Kipsinlevitysalueet

Kipsi-hanke on laajentunut - kipsikäsittelyä voi hakea koko rannikkoalueella!

Kipsikäsittely on kohdennettu jokien ja meren valuma-alueille, savi- ja savipitoisille maille. Tutkimusten mukaan kipsikäsittelyllä saadaan paras vesiensuojeluhyöty savimailla, joilla P-luku on korkea. Koko rannikon alueella on tavoitteena käsitellä noin 100 000 hehtaaria kipsillä. 

Karttapalvelusta voit tarkastella etukäteen peltojesi soveltuvuutta kipsikäsittelyyn.

Kipsin levittämistä rajoittavat tekijät

Kipsin levitys ei ole mahdollista yli 1 ha:n suuruisten järvien valuma-alueilla, joiden viipymä on yli 10 vuorokautta, sillä kipsin sulfaatti saattaa vaikuttaa sisäistä kuormitusta voimistavasti. Myös pohjavesi- ja Natura-alueet sekä luomupellot ovat käsittelyn ulkopuolella.

Pellolla sijaitsevien talousvesikaivojen ympärille jätetään 30-100 m levyinen käsittelemätön vyöhyke. 

Kipsin levityksen keskittäminen ja peltolohkotason kohdentaminen

Tavoitteena on koota kipsin levityksen keskittymiä (Paimion Vähäjoki ja Tarvasjoki), joilla on mahdollista seurata ja arvioida konkreettisemmin vesistövaikutuksia. Pienillä peltovaltaisilla valuma-alueilla kipsin vaikutukset eivät häviä suuriin virtaamiin ja muiden veden laatuun vaikuttavien tekijöiden joukkoon. Lohkotasolla kipsin levityksestä saadaan paras vesiensuojeluhyöty eroosioherkillä savipelloilla, joiden fosforiluku on korkea. Eroosioherkkiä lohkoja on mallinnettu RUSLE-tietokantaan, joka löytyy KIPSI-hankkeen karttapalvelusta (kts. linkki alla).