Navigointivalikko

Uutiset 2020

Alueellista tietoa

Uutiset 2020

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aktiivinen ja monipuolinen vuosi 2019 tiivistettynä (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toiminta vuonna 2019 on ollut aktiivista ja todella monipuolista. Tässä lyhyesti viime vuoden toiminnan kohokohtia ja trendejä kaikilta kolmelta vastuualueelta.    

Elinkeinot -vastuualueen laaja-alaisella toimintakentällä palvelujen entistä aktiivisempaa käyttöä

Värikkäitä vihanneksia torillaMaa- ja puutarhatalouden rakennetukia on haettu vilkkaasti ja monipuolisesti eri tuotantosuuntiin. Maatalouden investointituki- ja aloitustukihakemuksia saapui vuonna 2019 yhteensä 350 kpl. Myönteinen päätös tehtiin 260 hakemukseen. Osa investoinneista on varsin suuria. Myös maaseudun yritystukia on haettu alueella hyvää tahtia.

Maaseudun kehittämishankkeilla on tuettu uudistumista ja osaamisen kehittämistä. Uusien työtapojen käyttöönotossa tehtiin melkoinen hyppäys. Drone-menetelmän käyttöönotto ja sähköisen työtavan (tabletit) ensisijainen työtapa peltovalvonnoissa.

Kalatalouspalvelut-yksikössä ESKO kalatalousryhmän hyljekarkotin- hankkeessa Suomenlahdella lupaavat tulokset – ainoa haitta laitteiston kalleus vaikuttaen kalastajan investointihalukkuuteen. Työ jatkuu tänä vuonna yhteistyössä mukana myös LUKE. Investointi- ja innovaatiohankkeisiin koko toimialuettamme koskien myönnettiin noin 16 milj.euroa. Perustettu 35 kalatalousaluetta ja myönnetty rahoitusta niiden toimintaan ja käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadintaan. Ohjattu luontopolitiikka-kärkirahoitusta vaelluskalahankkeisiin Hiitolanjoelle, Kymijoelle ja Mustionjoelle yhteensä n. 1,7 milj €.  Isojoen-Lapväärtinjoen ylimpään nousuesteeseen valmistui Villamon kalatie  -yhteistyö EPOELYn kanssa. Meritaimenelle avautui täten uudet lisääntymisalueet yläjuoksulle. Pohjanlahden lohenkalastuksen valvontayhteistyö käynnistettiin tuloksellisesti Perämerellä Ruotsin viranomaisten ja Ruokaviraston kanssa. Suomenlahden ja Pohjanlahden lohenkalastajille suunnatut lohi-infot kiinnostivat kaupallisia kalastajia Kotkasta Kemiin.

Kokka kohti Suomea -hanke (ESR) aloitti toimintansa 2019 alussa. Kokka-hankkeen keskeisimpänä toimenpiteenä on ollut toteuttaa yhdessä rahoittajan (Keski-Suomen ELY-keskus) kanssa valtakunnallinen hankehaku alueellisten Talent Boost – hankkeiden käynnistämiseksi. Hankehakemuksia saapui 17, joista 10 eteni rahoitusneuvotteluihin.

Vuoden 2019 aikana on laadittu maahanmuuttostrategia 2020-luvulle maakunnan toimijoita osallistavalla prosessilla huomioimalla erityisesti rekrytoivien yritysten tarpeet. Tavoitteena Varsinais-Suomen kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen varmistamalla osaavan ja riittävän työvoiman saaminen.

Työvoimakoulutuksia on suunnattu erityisesti työvoimaa tarvitseville aloille ja sisällöt suunnattu siten, että yritykset saavat tarvitsemaansa työvoimaa. Yhdessä yritysten kanssa järjestettäviä yhteishankintakoulutuksia on myös järjestetty runsaasti sekä alueen suurimpien yritysten että pk-yritysten kanssa. Näiden koulutusten osalta lähes 80 % koulutettavista on saanut yrityksistä työpaikan. Uravalmennuksia on toteutettu eri hakijaryhmille ja kaikille seutukunnille tarpeen mukaan.

Viime vuonna yritysten kehittämispalveluissa tehtiin Varsinais-Suomen osalta uusi ennätys, kun konsultointi palveluista tehtiin 222 myönteistä päätöstä. (Analyysit 41 ja Konsultoinnit 181) Myös yritysten kehittämispalveluihin kuuluvissa koulutuksissa tehtiin ennätys. Koulutuksia aloitettiin vuoden 2019 aikana 6 ja niihin hyväksyttiin yhteensä 107 osallistujaa. Rahaa käytettiin reilu 1,3 MEUR Varsinais-Suomen pk-yritysten kehittämisen tukemiseen.

Interact-hankkeessa saatiin näkyviin viime vuosien panostus verkkokoulutusmateriaalin tuottamiseen. Turun tiimissä toteutettiin Interreg-ohjelmille räätälöity laaja verkkokoulutuspaketti. Tulevalla 2021-2027 rakennerahastokaudella kannustetaan erityisesti eri rahoitusinstrumenttien väliseen synergiaan, jolloin esim. EU:n suuralueilla voidaan toteuttaa strategisesti merkittäviä lippulaivahankkeita.

Raskaan liikenteen kuljetusten sujuvuutta ja turvallisuutta edistettiin viime vuoden aikana monin tavoin

Vesistömaisemaa auton ikkunastaViime vuonna edistettiin useita elinkeinoelämän kuljetuksille merkittäviä tiehankkeita. E18 Turun kehätien -hankkeen Kausela-Kirismäki –tieosuuden kakkosvaiheelle saatiin rahoitus ja hanke voidaan toteuttaa kerralla alusta loppuun. Suurimmat hyödyt liikenteelle saadaan tien nelikaistaistuksesta, joka toteutetaan hankkeen kakkosvaiheessa. Myös työnaikaiset liikennehäiriöt jäävät lyhytkestoisemmiksi. Viime vuonna saatiin myös rahoitus kasitielle kolmen ohituskaistaparin rakentamiseen. Ohituskaistaparit lisäävät liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta merkittävästi. Rakennustyöt käynnistyvät tämän vuoden aikana. Korjausvelkarahoituksella toteutettu vt 12 Eura-Raijala tienparannushanke saatiin viime vuoden aikana lähes valmiiksi. Tietä levennettiin yhteensä n. 21 km matkalta ja useita liittymiä parannettiin. Hankkeen myötä raskaan liikenteen turvallisuus ja ennakoitavuus paranivat. Myös kevyen liikenteen olosuhteet paranivat leveämpien tienpientareiden ansiosta. Makarlan sillan uusimista kantatiellä 40 Piikkiössä jouduttiin lykkäämään pitkään rahoituksen puutteessa, mutta hanke saatiin vihdoin käyntiin viime vuoden keväällä. Uusi silta valmistuu vuoden 2020 aikana.

Pääteiden talvihoitoluokkien korotukset otettiin käyttöön vuoden 2019 alusta, joten korotukset ovat ensi kertaa voimassa koko talvikauden tänä talvena. Hoitoluokkia korotettiin erityisesti raskaan liikenteen käyttämillä tieosuuksilla. Viime syksynä astuivat voimaan myös ensimmäiset uudella mallilla kilpailutetut hoitourakat. Uusissa hoitourakoiden sopimuksissa korostetaan tilaajan ja urakoitsijan yhteistyötä. Varsinais-Suomessa kilpailutettiin uudelleen Raision ja Salon hoitourakat ja Satakunnassa Porin ja Kankaanpään hoitourakat. Hoitoluokkien korotusten lisäksi uusissa urakoissa on voimassa tiukennetut laatuvaatimukset. Talvihoidon sijaan paukkuja on kuitenkin jouduttu laittamaan sorateille. Jatkuvat sateet ovat kurittaneet sorateiden kuntoa ja kelirikkomursketta on kulunut paljon. Se on ollut silti vain hätäapua pahimpiin kohtiin. Sorateiden kunto vaihtelee tyypillisesti voimakkaasti sääolosuhteiden mukaan. Sorateiden kunnosta saatiinkin viime vuonna eniten palautetta. 

Lisäksi maantielauttaliikenteen uusi hankintastrategia, joka korostaa tehokkuutta ja vihreitä valintoja, sai periaatteellisen hyväksynnän Väylässä ja LVM:ssä. Sen tavoitteita osin toteuttavat siirtymäajan sopimukset tehtiin viime vuoden lopussa keskimäärin seitsemän vuoden mittaisina koko maahan.

Tehokasta kumppanuutta ympäristötehtävien hoidossa

Saaristomaisemaa kylän laituriltaUuden hallitusohjelman vauhdittamana entistä monipuolisempi yhteistyö ympäristöasioissa eteni sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa. Erityisesti ilmastoasioissa viritettiin uutta kumppanuusyhteistyötä lukuisten tahojen kanssa. Myös kiertotalouden edistäminen tehostui usean hankkeen kautta. Vuoden aikana lisäksi valmisteltiin ja pilotoitiin uusia valtakunnallisia toimintatapoja, joilla erityisesti ELY-keskuksen ja AVIn viranomaisyhteistyö tiivistyy, asiakaslähtöisyys paranee ja asioiden käsittely sujuvoituu.

Varsinais-Suomen toimijoiden yhteinen intressi on strategisesti tärkeän Tunnin juna -hankkeen eteneminen. Tätä ELY-keskus osaltaan edisti osallistumalla suunnittelun työryhmiin sekä YVA-ohjelman valmisteluun yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen toteutus sai pontta myös kunnianhimoisista ilmastotavoitteista.

Kuntien kanssa käydyissä kehittämiskeskusteluissa keskityttiin vireillä oleviin yleis- ja asemakaavoihin sekä rakennussuojeluun liittyviin kysymyksiin kaavoissa ja luvissa. ELY-keskus teki rakennusperintölain mukaiset suojelupäätökset Turun rautatieasemasta ympäristöineen, Bengtskärin majakasta ja Turun yliopistonmäen suojelukokonaisuuden ns. funkistalosta.

Yhteistyössä kuntien kanssa toteutettiin Salon, Porin ja Merikarvian tulvasuojeluhankkeet. Aiemmin Turun seudun vedenhankintaa varten rakennettujen patojen purkaminen ja vesistöjen palauttaminen luonnonmukaisiksi edistyivät merkittävästi vuoden 2019 aikana.

Panostus vesiensuojeluun on suurempi kuin koskaan aiemmin ja erityisesti Varsinais-Suomi on sekä rahoituksen että tehostettujen toimenpiteiden kärkialue - alueen toimijoilla onkin laaja yhteinen tahtotila vesien tilan parantamiseen. Vesien- ja merenhoidon tilatavoitteiden edistämiseksi järjestettiin yhteistyökumppanien kanssa neuvonta- ja koulutustilaisuuksia eri puolilla toimialuetta. Edistimme ravinteiden käyttöä ja vesienhoidon toimenpiteiden toteutusta. Keskeisenä työkaluna on ympäristöministeriön Veden vuoro -vesiensuojelun tehostamisohjelma, josta rahoitettiin Kipsin levitys Saaristomeren valuma-alueen pelloille -hanketta noin 20 milj. eurolla.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella perustettiin luonnonsuojelualueita tai hankittiin alueita valtiolle suojelutarkoituksiin noin 660 ha. METSO-ohjelman osuus tästä oli noin 540 ha. ELY on mukana kolmessa luonnonsuojelua edistävässä EU:n LIFE-hankkeessa. Niiden kohdealueina ovat rannikon ja saariston, Kiskonjoen ja Karvianjoen sekä Rekijokilaakson Natura-alueet. Vuoden lopulla päättyi kaksivuotinen vesien- ja merenhoidon kärkihanke SAAVI Kiskonjoen vesistöön kuuluvalla Salon Saarenjärvellä.

Loppuvuodesta käynnistyi Suomen luonnon monimuotoisuutta vahvistava HELMI-elinympäristöohjelma. Sen rahoituksella suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja, metsäisiä elinympäristöjä sekä ranta- ja vesiluontoa. Lisäksi saimme merkittävät lisäresurssit METSO-ohjelman sekä Naturan ja ns. vanhojen suojeluohjelmien toteutukseen.


Kuvat: Kaija Joki-Sipilä, 2019