Samalla rahalla parempaa palvelua - TE-palveluiden siirto kunnille puhututti Pohjois-Savon kuntapäättäjiä Kuopiossa
Pohjois-Savon ELY-keskus kutsui Pohjois-Savon kuntapäättäjät ja kuntajohdon yhteiseen TE2024 -tilaisuuteen keskustelemaan valmistautumisesta TE-palveluiden siirtoon kuntien järjestämisvastuulle. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyvät valtiolta kunnille 1.1.2025. Kuntien vastuulle siirtyvät myös kotoutumispalveluiden järjestäminen. Pohjois-Savon työllisyysaluevaihtoehdoista oli 9.5.2023 keskustelemassa yhteensä noin 80 kuntaedustajaa paikan päällä ja etäyhteyden kautta.
Tilaisuudessa kuultiin ajankohtaiskatsaukset ja kommenttipuheenvuorot Pohjois-Savon kuntien työllisyysaluevalmistelusta ja järjestämissuunnitelmista. Kuntien tämän hetken suunnitelmia kommentoi ja kysymyksiin vastasi hallitusneuvos Jan Hjelt työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Hallitusneuvos Jan Hjelt kiitti tilaisuuden osallistujia ja totesi, että vilkkaan keskustelun pohjalta Pohjois-Savon tilanteesta saa hyvän katsauksen missä ollaan menossa. - Kuntien suunnitelmat ovat selkeitä ja päättäjillä on näkemys, mitä kuntien pitää tehdä milläkin aikataululla. - Keskustelua käydään vuosittain ja ensi kerralla ollaan enemmän yksityiskohtien osalta selvemmillä vesillä, Hjelt kertoi tulevasta yhteistyöstä.
Osallistujilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja näkemyksiä uudistuksesta ja kuntien palveluiden järjestämisvastuusta. Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen korosti, että alueet ovat erilaisia ja näin ollen myös työllisyyden hoitamisen tarpeet vaihtelevat. -Varkauden seudulle on tärkeää saada oma työllisyysalue, koska alueella on vahva ja yhtenäinen metalli- ja energiateollisuuden keskittymä. Varkauden seudulle pendelöidään jo nyt laajalta alueelta, Hänninen perustelee.
Hänninen uskoo, että myös asiakkaan suuntaan oma työllisyysalue tarjoaa paremman palvelukokemuksen asiakkaalle. - Varkauden alueellisella työvoimapalvelulla saamme kytkettyä kunnan tarjoamat elinvoimapalvelut ja tällä hetkellä valtion tuottamat työllisyyspalvelut yhteen. Mitä tahansa työtön työnhakija tarvitseekaan, hänellä on kaikki palvelut käytössä helposti. - On syytä harkita ja kokeilla myös pienempien työllisyysalueiden syntymistä, koska pienemmästä on aina helpompi siirtyä isompaan tilanteen niin vaatiessa, Hänninen korostaa kokeilujen merkitystä.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtaja Jan Blomberg piti tilaisuutta onnistuneena ja antoisana. Pohjois-Savossa on tehty erittäin hyvää valmistelutyötä ja se on aloitettu ajoissa. Hyvällä yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla Pohjois-Savoon syntyy kestäviä ja menestyksekkäitä toimintamalleja, jotka hyödyttävät TE-palvelujen henkilö- ja työnantaja-asiakkaita.
Samalla rahalla entistä parempaa työllisyys- ja elinvoimapalvelua
Kuntien on sovittava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta ja toimitettava siitä tieto työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun 2023 loppuun mennessä. Lisäksi kunnat toimittavat suunnitelman siitä, kuinka työvoimapalvelut on tarkoitus järjestää. Hallitusneuvos Hjelt kertoi, että tällä hetkellä järjestämisvastuu on kuuma peruna. -Peruskriteeri on, että työllisyysalueen väestöpohja on oltava vähintään 20 000 henkilöä ja tämän lisäksi työssäkäyntialue ja resurssit voivat ohjata palveluiden järjestämistä, Hjelt korostaa.
Tilaisuudessa kuultiin myös kuntien näkemyksiä uudistuksen valmisteluun. Kuopion kaupungin työllisyysjohtaja Pirjo Oksanen korosti yhteistyön merkitystä valmistelussa ja palveluiden järjestämisessä. - Yhteistyötä kuntien kanssa tultaneen tekemään palveluiden järjestämisessä, vaikka palvelut voivatkin olla eri kunnissa eri tavoin järjestetty, Oksanen uskoo. Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen kertoi, kuinka Ylä-Savon valmistelun tilanteesta ja kuinka kuntien kanssa on käyty alustavaa keskustelua ja valmistelun suunnittelua ja etenkin työllisyysalueen riittävä väestöpohja mietityttää. - Tilanne on kaikkiaan sellainen, että edes Ylä-Savon seitsemän kunnan kanssa väestöpohja ei riitä palvelukokonaisuuden järjestämiseen, Ronkainen arvioi.
Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren korosti, että kunnilla on nyt tilaisuus oppia pois vanhasta ja kokeilla uutta. - Tällä hetkellä yrittäjien näkökulmasta uudistuksessa on edetty työllisyyspalvelut edellä, mutta milloin elinvoimapalvelut kirivät rinnalle, Aikio-Tallgren kysyi ja esitti huolensa valmistelun painotuksista. Liiketoimintajohtaja Anna-Kaisa Koivikko Spring House Oysta toi esille sitä, että palvelujen tuottamisen näkökulmasta työllisyysalueen olisi hyvä olla riittävän iso. Jos palvelumarkkinat murenevat murrosvaiheessa, menee sen uudelleen rakentamisessa aikaa. Koivikko korosti puheenvuorossaan yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä asiakkaiden parhaaksi. Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluyksikköjohtaja Heli Pärnänen toi TE-valmistelun tueksi terveiset monialaisen tuen yhteistoimintamallin yhteensovittamisen näkökulmasta.