Kun ympäristövahinko sattuu, käynnistyy viranomaisten saumaton ja huolellisesti suunniteltu yhteistyöprosessi
ELY-keskukset osallistuvat ympäristövahinkojen ehkäisemiseen ja torjuntaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Ylitarkastaja Satu Honkasella on kokemusta lukuisista vahinkotilanteista, lisäksi hän vetää Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristövahinkojen varautumiseen keskittynyttä asiantuntijaryhmää. Minkälaista yhteistyötä ympäristövahinkojen torjunta vaatii viranomaisilta?
Satu Honkanen. Kuva Saara Ignatius, Pirkanmaan ELY-keskus
Kun ympäristövahinko sattuu, lähtee iso pyörä käyntiin: viranomaiset ryhtyvät ripeään ja suunnitelmalliseen yhteistyöhön.
ELY-keskukset, Pirkanmaan mukaan luettuna, edistävät ympäristönsuojelua ja huolehtivat niille laissa määrätyistä ympäristönsuojelutehtävistä, kuten ympäristövahinkojen ja -haittojen ehkäisystä ja torjunnasta. Tämä on välttämätöntä ja tärkeää ympäristötyötä paikallisen ympäristön ja asukkaiden hyväksi.
Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksikössä ylitarkastajana työskentelevällä Satu Honkasella on parinkymmenen vuoden työkokemus pilaantuneiden maiden puhdistamisesta. Tiiminsä kanssa hän valvoo tutkimus- ja puhdistushankkeita, ja sitä, että työ tehdään asianmukaisesti.
Honkanen tekee myös vahingontorjuntaan liittyvää valvontaa. Suurin osa työstä liittyy öljyvahinkoihin, joita sattuu Pirkanmaalla lähes viikoittain.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen yhteyshenkilöille Honkanen on tuttu ja turvallinen luottoviranomainen.
Kemikaalivahingon jälkeen maaperää putsattiin viikkoja
Hankalampia tapauksia Honkasen mukaan ovat kemikaalivahingot. Hän kertoo, että eräs mieleen painunut tilanne sattui Sastamalassa joitakin vuosia sitten. Tuolloin kevättalven kylmyys piti tien pintoja vielä jäässä. Kuorma-auto suistui ojaan ja kyydissä ollut lasti levisi laajalle alueelle. ELY-keskuksen valvojat, Satu Honkanen ja työparinsa ylitarkastaja Emmi Pajunen, riensivät paikalle, kun pelastuslaitos hoiti vielä alkutorjuntatehtäviä.
− Rekan kyydissä oli ollut suuri määrä kemikaalipakkauksia, joista valtaosa oli hajonnut ja levinnyt ympäri tien pientareita. Tiesimme vain, että kyseessä oli suuri määrä erilaisia ympäristölle ja terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Kun kuorma-auto oli hinattu pois, maaperää alettiin välittömästi puhdistamaan, Honkanen kuvailee vakavaa onnettomuutta.
Tilannetta pahensi se, että vahinko oli sattunut pohjavesialueella vedenottamon kaivojen läheisyydessä.
− Vahingonselvittelyn edetessä selvisi, että maaperään levinnyt lasti sisälsi kasvinsuojeluaineita sekä nestemäisiä että jauhemaisia torjunta-ainetiivisteitä, peittausaineita ja muita ympäristölle vaarallisia kemikaaleja, Honkanen muistelee.
Pelastuslaitoksen ja ELY-keskuksen lisäksi mukaan torjunta- ja selvitystyöhön astui kaupungin viranomainen. Kaupunki hoiti paikalle maaurakoitsijan pilaantuneiden massojen siirtämiseen ja maaperän puhdistamiseen. ELY-keskuksen asiantuntijat ilmoittivat tilanteesta vesilaitokselle ja vedenottamon kaivot suljettiin.
− Onnettomuuspäivä venyi iltaan ja tiesin, että jätteenkäsittelylaitokset sulkisivat pian jo oviaan. Selvittelyn jälkeen löysimme lopulta vastaanottajan massoille ELY-keskusten valvomasta jätteenkäsittelylaitoksesta, jonne urakoitsija pääsi toimittamaan pilaantuneet maat, Honkanen kertoo.
Kun kaivinkoneen kauha osui ensimmäisen kerran routaiseen maahan, ei vielä tiedetty, että puhdistaminen tulisi jatkumaan viikkoja. Ympäristöteknisen valvojan johdolla maata kavettiin useaan otteeseen. Maaperästä lähetettiin näytteitä ulkomaille asti analysoitaviksi, sillä kyseisille haitta-aineille ei löytynyt analysointimenetelmiä Suomesta.
Pohjavedessä havaittiin kohonnut torjunta-ainepitoisuus. Vahinkopaikan ja vedenottamon väliin asennettiin pohjavesiputket, joista seurattiin pohjaveden torjunta-ainepitoisuuksia.
− Teimme seurantaa ja maaperän puhdistamista niin kauan, että saimme lopulta puhtaat näytteet. Viikkoja siinä meni, Honkanen kertoo vahingontorjunnan yhteistyöstä.
Yllättävät tilanteet vaativat asiantuntijalta laaja-alaista tietopohjaa
Ympäristövahinkotilanteet ovat aina erilaisia ja vaativat tapauskohtaista harkintaa. Tilanteet tulevat yllättäen, joten niihin ei voi varautua etukäteen.
− Tässä työssä pitää sietää muutoksia. Lisäksi pitää ymmärtää, miten haitta-aineet käyttäytyvät ja kulkeutuvat maaperässä, ja ymmärtää sitä, mikä on merkityksellistä ympäristön näkökulmasta, Honkanen kertoo.
Vahinkotilanteissa pelastuslaitos hoitaa alkutorjunnan ja ELY-keskus toimii pelastuslaitoksen apuna, seuraa tilannetta ympäristön näkökulmasta ja tuottaa ympäristötietoa sekä välittää sitä tarvittaessa muille viranomaisille. Sastamalan kemikaalivahingon yhteydessä Honkanen ja työparinsa avustivat muita torjuntaviranomaisia muun muassa vaarallisia aineita sisältävien maa-ainesten poistamisessa ja niiden toimittamisessa luvanvaraiseen käsittelypaikkaan.
Epäonnistuneet torjuntatoimet, tai se, että ympäristön kannalta olennaisia asioita jää huomaamatta, voi johtaa suurempaan vahinkoon. Jälkikäteen korjaaminen saattaa olla hyvinkin kallista ja hidasta.
− On aina hienoa, jos jossain onnistutaan ja saadaan hyvä lopputulos aikaan. Vahinkotilanteet ovat aina ikäviä, mutta yhteistyö eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa on hyvin mielenkiintoista ja antoisaa. Se tuo myös vaihtelua omaan työhön ja opettaa, Honkanen sanoo.
Vahinkoihin varaudutaan aktiivisesti
Pirkanmaan ELY-keskuksessa toimii ympäristövahinkojen varautumiseen keskittynyt työryhmä, jota Honkanen vetää. Ryhmään kuuluu eri aihealueiden asiantuntijoita aina vesiyksiköstä ympäristönsuojeluun.
Työryhmä käsittelee varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyviä asioita, välittää sisäisesti tietoa Pirkanmaalla esiintyvistä poikkeuksellisista luonnonoloista, ympäristövahinkoihin liittyvistä tilanteista sekä valmiussuunnittelusta.
Ryhmässä kehitetään myös varautumiseen liittyvää yhteistyötä. Ympäristövahinkojen torjunnassa ja vahinkojen arvioinnissa viranomaisten yhteistyö on olennaista. ELY-keskuksissa toimitaankin asiantuntijoina erityisesti vahingon syiden ja vaikutusten sekä tarvittavien jälkitoimenpiteiden arvioinnissa.
Honkanen on nähnyt, kuinka kymmenen vuoden aikana varautumisessa on lisääntynyt erityisesti tarve sujuvaan tiedonkulkuun.
− Nykyään korostetaan eri viranomaisten ja muiden vahingontoruntaan osallistuvien tahojen yhteistyötä, tiedonkulun sujuvuutta ja avoimuutta enemmän kuin aiemmin. Se on hyvä asia, Honkanen sanoo.
Tilanteita, jossa työryhmä on puhaltanut yhteen hiileen, ovat muun muassa olleet vesistössä tapahtuneet öljyvahingot. Näissä tilanteissa ympäristönsuojeluviranomaisten lisäksi vesi- ja luontoasiantuntijat selvittävät vesien juoksutuksiin ja lintujen suojeluun liittyviä asioita. Tulvariskienhallinta on myös yksi laajaa yhteistyötä ja varautumista vaativa kokonaisuus.
Vahingontorjunta on vaativaa työtä, joka edellyttää yhteistyötä kaikkien toimijoiden välillä. Tässä viranomaisprosessissa ELY-keskuksilla on oma, asiantunteva osuutensa.
Lue lisää: