Kainuun ELY-keskus neuvoo, ohjaa ja tukee vesistöjen kunnostuksen ja hoidon suunnittelua ja toteutusta. Kunnostuksiin se osallistuu yleensä yhteistyökumppanina. Se suunnittelee, valvoo ja antaa asiantuntija-apua ja lausuntoja vesirakentamista koskevissa asioissa. Rakentamishankkeet toteutetaan yleensä yhteistyössä kuntien tai muiden viranomaisten kanssa.
ELY-keskus edistää vedenhankintaa ja -jakelua, viemäröintiä ja jätevesien käsittelyä antamalla asiantuntijaohjausta ja osallistumalla vesihuollon suunnitteluun yhteistyössä maakunta-kuntayhtymän, kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa. Se edistää vesihuoltoa myös myöntämällä avustuksia ja teettämällä valtion vesihuoltotöitä.
Kainuun ELY-keskus on erikoistunut patoturvallisuustehtäviin. Se vastaa vesistöpatojen viranomaisvalvonnasta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten toiminta-alueilla kokonaisuudessaan sekä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnassa olevien sekä niihin liittyvien yksityisten patojen osalta. Lisäksi Kainuun ELY-keskuksella on valtakunnallisena erikoistumistehtävänään kaivospatojen viranomaisvalvonta sekä kaivospatoihin liittyvät kehittämistehtävät.
Vesistöjen tulvasuojelua ELY-keskus edistää ennalta mm. ohjaamalla kuntien maankäyttöä. Akuuteissa tulvatilanteissa se toimii asiantuntijana ja tiedottajana.
Tutustu lähemmin Kainuun vesistöihin ja siihen miten ELY-keskus on mukana vesistöihin liittyvissä valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtävissä Kainuun vesistöt - Tarinakartasta.
Kainuun ELY-keskus on myöntänyt harkinnanvaraisia valtionavustuksia viiteen vesienhoitoa edistäviin kunnostushankkeisiin vuonna 2021
Puokiojärven kunnostus, Puolanka
Puokiojärvi on hyvää huonommassa ekologisessa tilassa oleva vesistö. Ongelmana on mm. kesäisin runsaat leväkasvustot, jotka haittaavat järven virkistyskäyttöä. Toimenpiteistä on toteutettu jo Puokiojärveen laskevan Lautinjärven settipadon muuttaminen pohjapadoksi.
Kunnostussuunnitelmassa yhtenä toimenpiteenä on Puokiojärven hoitokalastus, jota tehdään kolmen vuoden ajan. Jatketaan vuonna 2019 aloitettua järven hoitokalastusta kunnostussuunnitelman mukaisesti.
SILE-hanke: Jumalisjärvi, Korpijärvi, Ruokojärvi, Pieni Kuivajärvi, Suomussalmi
Kohdejärvet ovat hyvää huonommassa ekologisessa tilassa olevia järviä. Ongelmana on kesäisin runsaat leväkasvustot, jotka haittaavat järven virkistyskäyttöä sekä ylitiheä vähempiarvoisen kalan määrä.
Jatketaan vuonna 2012 laadittua kunnostussuunnitelman toteutusta vuonna 2021.
Kivarijärven kunnostushanke, Puolanka
Kivarinjärven Nurkkalahdessa on Puolangan jätevedenpuhdistamon purkupaikka ja Nurkkalahdessa on huono vedenvaihtuvuus, joka aiheuttaa rehevöitymistä. Syvänteen happikadot ja niiden vuoksi ravinteiden vapautuminen pohjasta ovat haitanneet virkistyskäyttöä Nurkkalahdessa.
Toimenpiteenä on kunnostussuunnitelman täydennys, ruoppaus, vesikasvillisuuden niitto, toiminta-aika 2021–2022.
Särkijärven kunnostus, Kuhmo
Kalmoniemen-Myllylahden, Juurikkalahden ja Kevättilahden alueilla virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan poistamalla alueilla esiintyvää runsasta kelluslehtikasvillisuutta.
Kasvillisuutta voidaan poistaa niittämällä ja naaraamalla, jolloin saadaan poistettua kasvillisuutta paremmin juurineen. Toimenpiteenä on vesikasvillisuuden poisto, niitto ja ruoppaus.
Perangan reitin kunnostus ja vedenkorkeuden seuranta, Suomussalmi
Perankajärven valuma-alueitten kunnostus ja kunnostussuunnitelmien päivitys. Perangan reitin vedenkorkeutta seurataan.
Lisäksi Kainuun ELY-keskus toimii osarahoittajana OUMO-hankkeessa (Oulujoen moninaiskäytön puitesopimus). Tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskuksilta rahoituksen sai yhdeksän erilaista Oulujoen virkistyskäytön edistämiseen tähtäävää OUMO-hanketta, joista kolme sijaitsee Kainuussa.
ELY-keskukset myönsivät rahoitusta Sotkamon Hirvenniemen veneiden tankkauslaiturille, Sotkamon melontalaitureille ja Kajaanissa Paltaniemen sataman jätehuoneen rakentamiselle.
Lisää tietoa vesivarojen käytöstä ja hoidosta ymparisto.fi -palvelussa.
