Tiedotteet 2014

POHJOIS-KARJALAN ELINKEINOELÄMÄSSÄ JA TYÖLLISYYDESSÄ KEHITYSTÄ
PAREMPAAN SUUNTAAN

Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat arvioivat, että alueen elinkeinoelämän, yritystoiminnan ja työllisyyden suhteen tilanne on parantumaan päin. Jo puolen vuoden päästä Pohjois-Karjalassa elinkeinoelämän tilanteen arvioidaan olevan parempi kuin nyt. Vastaavasti työllisyystilanteen ennakoidaan parantuvan vuoden päästä. Silti monelta osin koetaan vielä epävarmuutta.

Osana puolivuosittain tehtyä valtakunnallista alueelliset kehitysnäkymät -arviointia Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat (*) arvioivat ELY-keskuksen johdolla 16. kerran elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä seuraavan 6 kuukauden ja vuoden tähtäimellä. Pohjois-Karjalan yleistilannetta sävyttää nyt kaksijakoisuus: Alueen merkittävien kansainvälisten kasvuyritysten näkymät ovat ainakin osittain varsin suotuisat, mutta toisaalta kotimarkkinapohjaisen teollisuuden sekä matkailun kehitysnäkymät (venäläisten matkailijoiden osuuden voimakas kasvu on taittumassa mm. ruplan kurssin laskun vuoksi) ovat vähän heikommat. Vastaavasti työttömyyden määrän suhteen Pohjois-Karjalan kehitys on ollut samaa tasoa kuin vuosi sitten, mutta työttömyyden rakenne on koko ajan ollut pahentumaan päin.

Yritysten markkinatilanteessa on Pohjois-Karjalassa suuria eroja toimialojen ja jopa samalla toimialalla toimivien yritysten välillä. Yrityksillä on kuitenkin runsaasti investointihalukkuutta. ELY-keskus myönsi vuonna 2013 yhteensä noin 30 milj. euroa yrityshankkeisiin, joilla arvioidaan käynnistyvän yli 160 miljoonan euron kehittämis- ja investointihankkeet. Uusia työpaikkoja näissä hankkeissa arvioidaan syntyvän 465 kpl. Vilkas rahoituskysyntä on jatkunut myös kuluvana vuonna ja rahoitustakin on hyvin tarjolla. Yrityskanta on ollut edelleen kasvussa haastavasta taloustilanteesta huolimatta.

Pohjois-Karjalassa oli tammikuussa 2014 työttömiä työnhakijoita noin 12 300. Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pohjois-Karjalassa vain 1 %, kun vastaava lisäys koko maassa oli 12 %. Työttömien osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 16,6 % eli nyt 4. eniten kaikista maakunnista. Maakunnan vaikeaan rakennetyöttömyyteen ei ole näköpiirissä nopeaa parannusta. Myös nuorisotyöttömyys on merkittävä haaste, mutta nuorten aktivointiaste on Pohjois-Karjalassa maan korkein ja sitä pidetään korkealla tasolla myös jatkossa.

Joensuun seudulla puunkorjuusektorilla kysyntä ja tilauskannat ovat edellisvuotta paremmat, ja alan yritykset odottavat kohtuullista kasvua aiempien sopeutustoimenpiteiden jälkeen. Metsäteollisuuden tilanne on vakiintumassa. Teollisuus investoi satojen miljoonien eurojen edestä. Myös rakentamisen vire on hyvä. Keski-Karjalassa rakentamisen liikevaihto on voimakkaassa kasvussa. Myös teollisuudessa ja palvelualoilla on pientä kasvua. Sen sijaan puutavaran valmistus on voimakkaassa laskussa. Kansainvälistymiseen hakeutuvia yrityksiä on niukasti. Pielisen Karjalassa elintarviketeollisuus on edelleen vahvassa nosteessa. Seudulla on menossa tai vireillä paljon investointeja mm. bioenergiaan, valokuiturakentamiseen ja matkailuun liittyen.  

Maaseutualueilla maatilojen investointitahti osoitti pientä piristymistä vuoden 2013 lopulla. Joitakin suurehkoja investointeja maito- ja lihakarjatiloille on valmistumassa, joten tuotantomäärien laskun voi ennakoida taittuvan. ELY-keskukseen saapuneiden sukupolvenvaihdoshakemusten ja myönnettyjen maaseutuyritystukien suhteen vuosi 2013 oli ennätyksellinen. Metsätaloudessa puukauppa on käynyt hyvin, ja puun myyntimäärät ovat säilyneet korkealla tasolla. Energiapuun kysyntä on ollut odotettua laimeampaa, mutta puuraaka-aineen kysyntä energiantuotannossa on kuitenkin pidemmällä aikajaksolla kasvussa. Bioenergia-alan kehitys on sidoksissa ympäristötekijöiden entistä parempaan huomioon ottamiseen, mm. polttotekniikan kehittämiseen.

Lisätiedot: johtaja Ritva Saarelainen p. 0295 026168 ja strategiapäällikkö Pekka Myllynen p. 0295 026082