Alueellista tietoa

Uutiset 2022

Työllisyyden edistämiseen ja yritysten kehittämiseen myönnettiin Pohjois-Savossa vajaa 59 miljoonaa euroa 

 

Työllisyyden edistämiseen kanavoitiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen kautta viime vuonna lähes 23 miljoonaa euroa. Yritysten  ja muiden alueen toimijoiden kehittämishankkeisiin myönnettiin rahoitusta 36 miljoonaa euroa.

Johtaja (va) Jan Blomberg kertoo, että vuosi 2022 oli kolmas poikkeuksellinen vuosi peräkkäin yrityksille ja muille asiakkaillemme. – Koronapandemian jälkiä korjataan edelleen ja alkuvuonna 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota vaikutti myös ELY-keskuksen toimintaan ja rahoituksen kohdentumiseen. Viime vuoden rahoituksen TOP 3 kohdennukset voisi tiivistää seuraavasti; osaavan työvoiman saatavuus, energia- ja ympäristöinvestoinnit sekä yritysten uusiutumis- ja kasvukyvykkyys, Blomberg toteaa. 
 
– Yhdessä kumppaneiden kanssa olemme onnistuneet ylläpitämään vahvaa työllisyyttä, tukemaan tilapäistä suojelua tarvitsevien henkilöiden sijoittumista maakuntaan sekä edistämään puhtaampaan energiaan siirtymistä huolimatta siitä, että yksittäisten rahoitusinstrumenttien käyttöönotto viivästyi ohjelmakauden ja tietojärjestelmien vaihtumisen vuoksi. Huoltovarmuuden tärkeys korostui laajasti toiminnassamme, Blomberg jatkaa.

Panostukset ympäristö- ja energiainvestointeihin merkittäviä Pohjois-Savossa 

ELY-keskus tukee yritysten kehittämistä monin eri tavoin ja rahoitusvaihtoehdoin. Yritysten kehittämiseen ja maakunnan eri toimijoiden hankkeisiin myönnettiin rahoitusta yli 36 miljoonaa euroa.   Rahoituksesta 19 miljoonaa käytettiin maatalouden ja maaseudun hanke- ja yritystoiminnan tukemiseen. Pohjois-Savossa maaseuturahoituksen määrä on pysynyt samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna, mutta painotus siirtyi erityisesti energiainvestointeihin. 
 
Maaseudun yritystukea myönnettiin 26 yritykselle reilut 2,3 miljoonaa euroa. Yritystuen myötä työpaikkoja odotetaan syntyvän Pohjois-Savoon noin 80 henkilölle. Tämän lisäksi EU:n elpymistukea myönnettiin 1,8 miljoonaa euroa yhteensä 36 yritykselle. Elpymistukea haettiin muun muassa yritysten energiainvestointeihin kuten aurinkopaneeleihin ja maalämpöinvestointeihin.   

Maaseudun hanketukiin suuntautui vajaa 1,3 miljoonaa euroa neljälle toimijalle. Hankerahoitusta on myönnetty muun muassa nurmenviljelyn kestävyyden parantamiseen huomioiden hiilensidonta, metsien monikäytön sekä talousmetsien luonnonhoidon tason kehittämiseen, marjanviljelyn kilpailukyvyn parantamiseen sekä karjan käsittelyn tehokkuuden ja työturvallisuuden parantamiseen. 
 
Pohjois-Savon kolmen Leader-ryhmän kautta yrityksille myönnettiin rahoitusta yhteensä noin 837 000 euroa ja hanketukiin 1,8 miljoonaa euroa. 

Maatilojen investointeihin ja energiatuotannon rakentamiseen myönnettiin 6,3 miljoonaa euroa yhteensä 202 hankkeeseen ja nuoren viljelijän aloitustukiin 685 000 euroa 22 viljelijälle. Tämä on selkeästi enemmän kuin vuonna 2021, jolloin aloitustukia myönnettiin vain 14 hankkeeseen. Korkotukilainojen osuus oli noin 6,6 miljoonaa euroa.  

Maatilainvestointeja myönnettiin muun muassa biokaasulaitokseen, aurinkopaneeleihin, eläinten hyvinvoinnin, ympäristön tilan ja työympäristön parantamiseen. Aikaisempina vuosina maatilan investoinnit ovat painottuneet vahvasti karjatalouteen, mutta viime vuonna maatalouden investoinneissa tapahtui selvä muutos, ja hakemuksissa on ollut nähtävillä ympäristöpainotus. 

Rahoitusta yritysten uudistumiseen ja kasvuvalmiuksiin 

ELY-keskus myönsi Pohjois-Savon alueen yrityksille yrityksen kehittämisavustusta 19 eri pk-yritykselle yhteensä noin 4,5 miljoonaa euroa.  Avustuksen kohteena oli yritysten kasvuselvityksiä, tuotteiden ja tuotannon sekä kansainvälistymisvalmiuksien kehittämistä sekä aineellisia ja aineettomia investointeja. Hankkeita rahoitettiin koko maakunnan alueella ja monilla toimialoilla kuten teknologiateollisuudessa, terveysteknologiassa, matkailussa ja ympäristöön liittyvillä aloilla. 

Yritysten kehittämispalveluihin myönnettiin Pohjois-Savossa 1,1 miljoonaa euroa. Suosituimpia aiheita kehittämispalveluissa olivat yrityksen strategian määrittely, markkinointisuunnitelmat ja digitaalisten prosessien kehittäminen. 

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) noin yhdeksän miljoonaa euroa käytettiin Pohjois-Savossa eri toimijoiden kehittämishankkeisiin. Hankkeilla tuettiin erityisesti järvimatkailun ja luovien alojen kasvumahdollisuuksia, useampi hanke kohdistui myös eri väestöryhmien osallisuuteen ja esimerkiksi digivalmiuksien kehittymiseen. Tukea annettiin myös uuden koodikoulun suunnitteluun.  

ESR-rahoituksella viime vuonna valmistui Tahkomäen ja Panoraman tien parantaminen. Hanke mahdollistaa Tahkolle uusien investointien toteutumisen ja saavutettavuuden parantumisen matkailijoiden näkökulmasta.   
 

Osaavan työvoiman saatavuus oli tärkeä investointikohde 

Työllisyyden edistämiseen kohdennettiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen kautta lähes 23 miljoonaa euroa. Keskeinen painopiste oli yritysten kokemien rekrytointiongelmien lievittäminen ja ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Tämä näkyi RekryKoulutusten ja palkkatuen kysynnän kasvuna.

Rahoituksesta 11 miljoonaa euroa kohdentui palkkatukeen ja starttirahaan, joilla edistettiin työllistymistä ja uuden yritystoiminnan aloittamista Palkkatukien määrä väheni erityisesti yksityisellä sektorilla, kun vastaavasti kuntiin työllistämisessä tapahtui kasvua lähes 300 000 eurolla edellisestä vuodesta. Muihin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin, kuten valmennuksiin, käytettiin noin kaksi miljoonaa euroa.    

Yritysten kanssa yhteisrahoitteisten RekryKoulutusten ja TäsmäKoulutusten kysyntä oli suurta ja rahoitusta tähän käytettiin ennnätysmäärä, eli yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Osaajia rekrytoitiin viime vuonna erityisesti kuljetusalan sekä teknologia-alan yrityksiin, kun vastaavasti edeltävänä vuonna koulutuksia järjestettiin eniten sosiaali- ja terveysalalle. Kaikkiaan RekryKoulutusten avulla onnistuttiin täyttämään lähes 300 työpaikkaa.  

Lisäksi määrärahalla edistettiin erityisesti työvoiman ammatillista osaamista, osatyökykyisten työllistymisedellytyksiä sekä maahanmuuttajien kotoutumista. Valtio maksoi vuonna 2022 Pohjois-Savon kunnille korvauksia kiintiöpakolaisten ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. 
 

Kalankasvatukseen investointeja 

Kalatalouden edistämiseen EU-rahoitusta myönnettiin yhteensä 2,1 miljoonaa euroa, joista suurimmat investoinnit kohdistuivat kalankasvatukseen. Elinkeinokalatalouden investointitukien myöntämistä vähensi EU-ohjelmakauden vaihtumisesta aiheutunut siirtymäkausi. Uuden ohjelmakauden myönnöt käynnistyivät vasta aivan loppuvuodesta. Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan kohdistuvien haittojen kompensointiin myönnettiin kalatalouden yrityksille 295 000 euroa. 

Kalavarojen hoidon ja vapaa-ajan kalastuksen edistämiseen, kalatalousaluetoiminnan järjestämiseen sekä viehekalastuskorvauksiin myönnettiin yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Ympäristölupapäätöksissä määrättyjen kalatalousvelvoitteiden mukaiseen kalakantojen käytettiin 833 000 euroa. ELY-keskuksen myönnöt kalatalouteen kohdistuvat sen koko toimialueelle Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. 
 

Luomusitoumuksilla ja ympäristösopimuksilla vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen ja maaperän kuntoon 


Pohjois-Savossa luomutukea maksettiin 344 luomutilalle ja luomutuen osuus oli 4,3 miljoonaa euroa. Ympäristösopimusten mukaisista toimista maksettiin korvausta yhteensä 1,5 miljoona euroa. Luomusitoumuksilla ja ympäristösopimuksilla on vaikutus erityisesti luonnon monimuotoisuuteen, maaperän kuntoon ja hiilensidontakykyyn.  

Ei-tuotannollisina investointeina kosteikkojen perustamiseksi myönnettiin kahdelle hankkeelle vajaat 58 000 euroa. Kosteikkojen tavoitteena on vähentää maatalouden aiheuttamaa kuormitusta vesistöille ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Maatalousluonnon monimuotoisuuden osalta sopimuksia tehtiin päättyneille sopimusaloille ja uusille toimijoille. Kosteikon hoitosopimuksia tehtiin viisi kappaletta.   

Maatalouden suoraa tulotukea maksettiin 3462 tilalle noin 140 miljoonaa euroa. Suorat tulotuet maksetaan kuntien yhteistoiminta-alueiden toimesta. ELY-keskuksen vastuulla on valvoa tukiehtojen täyttymistä.  
 
Viljelijän neuvontakorvauksia maksettiin vuoden 2022 aikana yhteensä noin miljoona euroa. Maksettuja neuvontakertoja oli yhteensä 2334 kappaletta ja 1 034 pohjoissavolaista tilaa hyödynsi neuvontapalveluita.  
 

Lisätietoja

johtaja (va). Jan Blomberg, puh. 0295 026 552 [email protected] 

maaseutu yksikön päällikkö Juha Kaipiainen, puh. 0295 026 692 [email protected] 

kalatalouspäällikkö Timo Takkunen, puh. 0295 026 626, [email protected] 

maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson, puh. 0295 026 597, [email protected] 

 

Lue myös