- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotteet 2014
Pohjois-Karjalan elinkeinoelämässä ja työllisyydessä kaksijakoiset näkymät (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)
Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat arvioivat, että alueen elinkeinoelämän, yritystoiminnan ja työllisyyden suhteen kokonaistilanne pysyy lähikuukausina suurin piirtein nykyisellään. Kehitys on kuitenkin hyvin kaksijakoinen: yhtäältä maakuntaan on tiedossa mittava määrä yritysinvestointeja, ja myös työllisyyden kehitys on ollut muuta maata parempaa. Toisaalta kiristyneet suhteet EU:n ja Venäjän välillä pakotteineen ja vastapakotteineen sekä erityisesti Suomen ja EU-alueen taantuma vaikuttavat myös Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kehitykseen kielteisesti.
Osana puolivuosittain tehtyä valtakunnallista alueelliset kehitysnäkymät -arviointia Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat[1] arvioivat ELY-keskuksen johdolla 17. kerran elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä seuraavan 6 kuukauden ja vuoden tähtäimellä. Pohjois-Karjalan yleistilannetta sävyttää nyt kaksijakoisuus: Maakuntaan on syntymässä 1 - 2 vuoden sisällä merkittävä määrä uusia yritysinvestointeja, yksistään ELY-keskuksen tukemissa yrityshankkeissa yhteensä 100 miljoonan euron edestä, joiden hankkeiden arvioidaan tuovan noin 600 uutta työpaikkaa ja vastaavan määrän välillisiä palvelualan työpaikkoja.
Vastaavasti työttömien määrä on Pohjois-Karjalassa laskenut vuoden takaisesta määrästä ainoana ELY-keskusalueena koko maassa. Sama tilanne on myös pitkäaikaistyöttömien osalta. Silti korkean työttömyyden vähentäminen on edelleen maakunnan suurimpia haasteita, vaikka Pohjois-Karjalan työttömyysaste (16,9 % heinäkuussa 2014) onkin nyt vasta neljänneksi suurin kaikista alueista. Haastetta korostaa uhka työllisyyden parantamiseen käytettävissä olevien määrärahojen vähenemisestä jatkossa. Samoin tehtävää riittää myös Pohjois-Karjalan alhaisen työllisyysasteen (60,9 % v. 2013) nostamisessa edes Itä-Suomen keskimääräiselle tasolle, johon on kirittävää jopa 3 - 4 prosenttiyksikön verran. Toisaalta kiristyneet suhteet EU:n ja Venäjän välillä pakotteineen ja vastapakotteineen sekä taloudellinen taantuma vaikuttavat myös Pohjois-Karjalaan.
Joensuun seudulla korostuu tarve yritysten kilpailukyvyn parantamiseen sekä kaupan ja palvelualojen kehityksen pitämiseen hyvällä tasolla venäläisten matkailijoiden määrän vähentymisestä huolimatta. Lisäksi lentoliikenteen kehittäminen Joensuussa on hyvin tärkeätä mm. valmisteilla olevaan lentoliikennestrategiaan liittyen. Pielisen Karjalassa haasteita kohdistuu erityisesti väestön ikärakenteen vinoutumisen vaikutuksiin ja sitä kautta osaavan työvoiman saatavuuteen. Keski-Karjalassa on paljon tehtävää väestörakenteen vinoutumisen ohella erityisesti Venäjän läheisyyden hyödyntämisessä ja yritysten kilpailukyvyn parantamisessa.
Maaseutualueilla maatilojen investoinnit keskittyvät entistä suurempiin yksiköihin maito- ja nautatiloille. Venäjän asettama vientikielto maitotaloustuotteille luo vakavan uhkan maitosektorin viime vuosien hyvälle kehitykselle jalostuslaitoksissa ja myös maatiloilla. Myönteistä maatilatalouden tulevaisuuden kannalta on se, että sukupolvenvaihdosten määrä on selkeästi lisääntymässä. Myös maaseutuyrittäminen on monipuolistunut. Maaseudun tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on ollut Pohjois-Karjalassa vilkasta. Metsätaloudessa puuntarjonnan odotetaan pysyvän syksyllä korkeana, ja puun kysyntä on kasvamassa lähialueilla. Sen sijaan energiapuun kysyntä on ollut odotettua laimeampaa, mutta pidemmällä aikavälillä senkin oletetaan kasvavan.
Yritystoimintaan liittyvissä ympäristöasioissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia eikä niitä ole nähtävissäkään. Viemäriverkostoissa on saneerausvelkaa, joka pahimmillaan voi tulla rajoittavaksi tekijäksi esim. teollisuuden laajentaessa toimintaansa. Typenpoiston toteuttaminen Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla edellyttäisi merkittäviä investointeja, jotka heijastuisivat lisäkustannuksina myös alueen elintarviketeollisuuteen.
Pohjois-Karjala |
Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen |
Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen |
Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen |
Elinkeinoelämä ja yritystoiminta |
0 |
0 |
0 |
Työttömyyden määrä ja rakenne |
0 |
0 |
0 |
Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi |
Lisätietoja
Johtaja Ritva Saarelainen, puh. 0295 026 168
Strategiapäällikkö Pekka Myllynen, puh. 0295 026 082
[email protected]
[1] Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Finnvera Oyj:n Joensuun aluekonttori, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun Tiedepuisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Suomen metsäkeskus Pohjois-Karjala sekä seudulliset elinkeinoyhtiöt (Josek Oy, Keti Oy ja Pikes Oy).
- Julkaisupäivä
- 18.9.2014