- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Leuto ja sateinen helmikuu (Pohjois-Karjala)
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa lähes viisi astetta tavanomaista leudompi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -5,9 astetta, kun se tavallisesti on -10,4 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -4,8 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on -9,7 astetta.
Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa neljänneksen normaalia suurempi. Ympäristöhallinnon havaintopisteissä Kontiolahdella, Koitajoella ja Jänisjoella keskimääräinen sademäärä oli 51 mm, kun em. pisteiden pitkänajan helmikuun keskiarvo on 33 mm.
Kuukauden lopussa lumen syvyys vaihteli 40-90 cm, kun se tavallisesti on noin 60 cm. Tällä hetkellä lunta on 50-100 cm.
Helmikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m²) vaihteli maakunnassa 130 - 180 kg/m². Lumisimmilla alueilla Pohjois-Karjalan itäosissa lumikuorma ylitti paikoin 200 kg/m². Maakunnassamme lumikuorma kasvanee maaliskuun aikana reilut 20 kg/m².
Isojen hallien omistajien on syytä varmistaa kattojen kestävyys runsaan lumen takia. Jo puolen metrin lumikerros kannattaa poistaa isojen hallien katoilta. Lumenpoistossa on huolehdittava työturvallisuudesta ja ohikulkijoiden turvallisuudesta. Omakotitalojen, rivitalojen ja pientalojen katot eivät ole vaarassa lumikuormien takia, mutta katolta putoava lumi voi kuitenkin aiheuttaa vaaraa.
Järvien vedenpinnat laskivat ajankohdalle tyypillisesti. Helmikuun viimeisenä päivänä Pielisen vedenkorkeus oli 23 cm alle ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon. Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus (Arvinsalmen asteikon mukaan) oli 31 cm, Ruunaan 16 cm ja Viinijärven 13 cm normaalia alempana helmikuun lopussa. Ainoastaan Kajoonjärven vedenkorkeus on 7 cm ajankohdan keskiarvoa korkeammalla.
Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeuden ennustetaan laskevan 0-10 cm maaliskuun loppuun mennessä. Huhtikuussa vedenkorkeus lähtee lumen sulamisen myötä nousuun aina kesäkuuhun asti, mutta ilman suuria sateita Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus jää loppukesällä tavallista alemmas.
Pielisen vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa ja lähestyvän ajankohdan mediaania maaliskuun lopulla. Lumen vesiarvo on Pielisen valuma-alueella lähellä normaalia, mutta kevään säällä huhti-toukokuussa on ratkaiseva vaikutus Pielisen ensi kesän vedenkorkeuksiin.
Suurten jokien keskivirtaamat olivat helmikuussa noin neljänneksen tavanomaista pienempiä. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin. Höytiäisen Puntarikoskella helmikuussa virtasi vettä neljänneksen normaalia enemmän. Jänisjoen Ruskeakoskella vastaavasti vettä virtasi 10 % keskimääräistä vähemmän.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus vaihteli helmikuun lopussa ajankohdan keskiarvon molemmin puolin. Kontiolahden Jaamankankaalla ja Jakokoskella pohjaveden korkeus oli 2-19 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Nurmeksen Juutilankankaalla ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa pohjavedenkorkeus oli 2-7 cm tavanomaista alempana. Routaa em. mittauspaikoissa oli 4-8 cm, kun sitä normaalisti on 21 cm.
Pyhäselän Roukalahdella jäänpaksuus oli helmikuun 28. päivä 41 cm ja Pielisellä Nurmeksessa 52 cm. Pyhäselän jää oli 9 cm ja Pielisen 3 cm tavanomaista ohuempaa.
- Tilasto-osa (pdf)
Lisätietoja
Vesitaloussuunnittelija Esa Päivinen, puh. 0295 026 218, esa.paivinen(at)ely-keskus.fi
- Julkaisupäivä
- 7.3.2019