Vihreä siirtymä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

Vihreän siirtymän käsitteelle ei löydy yksiselitteistä määritelmää lainsäädännöstä. Käsitteelle on erilaisia tulkintoja riippuen siitä, keneltä asiaa kysytään.  Pelkästään eri ministeriöt tulkitsevat käsitettä hieman eri näkökulmista. Yleisesti ottaen vihreän siirtymän -käsitteen alle lukeutuvan hankkeen tulee tukea muutosta kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää taloutta ja kasvua. Hanke ei saa aiheuttaa haittaa toisille ympäristötavoitteille. ELY-keskuksen y-vastuualueella ei tehdä päätöksiä siitä, onko yksittäinen hanke vihreän siirtymän -käsitteen alla. Kaikilla hankkeilla on elinkaarensa jossain vaiheessa haitallisia ympäristövaikutuksia ja esimerkiksi täysin päästötöntä energiantuotantomuotoa ei ole. Yleistä tietoa vihreästä siirtymästä ja hyödyllisiä linkkejä toiminnanharjoittajille löytyy ELY-keskuksen valtakunnallisilta vihreän siirtymän teemasivuilta

Versot. ©Rodeo
©Rodeo

Ympäristönsuojeluyksikön rooli vihreän siirtymän hankkeissa

ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön rooli hankkeissa on esimerkiksi arvioida ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarvetta, toimia yhteysviranomaisena mahdollisessa YVA-menettelyssä, antaa lausuntoja aluehallintovirastolle ympäristönsuojelulain ja/tai vesilain mukaisista lupahakemuksista sekä tehdä lupapäätösten muutos- tai tarkistamistarpeen arviointeja. Hankkeen ympäristölupavelvoitteena saattaa olla suunnitelmien ja/tai selvitysten hyväksyminen, jotka saattavat olla toiminnan käynnistämisen edellytys. Tällöin ELY-keskus hyväksyy suunnitelmat ympäristönsuojelulain mukaisesti. Lisäksi tehtäviin kuuluvat mm. neuvottelut ja keskustelut esimerkiksi muiden viranomaisten, rahoittajien ja/tai toiminnanharjoittajien kanssa.

Luonnonsuojeluyksikön rooli vihreän siirtymän hankkeissa

ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön rooli hankkeissa on valvoa, että hanke on luonnonsuojelulain mukainen, edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja antaa neuvoja sekä ohjausta koskien luontoselvitysten suunnittelua ja tekemistä. Hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa ottamalla huomioon arvokkaat luontotyypit ja eliölajit voimme yhdessä turvata luonnon monimuotosuutta sekä ehkäistä luontokatoa. Tämä korostuu entisestään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella (Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa) monipuolisen ympäristömme vuoksi. Meri, saaristo ja mantereen luontoympäristö tarjoavat alueellamme monille uhanalisille lajeille tärkeän elinympäristön. Rannikkoalueilla esiintyy jalopuumetsiä, joita tavataan vain eteläisimmässä Suomessa. Maailmanlaajuisesti Saaristomeri ja Selkämeri ovat itsessään ainutlaatuisia luontokokonaisuuksia. Toisaalta alueeltamme löytyy harjumuodostumia ja peltomaisemia halkovia jokinotkoja sekä useita hienoja suoalueita. Alueeltamme löytyy myös valtakunnallisesti merkittäviä erityisen arvokkaita perinnebiotooppeja ja paahdeympäristöjä.

Luonnonsuojelulain valvojana sekä edistäjänä ELY-keskus on mukana hankkeisiin liittyvissä neuvotteluissa niin hanketoimijoiden kuin muiden viranomaisten kanssa. Lisäksi ELY-keskus antaa lausuntoja sekä tekee tarvittavia hallintopäätöksiä mm. luonnonsuojelulain mukaisia poikkeamispäätöksiä. Hankkeiden osalta ELY-keskuksessa arvioidaan myös toteutettujen luontoselvitysten tasoa ja arvioidaan tehtyjen Natura-arviointien riittävyyttä. ELY-keskuksen rooli on varmistaa näiden myötä, että luontoarvot otetaan huomioon asianmukaisella tavalla.

Luontoselvitykset oppaan kansikuva.Alueella, jossa vihreän siirtymän hanke aiheuttaa muutoksia luontoympäristöön, tulee käytännössä aina kartoittaa luontotyypit ja jos luontotyyppien kartoituksen yhteydessä havaitaan liito-oravalle tai viitasammakolle soveltuvia elinympäristöjä, tulee kartoittaa näiden lajien esiintyminen. Alueesta ja suunniteltavasta hankkeesta riippuen voidaan tarvita myös muita selvityksiä. Luontotyyppien ja kasvilajiston selvittämiselle paras ajankohta on yleensä toukokuulta elokuulle. Eläinlajien osalta kartoitusajankohdissa on lajikohtaista vaihtelua. Lisäksi luontoselvitysten tekemiseen kannattaa valita asiantunteva luontokonsultti / luontokartoittaja. Luontoselvityksen tilaamiseen ja ohjaamiseen saa neuvoa Suomen ympäristökeskuksen julkaisusta Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi : Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle (2. korjattu painos). Oppaasta löytyy mm. kuva, jossa on esitetty yleisimpien selvitettävien lajien ja lajiryhmien oikea-aikainen selvitysajankohta. Paras ajankohta määräytyy kuitenkin tapauskohtaisesti vuoden sääolojen ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Mikäli opas ei anna riittäviä tietoja tarvittavien luontoselvitysten valintaan ja aikataulutukseen, voi olla yhteydessä ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikköön.

Alueidenkäytön rooli vihreässä siirtymässä

ELY-keskusten tehtävänä on edistää kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä osallistumalla maakuntakaavojen laadintaan sekä valvomalla kuntien yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti merkittäviä tai valtakunnallisia. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ja kuntayhteistyön tiivistämiseksi ELY-keskus käy kuntien kanssa vuosittain kehittämiskeskustelun, antaa kuntien kaavoja ja lupa-asioita koskevia lausuntoja ja käy kuntien kanssa neuvotteluita mm. kaavoitushankkeisiin liittyen.

Vihreä siirtymä tuo mukanaan uusia hanketyyppejä, joista yhtenä esimerkkinä ovat teollisen kokoluokan aurinkovoimalat. Hanketyypin ollessa uusi, voimaloiden lupa- ja kaavoitusasioihin ei ole yhtenäistä linjaa kunnissa. Kaavoitus- ja lupakäytänteiden yhtenäistämiseksi ympäristöministeriö on koonnut ohjausryhmän, jonka johdolla valmistellaan opasaineisto suurten aurinkovoimalaitosten kaavoitukseen ja lupamenettelyyn. Keväällä 2024 julkaistavan oppaan tarkoitus on selvittää merkittävimmät ympäristövaikutukset, joiden selvittäminen ja ymmärtäminen toimii pohjana alueidenkäytön suunnittelulle ja hankkeiden luvitukselle.

Tuulivoimaa. ©Rodeo
©Rodeo

Vesiyksikön rooli vihreän siirtymän hankkeissa

Vesiyksikön rooli vihreän siirtymän hankkeissa on arvioida hankkeiden vaikutuksia pintavesien tilaan, valumavesien hallintaan ja tulvariskeihin sekä varmistaa, että hankkeet ovat vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimenpideohjelmien sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien tavoitteiden mukaisia. Hankkeet eivät saa vaarantaa tai estää vesien- ja merenhoidon hyvän tilan tavoitteiden saavuttamista alueella.

Vihreän siirtymän hankkeiden vesistövaikutukset riippuvat hanketyypistä ja hankealueen sijainnista ja ominaispiirteistä. Mikäli hankkeessa poistetaan paljon metsää, muokataan maata, rakennetaan tiestöä tai tehdään erilaisia kuivatusratkaisuja, kuten suuria maatuulivoima- ja erityisesti aurinkovoimapuistoja rakennettaessa, voivat vaikutukset alapuolisissa vesistöissä olla merkittäviä. Suurimmat vesistövaikutukset syntyvätkin yleensä rakentamisvaiheessa. Laajoilla metsän avohakkuilla ja maanmuokkauksilla on myös pitkäaikaisia vaikutuksia alueen hydrologiaan ja sen myötä vesistöihin päätyvään ravinne- ja kiintoainekuormitukseen sekä tulva- ja kuivuustilanteiden äärevöitymiseen. Laajat aurinkopaneelikentät aiheuttavat myös valunnan keskittymistä, mikä voi lisätä eroosiota ja sen myötä vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Mikäli alueella sijaitsee happamia sulfaattimaita, voivat voimakkaat kuivatustoimenpiteet ja ojitukset aiheuttaa vesien happamoitumista ja lisätä raskasmetallien huuhtoumista vesistöihin. Lisäksi esimerkiksi käytöstä poistetuilla kaatopaikka-alueilla pilaantuneet maa-ainekset voivat aiheuttaa vesien pilaantumista, mikäli hankealueella tehdään maanpintaa rikkovia toimenpiteitä. Vihreän siirtymän hankkeista akkumateriaalitehtaiden merkittävimmät vesistövaikutukset puolestaan liittyvät sulfaatin, mutta myös typen ja metallien päästöihin.

Merituulivoimalat vaikuttavat meriympäristöön monin tavoin. Ne heikentävät merenpohjan elinympäristöjä, kun voimaloiden ja sähkönsiirtokaapeleiden alle jäävät pohja-alueet käytännössä häviävät. Voimaloiden rakentamisvaiheessa pohjan sedimentit yleensä häiriintyvät, mikä lisää veden sameutta sekä häiritsee alueen eliöstöä rakentamisen aikana laajemminkin. Sama koskee sähkö- ja vedynsiirtolinjojen rakentamisvaihetta. Lisäksi pohjasedimenttien mahdollisesti sisältämät haitta-aineet voivat sekoittua takaisin veteen. Rakentamisen jälkeen tuulivoimalat voivat vaikuttaa tuuliolosuhteisiin, veden kerrostuneisuuteen ja virtauksiin voimaloiden vaikutusalueella. Toisaalta voimalat toimivat riuttoina ja lisäävät pohjaeliöstön käytössä olevaa kasvupintaa. Suurjännitekaapelit aiheuttavat sähkömagneettisen jännitekentän, jota vähentää kaapelin peittäminen. Vedenalaista melua syntyy sekä voimaloiden rakentamisvaiheessa että toiminnan aikana.

Hankkeiden vesistövaikutuksia pystytään merkittävästi vähentämään ja lieventämään hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella, jossa otetaan huomioon hulevesien hallinta ja tarvittavat vesienhallintarakenteet, mahdolliset happamat sulfaattimaat ja pilaantuneet maa-ainekset, sekä riittävät suojavyöhykkeet vesistöjen läheisyydessä. Hankkeiden yhteisvaikutusten arviointi on tärkeää erityisesti laajojen, samaan purkuvesistöön vaikuttavien hankkeiden kohdalla. Myös merituulivoiman haittavaikutuksia pystytään vähentämään hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella.

Vihreän siirtymän hanketyypit Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

Aurinkovoimahankkeiden määrä on kasvanut erittäin nopeasti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hankekoot vaihtelevat muutamasta kymmenestä lähes tuhanteen hehtaariin. Hankkeista on laadittu useita YVA-menettelyn soveltamista koskevia päätöksiä ja lausuntoja. Myös YVA-menettelyssä on useita hankkeita.

Maa- ja merituulivoimahankkeita on eri suunnitteluvaiheessa tavanomaista enemmän, samoin vetyteollisuuteen liittyviä tuotantolaitoshankkeita. Näistä on tehty YVA-menettelyjä, YVA-tarveharkintoja sekä niitä on ympäristöluvitusvaiheessa aluehallintovirastossa.

Vihreän siirtymän hankkeisiin liittyy liki poikkeuksetta sähkönsiirron rakentamisen tarve. Erityisesti energian tuotantohankkeissa on tarpeita pitkiinkin energiansiirtoyhteyksiin. Nämä on pyritty ohjaamaan käsiteltäväksi samassa YVA-menettelyssä itse tuotantoalueen kanssa.

Myös kantaverkon ja alueverkon saneeraaminen ja vahvistaminen tuovat hankkeita ELY-keskuksen käsiteltäväksi erillisinä voimajohtohankkeiden YVA-menettelyinä.

Muita vihreän siirtymän hanketyyppejä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella ovat esimerkiksi akku- ja akkumateriaalitehtaat sekä kierrätys- ja uudelleenkäyttöhankkeet.

Vihreän siirtymän hankkeet työllistävät Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa monin eri tavoin ja varsinkin uusien hanketyyppien kuten esimerkiksi aurinkovoiman ja vedyn tuotannon osalta on nopealla aikataululla kehitetty linjauksia ja käytänteitä ja pohdittu tietopohjan laajentamista sekä sovellettavia maankäyttöratkaisuja yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Hankekohtaista tietoa

Aurinkovoimaa. ©Rodeo
©Rodeo

Vihreän siirtymän hankkeita Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

Hankkeita, joiden YVA-menettely on tällä hetkellä vireillä tai joiden YVA-selostuksesta on vastikään annettu yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä.

YVA-hankkeet

Satakunta

Varsinais-Suomi

YVA-päätökset

Hankkeita, joita on odotettavissa YVA-menettelyyn:

Hankkeita, joissa ei sovelleta YVA-menettelyä:

Päivitetty: 27.01.2025