Uutisrysä: Aluehallinto uudistuu. Kalatalouden palvelut jatkuvat
Valtion aluehallinnon uudistuksessa muodostetaan uusi valtakunnallinen lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto sekä uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Uudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä sekä sujuvoittaa palveluja kansalaisille ja yrityksille.
Elinvoimakeskukset hoitavat jatkossa elinkeinoihin, työllisyyteen, maatalouteen, liikenteeseen,vesitalouteen, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja vesien hyvän tilan edistämiseen sekä kalatalouteen liittyviä tehtäviä alueillaan. Valtakunnallisen lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston tehtävänä on ympäristö- ja vesitalouslupien hakemuskäsittely sekä niiden valvonta.
Hallitusohjelmaan kirjattiin myös, että edelleen mahdollistetaan elinvoimakeskusten erikoistuminen ja keskinäinen työnjako. Kalatalous jatkaa lähes nykyisellään Kalatalouden aluehallinnon palveluita ja tehtäviä ELY-keskuksissa on hoidettu juuri erikoistumisen pohjalta vuodesta 2015 alkaen kolmelle suuralueella. Toimialuejaon valmistelu etenee siihen suuntaan, että kalatalouden palvelut jatkuvat nykyisenkaltaisena kolmella alueella pienin muutoksin toimialueiden rajoihin. Aluejako perustuu alueellisiin erityispiirteisiin. Järvi-Suomi on keskeistä sisävesialuetta keskittyen sisävesien kalatalouteen, Rannikko-Suomessa korostuu merialue ja EU-asiat, Pohjois-Suomessa erityisesti rajajokiasiat naapurivaltioiden kanssa.
Alueellinen kalataloushallinto hoitaa pienin resurssein suuren määrän erityyppisiä lakisääteisiä tehtäviä. Erikoistuminen ja tiettyjen tehtävien keskittäminen mahdollistavat hyvän palvelu- ja toimintakyvyn ylläpitämisen alueellisesti. Keskeisimmät ohjaus- ja palvelukokonaisuudet ovat rahoitukset, viranomaispäätökset sekä asiantuntijatyö.
Vaikka hallinnollisesti toimitaan suuralueilla, on alueellisia toimipisteitä jopa lisätty maanlaajuisesti kolmella aiempaan verrattuna. Alueellinen läsnäolo ja tunnettavuus tukee monilta osin paikallislähtöistä työtä, johon perustuu kalavarojen hoidon ja käytön järjestäminen, kalatalousyritysten rahoituspalvelut sekä erityyppisten verkostojen työskentely kalatalouden parissa. Kalavarojen hoidon ja käytön järjestäminen on laajaa verkostoyhteistyötä, johon hallinto osaltaan kuuluu. Yhteistyön tulokset palvelevat välillisesti laajaa joukkoa kalastavia kansalaisia ja alan yrityksiä.
Alueellinen yhteistyö tärkeää
Kalavarojen hoidosta ja käytöstä kuuluu suuri vastuu paikalliselle tasolle, jota edustaa vesialueen omistajista sekä alan järjestöistä muodostuvat kalatalousalueet. Kalataloushallinto on kalatalousalueiden tukena monin tavoin. Kalakantojen hoidetaan ensisijaisesti kalastusta säätelemällä, joka lähtee tietoon perustuvasta suunnittelusta ja päätöksenteosta. Kalastuksen säätely alamitoin, solmuvälirajoituksin, rauhoitusaikojen ja -alueiden muodossa esimerkkinä tarvitsee aina hallinnollisen päätöksen, joka kalastuslaissa on määrätty viranomaistehtäväksi. Päättymässä oleva kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatiminen sisälsi lukuisia ehdotuksia kalastuksen säätelyksi, joiden pohjalta tehtiin viranomaispäätöksiä. Kalastonhoitomaksuvaroista myönnetään jatkuvaa avustusta kalatalousalueiden toimintaan, käyttö- ja hoitosuunnitelmien toimeenpanoon, kalatalouden edistäminen sekä mm. kalastuksen valvontaan. ELY-keskuksen asiantuntijoiden laaja-alainen osaaminen on jatkuvasti kalatalousalueiden käytössä.
Kalatalouden oma puhevalta merkittävä kalatalouden edun kannalta
Yleisen kalatalousedun valvonta on alusta lähtien kuulunut kalatalouden aluehallinnon tehtäviin: valvotaan, ettei kalakannoille ja kalastukselle kohdistu haittoja sekä pyritään vähentämään niitä. Yleisen kalatalousedun valvonta liittyy kaikkiin tehtävin, mutta näkyvimmin vesilain- ja ympäristönsuojelulain
mukaisiin lupahakemuksiin, joissa kalatalousviranomaisilla on itsenäinen puheoikeus. Nykyisessä monialaisessa ELY-keskuksessa ympäristövastuualueelle kuuluva vastaava yleisen edun valvonta siirtyy tulevaan lupa-, ohjaus- ja valvontavirastoon, jossa tehtävä jouduttaneen eriyttämään itse lupakäsittelystä. Elinvoimakeskukseen jäädessään kalatalousviranomaisen itsenäinen edunvalvonta säilyy selkeänä. Itsenäiseen edunvalvontakokonaisuuteen liittyy muitakin tehtäviä kuten ympäristölupiin sisältyvien kalatalousvelvoitteiden muutoshakemukset.
Pääkirjoitus on alunperin julkaistu: UUTISRYSÄ | Kalatalousyksikön tiedotuslehti 1/ 2024
Teksti: Timo Takkunen
Kuvat: Hannu Salo
Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa Järvi-Suomen kalatalousasioista Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueilla.