Meillä töissä: Katja, raakkujen suojelija

Katja Vainionpää ahkeroi meillä Pirkanmaan ELY-keskuksessa raakkujen eteen LIFE Revives -hankkeessa. Vapaa-ajallaan intohimoiseksi penkkiurheilijaksi tunnustautuva asiantuntija on töissään usein kahluuhaalarit jalassa tai puhelin kädessä maanomistajille rupatellen.

Kuva: Katja Vainionpää, Pirkanmaan ELY-keskus

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Katja Vainionpää ja ahkeroin täällä Pirkanmaan ELY-keskuksessa LIFE Revives -hankkeen projektipäällikkönä. Hanke parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Euroopan komission rahoittama hanke on kuusivuotinen (2021–2027) ja sitä koordinoi Jyväskylän yliopisto. Pirkanmaan ELY-keskus vastaa raakun hyväksi tehtävästä työstä Pirkanmaalla: Pinsiön-Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan vesistöalueella.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Huhhuh…mistä aloittaisin. Aina, kun joudun kertomaan uusille ihmisille työstäni, minua alkaa naurattaa valtavasti. Yleensä vastaan, että ”olen jokihelmisimpukan suojelija”. Pääpiirteissään LIFE Revives -hanke jaetaan seuraaviin toimiin:
1) valuma-alueen ja jokien kunnostuksiin,
2) seurantaan (ennen kunnostuksia ja kunnostuksien jälkeen) sekä
3) viestintään.

Tässä kolme hyvin erilaista esimerkkiä jo tapahtuneista työpäivistä:

1) Ajan maastoon Turkimusojalle Hämeenkyröön, vaihdan kahluuhousut jalkaan ja ruiskautan hieman hyttysmyrkkyä. Tänään joessa tehdään puumateriaalilla kunnostamista ja kutusorakoita yhdessä urakoitsijan kanssa. Ensimmäisessä kunnostustoimessa sijoitamme jokiin erilaisia puurakenteita (suisteita ja altakaivajia). Näillä parannetaan joenpohjan happiolosuhteita ja puhdistetaan pohjasoraa raakunpoikasille sopivaksi ympäristöksi. Kutusorakoita ennallistetaan Hartjoki-menetelmällä, jossa joen pohjaa möyhennetään ja siivilöidään. Onneksi lämpöisestä päivästä ja kahluuhousuista huolimatta lämpötila joessa ei nouse liian korkealle!

2) Pyöräilen toimistolle Attilaan. Tänään soittelen vesialueiden omistajille ja maanomistajille kunnostussopimuksista. Puhelut voivat kestää lähemmäs puoli tuntia per henkilö. Kerron raakusta, hankkeesta ja neuvoteltavan sopimuksen sisällöstä. Samalla saan kuulla upeita tarinoita vuosien takaa. Vaikka Pirkanmaan raakkuihin liittyviä asiakirjoja löytyy vino pino menneiltä vuosilta, tarinat jokien lähistöjen asukkailta ovat valaisevia. Iltapäivällä valmistelen esitystä tulevaan tapahtumaan. Tapahtumajärjestely ja viestintä kuuluvat myös oleellisesti työpäiviini. Onhan tavoitteenani lisätä tietämystä uhanalaisesta lajista.

3) Jyväskylän yliopisto on tulossa tekemään Pirkanmaan raakkujoelle sähkökoekalastuksia. Ajan heidän seurakseen kirjaamaan kalalajeja ja niiden kriittisiä mittoja. Nappaan kuvia ja suunnittelen jo mielessäni somepäivitystä aiheesta. Maastossa keskustelemme Konneveden tutkimusasemalla olevista Pinsiön-Matalusjoen raakuista ja niiden lisääntymisestä sekä palautuksesta kotijokeen. Joudun livistämään maastosta hieman etuajassa toimistolle, koska minun pitää aloittaa raportointi.

Kuva: Heidi Kunttu

Miksi työsi on tärkeää?

Jokihelmisimpukka tai tuttavallisemmin raakku on virtavesissä elävä nilviäislaji. Valitettavasti varsinkin monet eteläisen Suomen raakkupopulaatiot ovat kadonneet täysin ja laji on tällä hetkellä erittäin uhanalainen. Raakut toimivat sateenvarjolajina, eli ne mahdollistavat monen muun lajin selviytymisen samoissa vesistöissä. Raakut puhdistavat tehokkaasti virtavesiä suodattaen kymmeniä litroja vettä vuorokaudessa.

Raakku tunnetaan hiljattain Kainuussa hakkuutöiden raakkuesiintymälle aiheuttamien mittavien vahinkojen jälkeen paremmin. Esimerkiksi viime viikolla osallistuin tapahtumaan, jossa pidin esitystä korkeakouluopiskelijoille. Yllätyksekseni sain aloittaa esitykseni suoraan neljänneltä dialta, kun kaikki tunsivat jo raakun. Raakun suojelu kiinnostaa ihmisiä, ja monet kysyvätkin, mitä voisivat itse tehdä asian hyväksi. Se on ihan parasta! Nimittäin, jos raakku häviää, moni muukin laji häviää.

Vastaus lyhkäisyydessään: työni on tärkeää, jotta saamme uhanalaisen lajin säilymään Pirkanmaalla ja Suomessa.

Miten sinusta tuli elyläinen? Millainen koulutustausta sinulla on?

Opiskelin mielestäni maailman siisteintä oppiaineitta eli maantiedettä Oulun yliopistossa. Opintojen viimeisillä vuosilla pääsin armottoman töiden hakemisen jälkeen harjoitteluun Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen, Seinäjoelle. Seuraavana kesänä pääsin uudestaan harjoitteluun Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen, Vaasaan, tänä aikana valmistuin myös yliopistosta. Ilokseni harjoittelun jälkeen sain jatkaa työskentelyä Etelä-Pohjanmaalla. Olen työskennellyt myös Kainuun ELY-keskuksessa kaksi vuotta. Olen kiinnostunut vesistö- ja luontoarvojen kehittämisestä. Keväällä 2023 hain työpaikkaa Pirkanmaan ELY-keskuksesta, jo hakuilmoitus kuulosti täydelliseltä. Muistan, kun joskus vuosia sitten mainitsin unelmatyökseni simpukoiden hyväksi työskentelyn. Uskomatonta, mutta totta, elän tällä hetkellä unelmaani!

Mikä on parasta työssäsi? Entä haastavinta?

Parasta työssäni on ehdottomasti sen monipuolisuus, maastopäivät ja keskusteluhetket ihmisten kanssa. Hankeporukka sekä muut ympäristövastuualueen yksikkömme ovat tukenani, mutta Pirkanmaan ELY-keskuksen puolelta minä olen hankkeen ainoa työntekijä, mikä haastaa ajoittain.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Vuosi 2024 on ollut penkkiurheilijan juhlavuosi. Tästäkös olen tykännyt ERITTÄIN paljon. Kaikki fanittamani joukkueet ovat voittaneet mestaruuden tänä kautena. Normaalisti urheilen suhteellisen paljon, kuten tennistä, kuntosalia, uintia. Tapaan myös rakkaita ystäviäni.

Kuva: Mikael Muhonen

Katja Vainionpää

Tehtävä: LIFE Revives -hankkeen projektipäällikkö ja jokihelmisimpukan suojelija
Koulutus: Maantiede, Oulun yliopisto
Tulilla juuri nyt: Turkimusojan kunnostukset

Lue aiemmat esittelyt:

Jasmiina Heino – mutkatonta yhteistyötä monipuolisten tehtävien parissa

Tero auttaa valmistautumaan tulevaan ennakoinnilla ja tiedolla

Milla edistää kiertotaloutta ja valvoo, että yritykset hoitavat tuottajavastuunsa

Tuulia työskentelee luonnon monimuotoisuuden koordinaattorina ja viihtyy kaupunkimetsissä

Suvi luotsaa maksatustiimiä ja mahdollistaa maaseudun elinvoimaisuutta

Jukka tukee yrityksiä kansainvälistymisponnistuksissa

Luonto ja ympäristö ovat Mariaa lähellä niin työssä kuin vapaa-ajallakin

Jarkko teettää tiesuunnitelmia ja on aktiivisesti mukana urheiluseurojen toiminnassa

Saija auttaa pirkanmaalaisia maaseudun yrityksiä kehittymään

Laura viestii maaseudun rahoitusmahdollisuuksista ja vaikuttavuudesta yhteistyössä verkoston kanssa

Katariinasta parasta on merkityksellinen ja arvojen mukainen työ