Pirkanmaan pintavesien huono kemiallinen tila ei vaikuta vesistöjen käyttöön tai järvikalan syöntiin (Pirkanmaa)

Valtakunnallinen pintavesien kemiallisen tilan luokittelu on valmistunut. Vaikka pintavesien kemiallinen tila on huono koko Suomessa ja siten myös Pirkanmaalla, on vesistöjen käyttö ja järvikalan syönti edelleenkin turvallista.

Suomen ympäristökeskus ja alueelliset ELY-keskukset arvioivat pintavesien kemiallisen tilan kuuden vuoden välein. Kemiallista tilaa kuvaavat vesiympäristölle haitallisiksi tai vaarallisiksi tunnettujen aineiden pitoisuudet. Tila-arvio perustuu osassa vesimuodostumia mittaustuloksiin, osassa mallinnukseen ja asiantuntija-arvioon. Pirkanmaalta arvioinnissa mukana on noin 400 järveä ja jokea.

- Useimpien seurattavien aineiden pitoisuudet alittavat niille asetetut pitoisuusrajat eli laatunormit. Kaikkien Pirkanmaan järvien ja jokien kemiallinen tila on siitä huolimatta määritetty huonoksi, koska muutaman pysyvän ja eliöihin kertyvän aineen tiukat pitoisuusrajat ylittyvät, selittää vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Kemiallisen tilan luokittelukriteerit ovat muuttuneet ja tarkentuneet eri vesienhoitokausilla. Ensimmäisellä luokittelukierroksella vuonna 2008 lähes kaikki Suomen pintavedet olivat hyvässä kemiallisessa tilassa. Toisella luokittelukierroksella vuonna 2014 elohopea otettiin mukaan luokitteluun, ja tuolloin noin puolet pintavesistä saavutti hyvän kemiallisen tilan.

- Nyt valmistuneella kolmannella luokittelukierroksella PBDE-yhdisteiden (polybromatut difenyylieetterit) laatunormi tiukentui, ja tämän seurauksena yksikään Suomen pintavesimuodostumista ei saavuta hyvää kemiallista tilaa, Taskinen jatkaa.

Palonestoaineiden ja elohopean pitoisuusrajat ylittyvät

Palonestoaineina käytettyjen PBDE-yhdisteiden pitoisuusrajat ylittyvät kaikissa Pirkanmaan ja Suomen pintavesissä. Elohopean pitoisuusrajat ylittyvät Pirkanmaalla noin 60 % pintavesistä, ja koko Suomessa noin puolessa pintavesistä. Muiden seurattavien aineiden pitoisuudet eivät ylittäneet pitoisuusrajoja Pirkanmaan pintavesissä.

PBDE-yhdisteiden pitoisuusraja on tiukka, ja se ylittyy kaikkialla maailmassa. PBDE-yhdisteiden käyttö on kielletty Euroopassa jo vuonna 2004 ja sittemmin myös kansainvälisesti, eikä uusia päästöjä enää synny. Suomen vesistöihin palonestoaineita on päätynyt pääosin kaukolaskeumana.

- Yhdisteet kaukokulkeutuvat laajalle ja hajoavat luonnossa hitaasti, ja siksi aineiden määrä ympäristössä vähenee hitaasti päästöjen loppumisesta huolimatta, kertoo Taskinen.

Elohopea on raskasmetalli, jota päätyy Suomen pintavesiin useimmiten kaukokulkeumana fossiilisten polttoaineiden polton seurauksena. Joissakin yksittäisissä tapauksissa valuma-alueen maankäyttö sekä vanha pilaaminen voivat lisätä elohopean määrää pintavesissä. Elohopea kertyy eliöihin ja rikastuu ravintoketjussa, ja siksi suurissa petokaloissa elohopeapitoisuus on suurempi kuin muussa kalastossa. Myös elohopean päästöjä on rajoitettu kansainvälisin sopimuksin, mutta PBDE-yhdisteiden lailla sekin poistuu vesiekosysteemistä hitaasti.

PBDE-yhdisteiden ja elohopean lisäksi kemiallisen tilan arvioinnissa seurataan nikkelin, kadmiumin, tributyylitinan, PAH-yhdisteiden sekä PFOS-yhdisteiden pitoisuusrajoja.

- Kaikkien näiden yhdisteiden pitoisuudet alittivat niille asetetut raja-arvot Pirkanmaan pintavesissä, toteaa Taskinen.

Vesistöjen käyttö ja kalojen syönti edelleen Suomessa turvallista

PBDE-yhdisteiden pitoisuusrajojen ylitys johtuu tiukasta laatunormista, eikä yhdisteiden pitoisuus pintavesissä aiheuta haittaa tai vaaraa vesistöjen käyttäjille. Elintarvikeviranomaiset eivät ohjeista rajoittamaan järvikalan syöntiä PBDE-pitoisuuksien vuoksi.

Kaloista mitatut elohopeapitoisuudet eivät pääsääntöisesti ylitä elintarvikekäytön riskirajaa joitakin suuria petokaloja lukuun ottamatta. Ruokavirasto suosittaa joissakin tilanteissa, esimerkiksi lasten ja raskaana olevien kohdalla, haukien ja muiden suurten petokalojen syönnin rajoittamista elohopean vuoksi. Ajantasaiset suositukset löytyvät Ruokaviraston sivuilta.

- Pääsääntöisesti järvikala on terveellinen, turvallinen ja ekologinen proteiinin lähde, eikä sen syömistä useimmiten tarvitse rajoittaa, kertoo vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Lisätietoja:

• Pirkanmaan ELY-keskus, vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen, p. 0295 036 150, salla.taskinen(at)ely-keskus.fi
• Pirkanmaan ELY-keskus, vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen, p. 0295 036 352, anne.makynen(at)ely-keskus.fi

• Ruokaviraston Elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeet, Kala: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/turvallisen-kayton-ohjeet/kala/
• Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallinen tiedote vesistöjen kemiallisesta tilasta: https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Vesistojen_kemiallinen_tila_on_edelleen_(58390)
• Ympäristöhallinnon verkkopalvelu, vesistöjen kemiallinen tilaluokittelu: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila#kemiallinen