Tuulivoimarakentaminen muuttaa maisemaa, mutta vaikuttaa myös ihmisiin ja ympäröivään luontoon

Tuulivoimaloita suunnitellaan tyypillisesti alueille, missä on riittävästi tilaa hankkeen toteutukselle eli yleensä metsätalouskäytössä oleville taajamien ulkopuolisille alueille. Tuulivoimahankkeiden suunnittelu herättää kansalaisissa usein huolta. Erityisesti tuulivoimaloiden maisema- ja luontovaikutukset ja voimaloista aiheutuva mahdollinen melu- ja välkehaitta aiheuttavat kysymyksiä ja tarvetta keskustelulle. 

Tuulivoima muuttaa maisemaa

Tuulivoimaloiden merkittävimpiä vaikutuksia ovat muutokset maisemassa. Asia on korostunut entisestään, kun tuulivoimaloiden koot ja kokonaiskorkeus ovat kasvaneet aiemmasta. Useiden voimaloiden tuulivoimapuistot vaativat entistä enemmän tilaa rakentuakseen, jolloin myös ympäristövaikutukset ovat arvaten myös kasvaneet. Tuulivoimaloista aiheutuvat maisemavaikutukset voidaan kokea merkittävinä juurikin sen vuoksi, että rakentamisen kohteena olevilla alueilla ei ole aiempaa teollista rakentamista ja muutos nykytilaan koetaan suurena.

Ennen tuulivoimaloiden rakentumista hankkeen ympäristövaikutuksia selvitetään tyypillisesti YVA-menettelyä ja suunnittelualueen kaavoitusta varten. Tässä yhteydessä arvioidaan myös maisemalliset vaikutukset havainnekuvien ja näkyvyysanalyyseihin pohjautuen. Muutosta havainnollistavan materiaalin on oltava riittävän monipuolista huomioiden arvokkaiden rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman kohteiden lisäksi myös virkistykseen ja asumiseen käytetyt alueet. Selkeät ja monipuoliset havainnekuvat sekä erilaiset näkymäanalyysikartat ovat tärkeitä informoitaessa asukkaita tulevasta muutoksesta maisemassa.

Mallinnukset ja ohjearvot melu- ja välkevaikutusten arvioinnin perustana

Tuulivoimahankkeiden melu- ja välkevaikutusten arviointi pohjautuu mallinnuksiin. Toiminnasta aiheutuvan melun selvitys perustuu ympäristöministeriön antamaan tuulivoimaloita koskevaan melumallinnusohjeeseen. Välkkeen vaikutuksia arvioidaan mallintamalla käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyä laskentamallia.

Lähtökohtana on, että mallinnuksilla saatavat laskennalliset melutasot ja välkeajat eivät saa ylittää kyseisen vaikutuksen osalta sovellettavia ohjearvoja. Meluvaikutusten osalta on määritelty valtioneuvoston tuulivoimameluasetuksella ulkomelutasoarvot sekä sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksella sisämelutasoarvot, joilla suunnittelua ohjataan. Välkevaikutusten osalta Suomessa ei ole vielä voimassa olevaa kansallista sääntelyä, mutta suunnittelussa huomioidaan Ruotsin, Tanskan ja Saksan ohjearvoja.

Kun suunnittelussa noudatetaan käytössä olevia ohjearvoja, on epätodennäköistä, että tuulivoimarakentamisesta aiheutuu merkittäviä terveys- tai hyvinvointihaittoja. Mallinnusten osalta on tärkeää, että ne pohjautuvat oikeisiin ja todellisiin lähtötietoihin, jotta mallinnuksella saatavia tuloksia voidaan pitää luotettavana.

Tehokkain tapa tuulivoimaloista ihmisille aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen on niiden sijoittaminen riittävän etäisyyden päähän mahdollisesti häiriintyvistä kohteista. Tuulivoimaloiden käyttöä voidaan myös optimoida ja voimaloita on mahdollista pysäyttää mahdollisen melu- tai välkehaitan rajoittamiseksi.

Millaisia luontovaikutuksia tuulivoimalla on ja miten luontoarvoja selvitetään?

Kaikella maankäytöllä on vaikutus luontoon, ja siksi tuulivoimaloiden luontovaikutusten ymmärtämiseksi tulee olla kattavat tiedot alueen arvokkaista luontokohteista ja lajeista. Vaikka yhden tuulivoimamyllyn vaatima pinta-ala on vain noin omakotitalon luokkaa, liittyy hankkeisiin myös paljon infrastruktuuria kuten teiden sekä voimajohtojen ja sähköasemien rakentamista.

Pirkanmaalla tuulivoima-alueet painottuvat tällä hetkellä maakunnan pohjoisosiin, jossa on harvakseltaan asuttuja alueita ja loma-asuntoja, entisiä tai vielä toiminnassa olevia turvetuotantoalueita sekä metsää. Lisäksi Pirkanmaan pohjoisosissa on kattava osa maakunnan vielä luonnontilaisista arvokkaista suoalueista sekä suurista luonnonsuojelualueista. Tuulivoimahankkeissa tulee usein erityisesti tarkasteltavaksi häiriöttömiä ja laajoja, vähän ihmisvaikutteisia alueita vaativiin lajeihin kuten suurpetoihin, metsäpeuraan ja petolintuihin kohdistuvat vaikutukset. Hankkeiden yhteensovittamisessa tulee maakunnan alueelle jäädä myös tarpeeksi sopivia elinalueita ja ekologisia yhteyksiä, jotta lajit voivat säilyä Pirkanmaalla jatkossakin.

Luontoselvityksillä kootaan tietoa alueen luontoarvoista

ELY-keskus on mukana tuulivoimahankkeissa alusta alkaen, jolloin toimijan kanssa tarkastellaan alueelle tehtävien luontoselvitysten laajuus hankkeen sijainnista riippuen. Luontoselvityksiä tehdään sekä maastossa että kirjallisuutta tutkimalla. Esimerkiksi suurpetojen liikkeistä on hankala saada luotettavaa kuvaa yhden vuoden selvityksillä, jolloin tietoja selvitetään myös Luonnonvarakeskuksen aineistoista ja paikallisilta asukkailta sekä metsästäjiltä.

Luontoselvityksiin liittyy aina hieman epävarmuutta, sillä luonnossa on paljon vuosittaista vaihtelua lajien liikkeissä ja määrissä. Olennaista on saada kattava ja asiantunteva arviointi alueen luontokohteista sekä hankkeen vaikutuksista niihin. Hankkeen edetessä ELY-keskus tarkastaa selvitysten riittävyyden ja johtopäätökset sekä ohjaa jatkosuunnittelua työneuvotteluissa hanketoimijan ja viranomaistahojen kanssa. Puutteellisin tiedoin hankkeita ei voida edistää, ja välillä voi olla tarve täydentää tehtyjä selvityksiä epävarmuuksien vähentämiseksi. Myös voimaloiden sijaintia ja määriä muuttamalla voidaan lieventää vaikutuksia vaikkapa suurten petolintujen reviireille tai luonnonsuojelualueille.

Avoin viestintä on tärkeää

Tuulivoimahankkeen etenemisestä on tärkeää viestiä sekä osallistaa alueen vakituiset asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat mukaan hankkeen suunnitteluun jo sen varhaisessa vaiheessa. Hankkeen yleisen hyväksyttävyyden selvittämiseksi tehdään tyypillisesti asukaskysely, jonka tavoitteena on kartoittaa ennakolta ihmisten ajatuksia ja näkemyksiä hankkeen vaikutuksista alueen elinoloihin, viihtyisyyteen ja virkistyskäyttöön. Vastaava kysely on tarpeen toteuttaa myös hankkeen valmistuttua muutaman toimintavuoden jälkeen, jolloin saadaan tietoa alueen asukkaiden kokemuksesta todellisessa tilanteessa ja mahdollisiin koettuihin haittoihin voidaan reagoida.

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus

• Airi Määttä, ylitarkastaja
• Elisa Nygård, ylitarkastaja