Lintu päättää itse pesäpaikkansa ja pesimäaikansa – laki suojaa (Uusimaa)

Pesät löytyvät usein yllättäen, joten rakennuksissa olevista linnunpesistä on tärkeä ottaa selvää ajoissa. On myös hyvä tietää, että luonnonsuojelulaki takaa osalle linnuista pysyvän pesimärauhan. Kuva: Mustarastas pesässään. CC BY-SA 3.0 ja JJ Hansen, Wikimedia Commons

Ihmisten toimet eivät juuri kaupunkilintuja hetkauta ja siksi niiden pesiä löytyy hyvinkin erikoisista paikoista. Esimerkiksi mustarastas voi perustaa pesänsä puutarhaan, piharoskikseen tai vaikkapa halkopinoon. EU:n lintudirektiivi ja siitä kansalliseen lakiin johdetut luonnonsuojelulain säännökset suojaavat pesimäaikaa: Lintuja, niiden pesiä tai munia ei saa tarkoituksella vahingoittaa tai häiritä. Vaikka laissa puhutaan tahallisesta häiriön tuottamisesta, kiellettyä on myös sellainen toiminto, josta sitä todennäköisesti aiheutuu.   

- Mutta jos esimerkiksi metsässä kulkiessaan aiheuttaa vahingossa häiriötä, se ei ole lain rikkomista, lakimies Anniina Kaikkonen selventää.

Pesimärauha alkaa pesän rakentamispuuhista ja päättyy poikasten poismuuttoon. Myös rauhoittamattomat lintulajit ovat lain suojaamia pesimäaikana.  

Ilmoituksen tekijät useimmiten sivullisia

Lintujen pesistä ilmoitetaan tyypillisimmin kesäisin, kun rakennusten julkisivu- ja kattoremontteja aloitellaan. Miltei poikkeuksetta käy niin, että naapuritalosta on seurattu tilannetta ja huomattu pesinnän aloittaminen, Helsingin kaupungin luonnonsuojeluasioista vastaava Tuomas Lahti toteaa. Toki ilmoituksen voi tehdä myös talon omistaja tai isännöitsijä, mutta harvemmin.   

Uudistunut luonnonsuojelulaki antaa osalle linnuista oikeuden säilyttää pesänsä myös silloin, kun se on tyhjä. Tällainen ympärivuotinen pesimärauha koskee muun muassa osaa petolinnuista ja kaikkia pääskysiä: terva-, törmä-, haara- ja räystäspääskysiä. Nämä linnut rakentavat pesäänsä vuosien ajan ja ne palaavat siihen takaisin kerta toisensa jälkeen.    Taloyhtiöiden kannattaa selvittää, keitä kaikkia rakennuksessa asuu – säästytään odottamattomilta tilanteilta: tervapääskyset pesivät usein räystään koloissa, ikkunapeltien alla ja kattojen tuuletusputkissa.

Luonnonsuojelulaki kieltää myös pesään pääsyn estämisen. Jos esimerkiksi tervapääsky on tehnyt pesänsä putkeen, putkea ei saa sulkea.

Tervapääsky lentää. CC BY-SA 4.0 Alexey Sokolov, Wikimedia Commons    

 

Pesään kajoaminen vaatii poikkeusluvan

Linnunpesiä löydetään välillä muun muassa rakentamattomilta tonteilta siinä vaiheessa, kun niitä aletaan raivata puista ja pensaista. Saattaapa lintu ehtiä rakentaa pesänsä paikan päälle kesken työmaavaiheenkin.

- Jos pesäpaikkaa ei pystytä suojaamaan rakentamisvaiheessa, rauhoitusmääräyksestä poikkeamiseen voi hakea lupaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Kaikkonen neuvoo, lintudirektiivin ehdot ovat kyllä tiukat, hän lisää.  

ELY-keskusten lisäksi tilanteita pyrkivät ratkaisemaan myös kunnan ympäristöviranomaiset.

Ilmoituksia mahdollisesti pesimärauhaa häiritsevästä toiminnasta tulee viikoittain. Jos teko täyttää rikoksen tunnusmerkit, ELY-keskuksella on velvollisuus tehdä siitä tutkintapyyntö poliisille. ELY-keskuksille on kuitenkin jätetty tapauskohtaista harkinnanvaraa. Tutkintapyynnön voi jättää tekemättä, jos teon katsotaan olevan erittäin vähäinen. Ilmoituksen voi tehdä myös tapahtuman nähnyt kansalainen.    

Jos pesän hävittää ilman poikkeuslupaa, syyllistyy luonnonsuojelulain vastaiseen tekoon.

- Pesän siirtämiseen voidaan joskus myöntää lupa, mutta tuolloin kyseessä on useimmiten kalalokin pesä ja sen oltava siinä vaiheessa, jossa munat eivät ole vielä kuoriutuneet. Pesää on saanut poikkeusluvallakin siirtää vain lyhyen matkan, Lahti kertoo.

Teksti: Memmi Ojantola