Pitkittynyt työttömyys on usein henkisesti raskas tilanne, jonka ratkaisemiseen tarvittavat keinot eivät useinkaan ole työttömän itsensä käsissä. Työttömyys, ja jo pelkästään työttömyyden uhka, aiheuttaa monia vaikeita tunteita ja stressiä. Työtön voi kokea, ettei saa tukea työttömyyden aiheuttamien tunteiden ja muiden seurausten käsittelyyn. Varsinkin pitkäaikainen työttömyys voi aiheuttaa ulkopuolelle jäämisen ja osaamattomuuden tunteita, vaikka perusasiat olisivatkin kunnossa. Tällaiset tunteet yhdistettynä työnhaun tuloksettomuuteen voivat lannistaa ja saada osaavankin henkilön vetäytymään aktiivisesta työnhausta.

Ympäristö ja sosiaalinen media luovat myös pitkäaikaistyöttömistä sellaista kielteistä kuvaa, josta ihminen ei välttämättä itseään alkuun tunnista, mutta jonka kautta ihminen voi ajautua itseään katsomaan. Jos henkilöllä on lisäksi työkyvyn rajoitteita, vaikka työkykyä olisikin jäljellä, tulokseton työnhaku ja voimakkaat kielteiset tunteet voivat herkästi aiheuttaa kielteisen ajattelun kehän, josta on vaikea päästä irti.

"Sosiaalinen kipu on ikään kuin toinen taakka, joka seuraa ja kumuloi alkuperäisiä ongelmia, kuten uupumusta, köyhyyttä, työkyvyttömyyttä tai sairautta. Sille ominaista on tilanteeseen liittyvien ajatusten ja tunteiden tuskallinen pyörittely." (Mieli ry, https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/tyottomyys-voi-kuormittaa/kun-tyottomyys-jatkuu-ja-jatkuu/)

 

Photo by Alex Ortlieb on Unsplash 

 

Työterveyslaitos sanoo työkyvystä: "Fyysinen toimintakyky, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä terveys muodostavat yhdessä työkyvyn perustan. Yksilön toimintakyky ei kuitenkaan ole sama asia kuin työkyky. Vaikka toimintakyky olisi heikentynyt, sen vaikutus työkykyyn vaihtelee työtehtävistä ja elämäntilanteesta riippuen. … Yksilön lähiyhteisö voi toimia työkykyä ylläpitävänä voimavarana."

Jalava-hankkeessa ehkä tärkeimpänä tavoitteenamme on osallistua omalla panoksellamme vaikuttavampien työllisyyspalveluiden kehittämiseen. Meidän kiinnostuksen kohteenamme ovat erityisesti palveluiden laadulliset vaikutukset, joihin edellä mainitut työkyvyn seikat kuuluvat. Olemme pohtineet muun muassa, millaisia pidempiaikaisia vaikutuksia sosiaalisen toimintakyvyn kohenemisella on työkyvyn ylläpitämiseen ja työllistymiseen.

Vertaistukitoiminta tarjoaa mahdollisuuden jakaa ja purkaa tunteita, jotka voivat johtua esimerkiksi yksinäisyydestä, työnhaun tuloksettomuudesta tai työttömyyden sosiaalisesta stigmasta. Vertaisjoukossa voi tavoittaa tunteen joukkoon kuulumisesta ja merkityksellisyydestä sekä ymmärryksen siitä, että osaa, pystyy ja pärjää. Kokeilisimmeko palvelua, jossa valmentajina toimivatkin pääasiassa vertaiset? Vai palvelua, jossa vertaisryhmässä keskitytään hyvinvoinnin edistämiseen? Onko vertaistuella sellaista voimaa, joka voisi kuvainnollisesti siirtää vuoria eli tässä tapauksessa työllistymisen esteitä, jotka voivat olla psyykkisiä?