätietoa:

Helmi-elinympäristöohjelma: https://ym.fi/helmi

Pirkanmaan Helmi-toimet: https://www.ymparisto.fi/helmiohjelma?f=Pirkanmaan_ELYkeskus

- - - - - - - - - - -

Perinnebiotoopit eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, ovat perinteisen karjatalouden muovaamia arvokkaita elinympäristöjä. Perinnebiotooppien säilyminen edellyttää oikeanlaista hoitoa laiduntamalla tai niittämällä.

Hoitokalastukseksi kutsutaan erityisesti särkikaloihin keskittyvää kalastusta. Sitä voidaan tehdä monilla erilaisilla pyyntimenetelmillä ympäri vuoden. Kalastuksen painottuessa liikaa petokaloihin, kuten kuhaan, voi järven kalaston rakenne muuttua merkittävästi, ja etenkin rehevästä järvestä voi kehittyä ajansaatossa särkikalavaltaisempi. Särkikalojen liian suuri määrä voi rehevöittää vesistöä entisestään. Ruokaa etsiessään särkikalat pöllyttävät järven pohjaa, mikä irrottaa tavallista enemmän ravinteita levien käyttöön.

​​​