Vesiensuojelu vaatii määrätietoista pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä (Uusimaa)
Kunta vesiensuojelijana -seminaari keräsi yhteen niin kuntatoimijoita kuin joukon muita vesiensuojelun parissa työskenteleviä tahoja. Uudenmaan ELY-keskus järjesti tilaisuuden Helsingin Pasilassa
Tilaisuuden avasi Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen johtaja Satu Pääkkönen (kuvassa). Pääkkönen huomautti vesiensuojelun olevan tärkeää paitsi luontoarvon myös laadukkaan juomaveden kannalta – sitä kun on totuttu Suomessa pitämään itsestäänselvyytenä. Uudellamaalla on hänen mielestään kiitettävän paljon vesiensuojelusta kiinnostuneita kuntapäättäjiä.
Satu Pääkkönen on siirtynyt Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n palvelukseen.
Virtaava vesi ei tunne rajoja
Seminaari liittyi Uudenmaan ELY-keskuksen vetämään (ja ympäristöministeriön rahoittamaan) vesienhoidon verkostohankkeeseen; sen puitteissa on viime vuosina järjestetty sekä kuntakohtaisia että alueellisia tapahtumia. Tällä kertaa haluttiin kokeilla jotain uutta, hankkeen koordinaattori Mari-Anna Närhi kertoi. Helsingin Pasilaan kutsuttiin runsas joukko Uudenmaan alueen kuntatoimijoita ja vesistökunnostajia.
Vesiensuojelutoimet vaativat kuntien välistä yhteistyötä, sillä virtaava vesi ei tunne rajoja, seminaarissa todettiin. Esimerkki yhteistyön sujumisesta saatiin läntiseltä Uudeltamaalta. Tilannetta olivat saapuneet valottamaan Vihdin kunnan ympäristöpäällikkö Sari Brusila ja toiminnanjohtaja Jaana Pönni LUVYstä (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry).
Enäjärven syysnuottausta vuodelta 2023. Kuva: Maj Rasilainen
Vihdin kunta panostaa vesistökunnostuksiin ja -tutkimuksiin lähivuosina 200 000 eurolla. Rahaa saadaan myös alueen yrityksiltä. Onnistuneista vesistöhankkeista kertoessaan Brusila otti esimerkiksi Vihdin Enäjärven. Vielä viitisen vuotta sitten sen pinnalla kellui joukkokuoleman kohdanneita simpukoita. Tehokalastuksen avulla järvessä voisi jo vaikka uida, ympäristöpäällikkö kuvaili tilannetta. Kunnostuksesta saadut tulokset ovat kuulemma merkittäviä jopa Euroopan tasolla. Kunnan pohjavesialueilla on vielä melko paljon teollisuustoimintaa, mutta pohjavesien suojelua edistetään nyt kaavoittamalla teollisuusalueet niiden ulkopuolelle. Kunnassa on myös oma ”aika kattava” vuosittainen pohjavesitarkkailunsa.
Jaana Pönni korosti kuntien kanssa solmittavien sopimusten pituuden tärkeyttä, rahantulo pitää taata. Alueen kahdeksan kuntaa ovat yhdistyksen jäseniä. Ne sitoutuvat kunnostustoimien kustannuksiin rahoitusosuuksillaan ja maksavat sen lisäksi jäsenmaksun.
Länsi-Uudenmaan kuntien vesistöyhteistyö sisältää muun muassa säännöllisiä tapaamisia sekä kuntien ympäristöpäälliköiden että kuntien edustajien kanssa.
Vesiensuojeluhankkeet kohottavat myös paikallistaloutta
Sampsa Vilhunen ja Jenny Jyrkänkallio-Mikkola WWF:ltä kertoivat kokemuksistaan läntisen Uudenmaan alueellisista vesiensuojeluhankkeista. WWF on vetänyt niitä vuodesta 2018.
Ohjelmajohtaja Vilhunen totesi vaellusesteiden poistamisen luovan kasvupotentiaalia kalastusmatkailulle; vaelluskalakannat alkavat elpyä luonnonmukaisten ohitusuomien ansiosta.
Vesien ennallistamistoimista on hyötyä myös paikallistaloudelle, WWF:n edustajat painottivat, sillä työhön palkattavat urakoitsijat ovat yleensä alueelta.
Sisävesityön koordinaattori Jyrkänkallio-Mikkola kertoi maanviljelijöiden kanssa tekemästään yhteistyöstä. Hän esitteli erilaisia vesienhallintamenetelmiä leutojen talvien ja lisääntyvien tulvien hillintään.
Hulevedet eivät ole uusi ilmiö, eivätkä ne johdu ilmastonmuutoksesta
Pihoilta ja kaduilta poisjohdettava sade- ja kuivatusvesi jämähtää lammikoiksi etenkin siellä, missä maan pinta on katettu asfaltilla tai kivetyksellä. Leudot talvet lisääntyvine sateineen kasvattavat huleveden määrää ja veden laatu muuttuu entistä likaisemmaksi, sillä vesi kerää kaduilta mukaansa likaa, öljyä jne. Ilmastonmuutoksen myötä kaupunkiympäristöissä on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota hulevesien hallintakeinoihin, sen aiheuttamaa kuormitusta ei sovi sivuuttaa. Kuntien on laadittava tänä vuonna hulevesitulvariskien arvion päivitys.
Hulevesien hallinnan vaikutusmahdollisuuksia esitteli professori Nora Sillanpää Aalto-yliopistolta.
Vesitalousasiantuntija Pirjo Daavittila Etelä-Savon ELY-keskuksesta tähdensi ympäristönsuojelun olevan tärkeää myös vesihuollon kannalta. Uudenmaan alueella on noin 180 vedenottamoa. Pohjavesialueilla sijaitsevista 160 vedenottamosta käytössä on 120. Daavittila korosti kunnissa tehtävän kaavoituksen olevan vesihuollon kannalta katsoen avainasemassa. Juomavesidirektiivin muutokset astuivat voimaan vuoden 2023 alussa. Laki velvoittaa vesilaitoksia nyt muun muassa tiedottamaan asiakkaille talousveden laadusta.
Teksti ja kuvat: Memmi Ojantola