Hiitolanjoen ennallistaminen onnistui laaja-alaisella yhteistyöllä (Kaakkois-Suomi)
Etelä-Karjalassa Rautjärvellä sijaitsevan Hiitolanjoen ennallistaminen on vuosikymmenien laaja-alaisen yhteistyön tulos. Työtä joen vapauttamiseksi Laatokalta latvavesille on tehty lähes 30 vuotta. Usko unelmaan ja sitkeä tavoitteellinen työ tuotti hienon tuloksen. Laatokan lohi nousee jo latvavesille saakka. Vapaa ennallistettu Hiitolanjoki avaa myös monia mahdollisuuksia alueen luontomatkailulle ja elinkeinotoiminnalle. Samalla se on kannustava esimerkki niin Suomessa kuin ympäri maailman.
Kävelysilta Hiitolanjoen yli tarjoaa matkailijoille upean koskielämyksen.
Hiitolanjoen ennallistaminen luo edellytykset alueen monipuoliselle käytölle. Joen vapauttaminen lohen nousuesteistä on ollut erityisen tärkeää siksi, että Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta. Hiitolanjoen koskissa on toiminut useita vesivoimalaitoksia. Kun Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön sai lunastettua voimalaitokset, tehtiin päätös kaikkien kolmen padon purkamisesta. Patojen purkamisten jälkeen Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski kunnostettiin luonnonmukaisiksi kutualueiksi. Vesireitti on nyt auki Silamusjoelle ja Torsanjoelle asti.
Myös kaikki ELY-keskuksen vastuualueet mukana
Hiitolanjoen ennallistamisen hankkeisiin ovat osallistuneet kaikki Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen eri vastuualueet asiantuntijoineen. Mukana ovat olleet ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vesistöt-yksikkö ohjaamassa kunnostusten suunnittelua ja toteutusta, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue suunnittelemassa alueen kulkuväyliä sekä elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue yhtenä toimijana rahoittamassa osaa tehdyistä luontomatkailuun liittyvistä toimenpiteistä.
Hiitolanjokea juhlittiin Hiitolanjoki hurmaa -päivässä 8.6.
Rautjärven kunta, yhteistyökumppanitahot ja suuri määrä vapaaehtoisia järjestivät yhdessä upean tapahtumapäivän juhlistamaan Hiitolanjoen ennallistamisen onnistumista. Aurinkoiseen tapahtumapäivään osallistui noin 3 500 ihmistä. Kolmelle koskelle, Ritakoskelle, Kangaskoskelle ja Lahnasenkoskelle oli järjestetty monipuolista ohjelmaa ja illansuussa Kangaskoskella järjestettiin vielä paneelikeskustelu Hiitolanjoen teemoista ja virtavesien merkityksestä.
Paneelikeskusteluun osallistuivat (vas.) Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Visa Niittyniemi, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen, River Diggersin toimitusjohtaja Aatu Vaittinen ja perustaja Heikki Vaittinen, maakuntajohtaja Satu Sikanen sekä WWF Suomen ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen.
Näe Hiitolanjoen tarina nyt myös dokumenttina
Opiskelija Nella Pesu LAB-ammattikorkeakoulusta teki Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle opinnäytetyönä dokumenttielokuvan, jossa kerrotaan Hiitolanjoen ennallistamisesta. Elokuvassa kerrotaan sitkeyden, tavoitteellisuuden ja pitkäjänteisen yhteistyön voimasta. Videodokumentin avulla Hiitolanjoen tarina saatiin koottua yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa historia, nykyhetki ja tulevaisuus tulevat esille eri toimijoiden ja henkilöiden näkökulmista kerrottuina. Toivottavasti videodokumentti houkuttelee osaltaan uusia kävijöitä Hiitolanjoelle. Vapautettu Hiitolanjoki ja sen kiehtova tarina kiinnostavat ihmisiä paitsi alueellisesti ja valtakunnallisesti, myös kansainvälisesti.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kiittää lämpimästi kaikkia Hiitolanjoen ennallistamiseen ja dokumenttielokuvan tekoon osallistuneita. On ollut todella hienoa tehdä yhteistyötä ja nähdä millainen voimavara laaja-alainen yhteistyö on aluekehitykselle. ELY-keskus jatkaa yhteistä työtä kestävän ja elinvoimaisen Kaakkois-Suomen puolesta, jossa yhtenä osana on vapaana virtaava Hiitolanjoki.
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö rakennutti kevyen liikenteen yhteyden Hiitolanjoen varteen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus osallistui liikennejärjestelyjen suunnitteluun.
Seuraavien videolinkkien kautta pääset katsomaan Hiitolanjoki-dokumenttia ja sen lyhyempää traileria.
Teksti ja kuvat: Hanna Kailasto ja Anne Sironen