- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Uutiset 2022
Alueellista tietoa
Kävelyn ja pyöräilyn väyliin satsataan
Valtion kävely- ja pyöräilyväylien päällystysmäärät ovat kasvaneet viime vuosina, mutta kilometrit jäävät silti reilusti maanteiden lukemista. Eri väylätyyppejä ei kuitenkaan kannata suoraan verrata keskenään, sillä monet suuremmat ja pienemmät yksityiskohdat niiden päällystämisessä eroavat merkittävästi toisistaan.
Tärkeä osa mahdollisimman häiriötöntä liikenneinfraa ovat myös kävelyn ja pyöräilyn väylät. Valtion kävely- ja pyöräilyväyliä on yhteensä noin 6 000 kilometriä, joista yli 98 prosenttia on päällystetty. Väylävirasto ja ELY-keskukset tekevät niillä liikkumisesta sujuvampaa sekä uusia rakentamalla että nykyisiä uudelleen päällystämällä.
Kävely- ja pyöräilyväylien päällystysmäärät olivat aiemmin selvästi nykyistä pienempiä. Esimerkiksi vuosina 2015–2019 valtion ”käpyväyliä” päällystettiin keskimäärin hieman yli 50 kilometriä vuodessa. Tuon jälkeen päällystämiseen on kuitenkin aktiivisesti panostettu, ja uutta pintaa on vuosittain tehty yli 150 kilometriä.
Liikenteen rasituksesta merkittävin ero eri väylien päällysteisiin
Milloin kävely- ja pyöräilyväylä sitten päällystetään uudelleen? Vaurioiden määrä on usein ratkaiseva tekijä, mutta väylän kuntoa arvioidaan osana alueen kokonaisuutta. Merkittävimpien yhteysväliväylien painoarvo on suurempi, eli väylän käyttöaste ja esimerkiksi mahdollinen työmatkapyöräily otetaan huomioon, kun kohteita päällystysohjelmaan valitaan. Kävely- ja pyöräilyväyliä päällystetään uudelleen useimmiten selvästi harvemmin kuin vilkasliikenteisiä maanteitä.
Suora vertailu eri väylätyyppien välillä ei kannata
Vaikka kilometrejä on viime vuosina saatu enemmän, jäävät lukemat silti pieniksi verrattuna maanteiden vuosittaisiin päällystysmääriin. Eri väylätyyppien päällystäminen on kuitenkin niin erilaista, ettei suoran vertailun tekeminen kannata. Kävelyn ja pyöräilyn väyliä on ensinnäkin selvästi vähemmän kuin päällystettyjä maanteitä, joita on noin 50 700 kilometriä. Lisäksi monet yksityiskohdat päällysteen suunnittelussa, toteutuksessa ja ominaisuuksissa eroavat merkittävästi toisistaan.
Päällysteiden kuntoa seurataan aktiivisesti
Valtion kävely- ja pyöräilyväylien kuntotaso on kokonaisuudessaan maantieverkkoa vastaavalla tasolla. 6 000 kilometristä huonokuntoiseksi on luokiteltu noin 750. Päällysteiden kuntoa ja vaurioita seurataan aktiivisesti kunkin ELY-keskuksen alueen hoitourakoissa sekä erillisissä päällysteiden paikkausurakoissa. Myös tienkäyttäjiltä saatua palautetta seurataan jatkuvasti.
Lue lisää
- Julkaisupäivä
- 16.9.2022