Terästä, puuta ja betonia – Pirkanmaalla korjataan vuosittain lukuisia siltoja
Siltojen kunnossapito on tärkeä osa tieverkon ylläpitoa Pirkanmaalla, jossa on 1152 siltaa. Tänä vuonna valmistui monia siltakorjauksia, mutta huonokuntoisia siltoja on edelleen useita. Nämä sijaitsevat pääasiassa vähäliikenteisillä teillä ja niiden kuntoa seurataan tiiviisti. Kiireellisimmässä korjaustarpeessa on paljon etenkin puu- ja teräsputkisiltoja, joihin tämänkin vuoden korjaukset painottuivat. Kokosimme vuoden 2023 siltatöistä tiivistelmän.
Inkulan silta, Ylöjärvi. Kuva Jyrki Toivonen
Teräksisiä putkisiltoja uusittiin tänä vuonna Pirkanmaalla neljä. Halkaisijaltaan alle kahden metrin putket käsitetään rummuiksi, joita samoissa urakoissa vaihdettiin myös 8 kappaletta. Sillat sijaitsivat eri puolella Pirkanmaata; Orivedellä, Juupajoella, Mänttä-Vilppulassa, Parkanossa, Virroilla, Tampereella. Rumputöitä tehtiin Akaassa, Ylöjärvellä, Sastamalassa, Valkeakoskella, Kangasalla ja Urjalassa.
Putkisiltoja (halkaisija > 2,0 m) on Pirkanmaalla lähes 300 ja huonokuntoiseksi luokiteltujen määrä lisääntyy vuosittain. Tänä vuonna uusitut putket olivat pääasiassa yli 50-vuotiaita. Ensi vuonna uusimistöitä tullaan lisäämään, suunnitelmissa on uusia 5-6 putkisiltaa.
Yrösjoen putkisiltatyömaa, Orivesi. Kuva Sundström Oy
Puurakenteisia palkkisiltoja uusittiin kaksi kappaletta. Molemmat sillat olivat 1960-luvun lopussa rakennettuja, huonokuntoisia ja niille oli asetettu painorajoitus. Ylöjärven Parkkuussa Rihtenperän silta korvattiin teräsputkisillalla. Siltana käytettiin kiertotaloushengessä peruskunnostettua, käytöstä poistettua putkea. Karhen Unisilta uusittiin betonisena Parman tyyppisiltana. Syynä siltatyypin vaihtoon oli puukantisten elementtisiltojen saatavuusongelmat.
Betonisten siltojen peruskorjaustyöt keskittyivät tänä vuonna Sastamalan ja Nokian alueelle. Näistä valmistuivat tänä vuonna Kuljun risteyssilta valtatiellä 11, Kiikan risteys- ja ylikulkusillan ja Kikkelän sillan työt. Siltojen kannen vesieristeet, päällysrakenteet, reunapalkit ja siltakaiteet uusittiin. Lisäksi tehtiin muita betonirakenteiden korjauksia ja siltaympäristön siistimistöitä.
Kiikan risteyssillan korjaustyömaa. Kuva Jyrki Toivonen
Kiuralan vesistösillan peruskorjaustöissä siltakannen betonin laadussa tuli esiin korjaussuunnitelmasta poikkeavia vaurioita. Suuren sillan liikennöinti jouduttiin katkaisemaan korjaustyön ajaksi, josta aiheutui merkittävää haittaa liikenteelle. Sillan peruskorjaus saatiin lopulta valmiiksi marraskuussa ja sillan kunto on nyt jälleen hyvä. Sillan kansi muotoiltiin uudelleen, vesieristettiin ja tehtiin uusi päällysrakenne. Lisäksi siltakaiteet uusittiin ja tehtiin muita siltaympäristön parannustöitä. Sillan liikuntasauman uusimistyö tehdään ensi keväänä, koska sitä ei muiden töiden myöhäisen valmistumisen vuoksi voitu enää tänä vuonna tehdä.
Pirkanmaan merkittävin sillankorjaus Kärppälänjoen sillalla valtatiellä 12 Sastamalassa avattiin liikenteelle 1.12. Vanha silta purettiin ja korvattiin kokonaan uudella, leveämmällä sillalla. Pehmeän pohjamaan vuoksi valtatielle tehtiin paaluille perustetut pengerlaatat ja kevennysrakenteita. Siltatyöt sujuivat hyvin. Valtatien liikenne työmaan ohitse rakennetulla kiertotiellä sujui hyvin ilman onnettomuuksia. Siltapaikan viimeistelyvaiheessa jokiuoman ja viereisen säännöstelyojan vesien hallinnassa esiintyneiden ongelmien vuoksi urakka hieman viivästyy. Kiertotien ja varasillan purkutyöt tapahtuvat vasta vuoden vaihteessa.
Pienempiä ylläpitokorjauksia tehtiin kymmeniin siltoihin eri puolella Pirkanmaata. Näihin sisältyi useita törmäysvaurioiden korjauksia. Siltojen alikulkukorkeuksia ja niiden ennakkomerkkejä on tarkastettu eri väylillä. Tämä työ jatkuu myös ensi vuonna.
Siltojen kuntoa seurataan säännöllisillä tarkastuksilla
Siltojen liikuntasaumat ovat ongelmallisia kunnossapidolle. Saumakohdat kuluvat liikenteen vaikutuksesta nopeasti ja aiheuttavat tienkäyttäjille ajoneuvovaurioita. Saumojen kumien vauriot lyhentävät myös sillan rakenteiden käyttöikää. Siltojen päiden epätasaisuuksiin kohdennetaan jatkossa lisää korjaustoimenpiteitä. Isojen vesistösiltojen liikuntasaumalaitteissa on puolestaan kulutusosia, joiden huoltotyö tulee tehdä muutamaan kertaan sillan käyttöiän aikana. Näitä huoltotöitä on suunniteltu useampia ensi vuodelle.
Liikuntasauman kumitiivisteen uusimista Pitkäniemessä. Kuva Jyrki Toivonen
Säännölliset yleistarkastukset tehdään noin 230 sillalle vuosittain. Lisäksi maanteiden hoitourakat tekevät jokaiselle sillalle oman vuositarkastuksensa. Huonokuntoiseksi on luokiteltu 95 siltaa, nämäkin pääosin alemmalla, vähäliikenteisellä tieverkolla. Muuten sillat ovat hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa.
Siltojen kuntotutkimuksilla, erikoistarkastuksilla ja korjaussuunnittelulla pidetään sillat liikennöitävinä koko niiden käyttöiän. Siltojen korjausvelkaan nähden rahoitus on valitettavasti sellainen, että vuosittain kyetään tekemään vain aivan välttämättömimmät korjaukset.