Vesienhoitotoimenpiteitä tarvitaan pohjaveden tilan parantamiseksi (Keski-Suomi)

Pohjavesialueet jaotellaan nykyisin vedenhankintaa varten tärkeiksi, vedenhankintaan soveltuviksi sekä maa- tai pintavesiekosysteemiä ylläpitäviksi. Keski-Suomessa on reilut 250 pohjavesialuetta. Osalla pohjavesialueita sijaitsee erilaisia ihmistoimintoja, jotka voivat aiheuttaa pohjavedelle uhkaa. Etenkin ennaltaehkäisevällä pohjavedensuojelulla on tärkeä rooli.

Uhkaa saattavat aiheuttaa esimerkiksi teollisuuslaitokset, yritykset, tieverkon talvisuolaus tai tieverkolla kuljetettavat vaaralliset aineet. Myös aiemmat, jo lopetetut ihmistoiminnot ovat aikoinaan saattaneet aikaansaada maaperän pitkäaikaista pilaantumista ja tätä kautta uhkaa pohjavedelle vielä nykyisinkin. Vesienhoidossa tällaisia pohjavesialueita kutsutaan riskinalaisiksi pohjavesialueiksi. Niitä on Keski-Suomessa 29.

Suurimmassa osassa pohjavesialueita pohjaveden määrä on riittävä ja laatu hyvä. Vesienhoidossa sanotaan tällöin, että pohjaveden määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä. Myös pienellä osalla riskinalaisista pohjavesialueista pohjaveden tila on ihmistoimintojen aiheuttamista uhkista huolimatta edelleen hyvä. Näillä pohjavesialueilla saattaa kuitenkin olla vaara, että pohjaveden tila muuttuu huonoksi ilman pohjaveden suojelutoimenpiteitä. Tällaisia pohjavesialueita on Keski-Suomessa seitsemän.

Suurimmalla osalla riskinalaisista pohjavesialueista pohjaveden tila on huono. Tällaisia pohjavesialueita on Keski-Suomessa 22. Pohjaveden tilaa ei tunneta lainkaan osalla riskinalaisista pohjavesialueista, koska sitä ei syystä tai toisesta ole toistaiseksi selvitetty. Tämän vuoksi tällaisten pohjavesialueiden pohjaveden määrää ja laatua on jatkossa selvitettävä tarkemmin. Tällaisia selvitystarvealueita on Keski-Suomessa 16.

Pohjaveden huono kemiallinen tila on ongelma – suojelu- ja kunnostustyötä voidaan tehdä

Pohjavesialueiden huono tila johtuu Keski-Suomessa pohjaveden huonosta kemiallisesta tilasta. Vesienhoidossa huono kemiallinen tila tarkoittaa, että pohjavedessä on todettu yksi tai useampi aine, jonka pitoisuus ylittää säädöksissä määritellyn ympäristönlaatunormin. Ympäristönlaatunormi on raja-arvo, joka vastaa talousvedessä esiintyville aineille annettuja raja-arvoja, mutta jota käytetään pelkästään vesienhoidossa. Määrällisen tilan ongelmia ei siis pohjavesialueiden pohjavesissä ole toistaiseksi todettu. Määrällisesti hyvä tila tarkoittaa, että pohjaveden pinta ei pohjavesialueilla ole laskenut pysyvästi.

Pohjavesialueiden, joiden pohjaveden tila on huono, määrä on ollut suurin piirtein sama eri vesienhoitokausien aikana. Tämä selittyy sillä, että osalla pohjavesialueista pohjaveden tila on kohentunut, osalla pohjaveden tila on muuttunut tai osoittautunut huonoksi. Kohentunut pohjaveden tila on kuluvalla vesienhoitokaudella todettu viidellä pohjavesialueella, huonoksi muuttunut tila kolmella pohjavesialueella.

Pohjavesialueiden pilaantunutta maaperää ja huonossa tilassa olevaa pohjavettä voidaan kunnostaa erilaisilla vesienhoitotoimenpiteillä. Tällaisia ovat esimerkiksi pilaantuneiden alueiden kunnostaminen, tieverkon talvisuolauksen vähentäminen tai pohjaveden suojaaminen tieverkon kuormittavimmilla osilla.

Ennaltaehkäisevä pohjavedensuojelu - vesienhoito toimenpiteineen - on kuitenkin teknisesti yksinkertaisempaa ja taloudellisesti kannattavampaa kuin jälkikäteen tehtävä maaperän ja pohjaveden kunnostaminen. Ennaltaehkäisevää pohjavedensuojelua on myös pohjaveden suojelun huomioiva maankäytön suunnittelu. Pohjaveden määrän ja laadun seurantaa tulee niin ikään lisätä kaikilla pohjavesialueilla, myös niillä, jotka eivät ole riskinalaisia ja joiden oletetaan olevan hyvässä tilassa.

• Pohjavesien tila ja riskinalaiset pohjavesialueet (pdf, 216 kb)

Lisätietoja:

Hydrogeologi
Kari Illmer
p. 0295 024 746

Geologi
Pekka Pulkkinen
p. 0295 024 803

[email protected]

Keski-Suomen ELY-keskus