Kustannusten nousu karsi maatalouden investointeja vuonna 2021
Isojen investointien hakumääriä vähensi muun muassa se, että valiolaiset meijerit ottivat käyttöön tuotantosopimukset maidontuotannossa. Lisäksi lihanautakasvattamoiden laajennuksia ei ole vuoden 2020 lopun asetusmuutoksen jälkeen enää tuettu. Viljelijöiden syksyllä 2021 tekemät lypsy- ja lihakarjatalouden investointihakemukset koskivat pääsääntöisesti pienehköjä peruskorjauksia.
ELY-keskukset rahoittivat viime vuonna lähes 2300 maatalouden investointia, joihin myönnettiin avustusta noin 95 miljoonaa euroa ja korkotukilainoja 111 miljoonaa euroa. Tukisumma on runsaan viidesosan vähemmän kuin vuonna 2020. Edelleen eniten investointitukia myönnettiin Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Näillä alueilla toimii suurin osa Suomen maatiloista.
Siitä huolimatta, että Valion tuotantosopimukset vähensivät maidontuottajien investointeja, C-alueen maitotilojen investointeja rahoitettiin euromääräisesti eniten. Näille maitotiloille myönnettiin avustuksia lähes 16 miljoonaa euroa ja korkotukilainoja noin 22 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten tukea myönnettiin kasvihuoneiden ja salaojituksien investointeihin, yli seitsemän miljoonaa euroa avustusta molempiin kohteisiin.
Aloittavien viljelijöiden määrä laskee edelleen
Aloittavien viljelijöiden määrä kääntyi laskuun vuoden 2018 jälkeen, jolloin luopumistuki päättyi. Vuonna 2018 tilanpidon aloitti 447 aloitustukea saanutta viljelijää. Vuonna 2020 aloitustuki myönnettiin 244 uudelle viljelijälle ja vuonna 2021 enää vain 239 maatilalle ja 11 porotilalle.
Viime vuonna ELY-keskukset rahoittivat tilanpidon aloittamista avustuksina 7,3 miljoonalla eurolla ja korkotukilainoina 35 miljoonalla eurolla. Eniten aloitustukia myönnettiin Varsinais-Suomeen, Hämeeseen ja Pohjois-Pohjanmaalle, joissa jokaisen ELY-keskuksen alueella aloitti 29 uutta viljelijää. Muilla alueilla aloittajien määrät jäivät näitä alemmalle tasolle.