Tievalaistuksen vaihto ledeiksi on vihreä valinta (Uusimaa)

Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toiminta-alueella eli Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä on nyt vaihdettu jo lähes puolet tievalaistuksesta ledeihin. EU-direktiivin siirtymäajan päättyessä vuoden 2032 helmikuussa on tavoitteena, että tievalaistuksesta yli 90 % on ledejä. 
  Uudet ledivalaisimet ovat kestäviä, niissä on monia toimintoja ja lisäksi ne säästävät sähköä.

 

”Tievalaistuksen vaihto on kausiluonteista, ja se yritetään tehdä sulaan ja valoisaan aikaan, jotta riskit ja haitat liikenteelle olisivat vähäisemmät. Vilkkailla alueilla tievalaistusta vaihdetaan myös yötyönä”, kertoo ELY-keskuksen projektipäällikkö Aleksi Kuitunen. 

Syitä vaihtoon on sähkönsäästön lisäksi lukuisia, esimerkiksi 24.4.2027 loppuu EU:n RoHS- direktiivin siirtymäaika painepurkauslamppujen saattamisesta EU-markkinoille, toisaalta loisteputket käytännössä poistuivat näiltä markkinoilta jo viime syksynä. 

Painepurkauslamppuja on kuitenkin vielä tievalaistuksessa paljon jäljellä. Vaikka huoltotöiden yhteydessä vaihdettujen lamppujen takuu onkin viisi vuotta, Kuitunen näkee järkevänä niiden vaihdon jo asteittain ledeiksi, koska varaosia ja valaisinrunkoja ei enää välttämättä valmistajilta saa.  

Ledeissä on myös kosolti muita etuja, muun muassa hajavalo vähenee, mikä tarkoittaa samalla häikäisyn vähenemistä. Valaistus on myös paremmin kohdistettavissa vain halutulle tien osalle. Ledejä pystyy myös himmentämään, joka lisää energiatehokkuutta.  

”Valaisimiin on ohjelmoituna ennalta määritetyt himmennysprofiilit, joka tarkoittaa, että pimeyden laskeutuessa niitä voidaan ohjelmoida portaittain aina puoliteholle asti  - ja näin paremmin ihmissilmällekin mukautuvaksi. Ledivalaisimen myötä energiankulutus tippuu keskimäärin noin 45%:iin painepurkauslampun valaisimen kulutuksesta”, Kuitunen kertoo. 

Ledien laatuvaatimus on kestää noin 50 000 tuntia, ja niitä on hankittu teiden varrelle pääosin viiden vuoden vaihtotakuulla.  

”En pysty tarkasti sanomaan, koska ensimmäiset takuut päättyvät vasta nyt, että toteutuuko 50 000 tunnin kesto, ja millä valaisinmerkillä”, hän sanoo. 

Vanhoja painepurkauslamppuja näkee vielä tiestöllä, mutta niitä vaihdetaan koko ajan uusiin ledeihin.

 

ELY-keskukset hankkivat tievalaisimet tukeutuen Väyläviraston tarkastettujen valaisinten listaan, mutta niidenkin osalta on vielä auki, kauanko ne käytännössä kestävät Suomen olosuhteita. Tästä syystä vaihtotakuuvaatimus urakoitsijalle on korkea eli viisi vuotta. Luottamuksesta omiin tuotteisiinsa, jotkut valaisinvalmistajat myöntävät jopa 10-vuoden tuotetakuita teiden varsille asennettuihin valaisimiin. 

Monenlaiset haasteet kuitenkin vaivaavat led-siirtymää. Valaisimia rikkovat erilaiset valmistus-, komponentti- ja ohjainlaiteviat.  

Joissakin valaisimissa on ilmennyt tiiveyspuutteita tai kondensoituneen kosteuden aiheuttamia vikoja. ELY:n palveluntuottajat keräävät havaintoja valaisimien kunnosta ja sitä kautta pyritään myös aktiivisesti edesauttamaan valmistajien tuotekehitystyötä.  

Vaikka valaistuskuvio ja valomäärä on jokaisella valaisinmallilla yksilöllinen, sitä voidaan muokata useisiin positioihin sopivaksi. Samalla valaisimella voidaan hallita monia tieluokkia sen mukaan, millä tehoalueella sitä voidaan käyttää. Kullekin tieprofiilille on oma valaistusluokkansa, jonka täyttyminen kyseisillä valaisimilla varmennetaan valaistuslaskelmin. Ledivalaisimia huolletaan puhdistamalla viisivuotiskausin niiden heijastuspintaa, jotta valo läpäisee hyvin linssin. 

 ”Muuta huoltoa ei olisi tavoitteena tehdä, lampussa on hermeettinen rakenne itsessään, minkä vuoksi käytännössä takuun päätyttyä vaihdetaan aina uusi valaisin, jos vanha rikkoontuu”, Kuitunen kertoo. 

Tievalaistuksen sytytys ja sammutus toimii valtakunnallisesti hämäräkytkimien ohjaamana. Vanhat painepurkauslamput ovat ongelmajätettä sisältämine jalometalleineen, mutta ledeissä ei tällaisia ympäristöriskejä ole. 

”Käytännössä vaihto toteutuu niin, että vuonna 1990 tai sen jälkeen rakennettuihin pylväisiin tehdään valaisimen vaihto. Sitä vanhemmat – ja erityisesti puupylväät – vaihdetaan uusiin. Metallipylväitä vielä harvoin uusitaan. Samalla kuitenkin selvitetään, onko valaistus kyseisessä kohteessa tarpeellinen, luovutetaanko se kunnalle tai kaupungille vai puretaanko kokonaan pois”, Kuitunen kertoo. 

”Tähän mennessä olemme huomanneet, että erillisenä urakkana kilpailutetut valaisinvaihdot pudottavat yhden valaisimen yksikköhintaa huomattavasti. Ledeissä on hyvää myös se, ettei se häikäise autoilijaa, ja energiansäästön puolesta ledien himmennysmahdollisuus on erinomainen ominaisuus. Nykyiset ledivalaisimet mahdollistavat niihin kiinnitettäväksi lisämoduulin, jotka avaavat tulevaisuudessa mahdollisuuksia esim. älyväylien tiedonsiirtoon, verkkojen välittämiseen tai erilaisen datan keruuseen”, Kuitunen maalailee.  

Vaikka alueelle vajaan 50 000 valaisimen vaihto kustantaakin, on Kuitunen laskenut, että Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toiminta-alueella Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä jo nyt vaihdettujen valaisinten osalta energiakustannusten kokonaissäästö lähentelee 2 miljoonaa euroa vuosittain alkutilanteeseen nähden.  

Teksti ja kuvat: Aino Hela