Tietoa kipsistä

KIPSI-hanke

KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää rannikon valuma-alueen pelloille kipsiä noin 100 000 hehtaarille vuosien 2020 - 2025 aikana ja poistaa Saaristomeri HELCOM:in Hot Spot -listalta vuoteen 2027 mennessä (Saaristomeri-ohjelma).

Kipsinlevityksellä pyritään vähentämään valuma-alueilta Saaristomereen, Pohjanlahteen ja Suomenlahteen tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta. Kipsikäsittelyllä on tutkimuksissa saatu jopa 50 prosentin vähennys fosfori- ja kiintoaineskuormaan.

Kipsikäsittely ei vähennä muiden vesiensuojelutoimien tarpeellisuutta. Kipsikäsittelyn lisäksi on tärkeää edistää myös muita maatalouden vesiensuojeluratkaisuja sekä pitää huolta maan kasvukunnosta ja peltojen vesitaloudesta. Lisää aiheesta mm. Saaristomeri.

Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Yhteistyötahoina toimivat MTK, SYKE, Helsingin yliopisto, Ruokavirasto, Luke, Aurajokisäätiö, Paimionjoki-yhdistys, SAVE- ja SAVE2 -hankkeet, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC), Österbottens svenska producentlantbrukssällskap (Pro Agria ÖSL), ProAgria, Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), maatalousneuvonta, vesiensuojeluyhdistykset sekä alueelliset ja paikalliset tuottajajärjestöt ja muut toimijat.

Kipsinlevityksen vaikutuksia vedenlaatuun on seurattu Paimionjoella, Vähäjoella, Tarvasjoella sekä Paattistenjoella. Haitallisia vaikutuksia vesistöön tai vesieliöstöön ei ole havaittu KIPSI-hankkeessa tai sitä edeltäneissä tutkimushankkeissa. Seurantaa jatketaan. Hankkeen laajentuessa myös uusilla alueilla vedenlaatua seurataan.

Mitä kipsi on ja, miksi sitä lisätään peltoon

Kipsi on kalsiumsulfaattia, johon on sitoutunut kaksi kidevettä. Sen kemiallinen kaava on CaSO₄∙2H₂O. Kun kipsiä kuumennetaan se menettää kidevetensä ja muuttuu jauhoksi. Kun kidevedettömään kipsijauhoon (mallikipsi) lisätään vettä, se saa takaisin kidevetensä ja kovettuu. KIPSI-hankeessa käytettävä maanparranuskipsi on kidevedellistä kipsiä, joka ei kovetu kastuessaan. Sen sijaan se liukenee Ca²⁺ ja SO₄^2- ioneiksi. Fosfori säilyy entistä paremmin maaperässä ja kasvien käytössä ja maa-aineksen sekä liukoisen fosforin huuhtoutuminen vähenee jopa 50 prosenttia (Kuva 1). Katso myös animaatio kipsin toiminnasta: Kipsi vesiensuojelussa, 2024 (YouTube)

Kuva 1 Miten kipsi vaikuttaa?

KIPSI-hankkeessa käytettävä kipsi

Yara jalostaa Siilinjärvellä louhitusta apatiitista fosforihappoa. Sivutuotteena syntyy kipsiä, jota varastoidaan valtavaan kipsivuoreen. Pieni osa vuosittain syntyvästä kipsistä käytetään peltojen maanparannusaineena. Siilinjärven apatiitti on magmakiveä. Magmakivestä peräisin oleva kipsi ei sisällä raskasmetalleja ja radioaktiivisia aineita kuten sedimenttikivestä peräisin oleva kipsi. Kipsin puhtaus ja koostumus varmistetaan säännöllisesti sekä Yaran että ulkopuolisen tutkimuslaitoksen tutkimuksella. KIPSI-hankkeessa käytettävä kipsi on Ruokaviraston hyväksymä maanparannusaine, jota Pohjanmaan perunanviljelijät ovat käyttäneet parantamaan perunan laatua jo kauan ennen KIPSI-hanketta. Tietoa KIPSI-hankkeen käyttämän kipsin koostumuksesta löydät tuoteselosteesta (pdf).

Kipsi ja kasvit

Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus on tutkinut kipsin vaikutusta sokerijuurikkaan ja viljan kasvuun. Haittavaikutuksia kasveille ei tutkimuksessa havaittu. Sen sijaan kipsi vähensi merkittävästi taimipoltteen vahingoittamien juurikkaiden osuutta (Kuva 2).

Kuva 2 Taimipoltteen vioittamien juurikkaiden %-osuus nostetuista juurikkaista syksyllä 2020.

Lue lisää: Kipsin kevätlevityksen vaikutus juurikkaan ja viljan kasvuun (pdf)

Porkkana on tunnetusti arka suolalle. MTT (nykyinen Luke) selvitti kipsin vaikutusta porkkanan säilyvyyteen. Kokeessa levitettiin Yaran kipsiä koe- ja vertailualoille 0 tn/ha, 2,5 tn/ha ja 5 tn/ha keväällä 2009 kyntämisen yhteydessä, ennen porkkanan kylvöä. Kun verrattiin kipsillä käsiteltyjä aloja käsittelemättömiin aloihin:

• Maaperän Ca-pitoisuus oli noussut hyvin vähän. (Lisätty Ca-määrä ei ole suuri verrattuna suomalaisen maaperän tyypilliseen Ca-pitoisuuteen.)
• Porkkanan (juurien) Ca-pitoisuudessa ei havaittu eroa.
• Sadon määrässä ja laadussa ei havaittu eroa.
• Maaperän rikkipitoisuus nousi merkittävästi. Porkkanan juurien rikkipitoisuuteen kipsikäsittelyllä ei kuitenkaan havaittu vaikutusta.
• Oletus oli, että Ca-lisäys parantaisi porkkanan säilyvyyttä. Tässä tutkimuksessa säilyvyydessä ei havaittu eroa.

MTT:n kokeessa kipsikäsittely ja porkkanan kylvö tapahtui samana keväänä. Mitään haittaa (tai hyötyä) ei tutkimuksessa havaittu porkkanan sadolle ja säilyvyydelle. Kipsikäsittelyllä on kuitenkin suotuisia vaikutuksia maan rakenteeseen ja siten kykyyn pidättää ravinteita. Tämä tarkoittaa suotuisaa vaikutusta (vähennystä) myös vesistöjen ravinnekuormitukseen. Kipsi kannattanee porkkananviljelyn yhteydessä levittää mieluummin syksyllä kuin keväällä.

Perunanviljelijät, varsinkin varastoperunanviljelijät ovat käyttäneet kipsiä sen sisältämän kalsiumin vuoksi jo vuosikymmeniä. Kalkki ei sovellu perunapellon kalsiumin lähteeksi, koska se nostaa pH:ta toisin kuin kipsi. Kalsium ei sinänsä nosta satotasoa, mutta sen laatuvaikutus on täysin oleellinen. Kalsiumin puutos aiheuttaa tai pahentaa fysiologisia häiriötä ja vaikuttaa varastotautien esiintymiseen ja itämiseen. Lue lisää perunasta ja kipsistä esimerkiksi MTT:n tutkimuksesta Perunan uudet lannoitteet ja lannoitusmenetelmät.

Kipsin vesistövaikutukset

KIPSI-hanke seuraa peltojen kipsikäsittelyn vedenlaadunvaikutuksia Saaristomeren valuma-alueen savivaltaisilla alueilla sekä Pohjanmaan maakunnissa, missä kipsikäsiteltävien peltojen maalajit poikkeavat Saaristomeren savivaltaisista alueista. Lisäksi Pohjanmaan maakunnissa tavataan myös runsaasti happamia sulfaattimaita. 

Seurannoissa hyödynnetään perinteisien käsinäytteiden lisäksi jatkuvatoimisia mittausasemia, jotka tuottavat hankkeen seurantavesistöistä laajan ja katkeamattoman seuranta-aineiston. KIPSI-hankkeen suorittamat seurannat tuottavat lisätietoa muun muassa siitä, miten laajat valuma-aluetasoiset peltojen kipsikäsittelyt vaikuttavat vesistöjen vedenlaatuun. Eri maalajeilla suoritetut tutkimukset ja seurannat tuottavat arvokasta lisätietoa laajavaltaisen peltojen kipsikäsittelyn vesiensuojelutehosta savea karkeammilla maalajeilla.

Hankkeen seurantavesistöt ovat nähtävissä KIPSI-hankkeen karttapalvelusta valitsemalla valikosta Vedenlaadun seuranta-alue – kipsikäsiteltävä alue sekä Vedenlaadun seuranta-alue – aiempi hanke tai verrokkialue. Vesistövaikutuksien seurantatulokset julkaistaan hankkeen loppuraportin yhteydessä. 

Lisätietoa KIPSI-hankkeen seurannoista sekä ajankohtaisista tutkimuksista antaa Erityisasiantuntija Mats Willner.  

Haluatko tietää enemmän?

Usein kysyttyihin kysymyksiin on koottu kysymyksiä ja vastauksia kipsistä. Tutustu myös hankkeen julkaisut-osioon. Asiantuntijamme kertovat myös mielellään lisää ja etsivät vastauksia kiperiin kysymyksiin.