Usein kysyttyä kipsistä

• 1. Mistä KIPSI-hankkeessa on kysymys?

  KIPSI-hanke on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima hanke, jota rahoitetaan Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta sekä EU:n elpymisvälineestä (RRF). Tavoitteenamme on levittää rannikon valuma-alueen pelloille kipsiä noin 100 000 hehtaarille vuosien 2020–2025 aikana.

  Kipsinlevityksellä pyrimme vähentämään valuma-alueilta Saaristomereen, Pohjanlahteen ja Suomenlahteen tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta. Kipsikäsittelyllä on tutkimuksissa saatu hieman tutkimuksesta riippuen noin 30–50 prosentin vähennys fosfori- ja kiintoaineskuormaan.

  Kipsin hakuun soveltuvia alueita on Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen, Uudenmaan, Satakunnan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla. KIPSI-hankkeen karttapalvelusta (ELY ArcGis) voit tarkastaa, sijaitsevatko peltolohkosi kipsitukikelpoisella alueella.

• 2. Mistä voin hakea kipsinlevitystä?

  Voit hakea sekä kipsin levitystä että ProAgrian toteuttamaa tilakohtaista kipsineuvontaa aluehallinnon asiointipalvelusta: www.kipsinlevitys.fi.

  Voit saada maksutonta kipsineuvontaa yhteenä 2 tuntia hankeaikana. 

• 3. Miksi en saa haettua kipsiä?

  On mahdollista, että peltolohkosi eivät sijaitse kipsitukikelpoisella alueella. Olemme rakentaneet hakupalvelun siten, että kipsiä voi hakea vain tilan ensisijainen viljelijä, jolla on hallussaan kipsitukikelpoisella alueella sijaitsevia peltolohkoja.

  Rajasimme tukikelpoisia lohkoja tuntuvasti talven 2022 hakukierrokseen. Syynä ovat nousseet kustannukset sekä kesän 2022 hakuinnokkuus, jotka yhdessä aiheuttivat haasteita hankkeen rahoituksessa.

  Voit tarkastella peltolohkojesi soveltuvuutta myös KIPSI-hankkeen karttapalvelussa (ELY ArcGis). Avaamalla karttatasoja näet kipsin levitystä rajoittavia tekijöitä, kuten pohjavesialueet, järvien valuma-alueet ja Natura-alueet.

  Mikäli sinulla on hallinnassasi peltolohkoja, jotka ovat siirtyneet sinulle kuluneen vuoden aikana, ja joita et löydä sähköisestä hakupalvelusta, voit hakea niille kipsiä käsin täytettävällä lomakkeella. 

  https://www.ely-keskus.fi/web/kipsinlevitys/kipsikasittelyn-hakeminen

• 4. Mitä kipsin hakeminen maksaa?

  Kipsin hakeminen ja levitys on viljelijälle maksutonta. Hankkeen kustannuksista vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesiensuojelun tehostamisohjelman ja EU:n elpymisvälineen (RRF) rahoituksella.

  Kipsinlevityksen rahallinen arvo on näkyvissä kipsitukipäätöksessä hankehallintoa varten. Tuki ei tuloudu viljelijälle, kuten muissa maatalouden pinta-alaperusteisissa tuissa. Summa kertoo kipsinlevityksen rahallisen arvon, eikä summaa makseta viljelijälle.

• 5. Vaikuttaako kipsin hakeminen maataloustukiin?

  Kipsin hakeminen ei vaikuta maataloustukiin. 

• 6. Onko kipsituki verovapaata tuloa?

  Kipsituki on verovapaata ja verovapaudesta säädetään laissa maatilatalouden tuleverolain muuttamisesta (1076/2020). Lainmuutos tuli voimaan 1.1.2021 ja sitä sovelletaan takautuvasti vuoden 2020 alusta saakka.

  Laki maatilatalouden tuleverolain 4 ja 6 § muuttamisesta (Finlex.fi)

  Vesienhoidon ja merenhoidon tuesta (kipsi) on säädetty laissa Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta 507/2020 (muutoksella lakiin lisättiin luku 1 a) ja asetuksessa: Asetus maatalousmaan kipsikäsittelyyn vuosina 2020-2025 myönnettävästä tuesta 510/2020.

  Verovapaudesta säädetään myös kahdessa muussa verolaissa, tuleverolaissa ja elinkeinotuloverolaissa.

• 7. Sain myönteisen kipsipäätöksen. Mitä minun pitää nyt tehdä?

  Voit nyt ottaa yhteyttä alueesi kipsinlevitysurakoitsijaan. Tarkista alueesi urakoitsija ja hae yhteystiedot täältä: Yhteystiedot

  Voit sopia kipsin toimitus- ja levitysajankohdasta, kun se on sinulla tiedossa. Urakoitsija saattaa olla myös itse sinuun yhteydessä suunnitellessaan eri alueiden kipsiajoja ja -levityksiä.

• 8. Voinko peruuttaa tai siirtää hakemani kipsin levityksen?

  Mikäli haluat siirtää kipsin levityksen ajankohtaa esimerkiksi huonojen sääolosuhteiden vuoksi, ole yhteydessä alueesi urakoitsijaan. Löydät yhteystiedot täältä: Yhteystiedot

  Mikäli haluat peruuttaa kipsin levityksen, toimi näin:

  • Lähetä peruutus kirjallisena Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kirjaamoon: [email protected] tai Varsinais-Suomen ELY-keskus, kirjaamo, PL 236, 20101 TURKU
  • Kirjaa peruutukseen nimesi, tilatunnus sekä niiden lohkojen numerot, joilta haluat peruuttaa kipsin levityksen. Mikäli haluat peruuttaa kipsin levityksen vain osalta lohkoa, kirjaa selkeästi pinta-ala, jonka osalta kipsin levitys peruutetaan.
  • Kirjaa myös syy, miksi haluat peruuttaa kipsin levityksen.

  Kipsitukipäätöksesi on voimassa kaksi vuotta.

• 9. Voinko hakea kipsiä, vaikka peltoni eivät ole vesistön varrella?

  Kyllä. Kipsi vaikuttaa kaikkiin pellolta valuvien vesien laatuun, oli kyse sitten pintavalunnasta tai salaojavedestä. Valumavedet kerääntyvät laajoilta alueilta yhteen isompiin uomiin, joista ne kulkeutuvat jokien kautta lopulta Itämereen.

  Jokaisella peltohehtaarilla tehtävät vesiensuojelutoimet, oli kyse kipsin levityksestä tai esimerkiksi talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä, vaikuttavat siis vesistöjen kuntoon huomattavasti kauempana peltojen sijainnista.

• 10. Mistä hankkeessa käytettävä kipsi tulee ja miksi käytetään juuri sitä kipsiä?

  KIPSI-hankkeessa käyttämämme maanparannuskipsi on lannoiteteollisuuden sivutuotetta. Sitä syntyy Siilinjärvellä Yaran apatiittikaivoksella, kun fosforia rikastetaan lannoitteeksi.

  Sivutuotekipsi on Ruokaviraston hyväksymä maanparannusaine. Voit halutessasi tutustua kipsin tuoteselosteeseen ja käyttöturvallisuustiedotteeseen.

  Hankkeessa käyttämämme kipsi on kotimaista, sen käyttö tukee kiertotaloutta ja se on tutkittua ja turvallista käyttää. Kipsistä otetaan säännöllisesti näytteet sen laadun varmistamiseksi. KIPSI-hankkeen kustannuksista kipsin osuus on hyvin pieni.

• 11. Miten kipsi toimii?

  Kipsi on kalsiumsulfaattia, johon on sitoutunut kaksi kidevettä. Sen kemiallinen kaava on CaSO4∙2H2O.

  Kipsin vaikutus alkaa heti, kun se on päässyt maaperään. Maassa oleva vesi saa sen liukenemaan kalsium- ja sulfaatti-ioneiksi. Kipsin liuettua maaperän ionivahvuus kasvaa.

  Kasvanut ionivahvuus puristaa maahiukkasia ympäröivän sähköisen kaksoiskerroksen ohuemmaksi. Maahiukkaset pääsevät lähemmäs toisiaan muodostaen isompia mikromuruja. Kalsium muodostaa maahiukkasten välille myös siltoja. Yhdessä nämä kemialliset reaktiot parantavat maan mururakennetta. Parantunut mururakenne vähentää pintamaan kulkeutumista valumaveden mukana pois pellosta.

  Kipsin ansiosta myös fosfori pääsee kiinnittymään maahiukkasten pinnoille voimakkaammin. Näin fosforin vapautuminen maahiukkasista maaveteen vähenee. Fosfori säilyy kuitenkin kasveille käyttökelpoisena.

  Myös orgaanisen hiilen huuhtoutuminen maaperästä vähenee. Hiilen sitoutumiseen vaikuttavat sekä maaperän kasvanut ionivahvuus että vähentynyt pintamaan liikkeelle lähteminen.

• 12. Mitä hyötyä kipsistä on?

  Kipsi parantaa etenkin savimaan mururakennetta. Maasta tulee kuohkeampaa ja viljelijät ovat raportoineet myös maan muokkautuvuuden parantumisesta. Kasvien juuret pääsevät syvemmälle maahan ja eroosion riski vähenee, kun mikroskooppiset maahiukkaset ovat tiukemmin kiinni toisissaan. Myös vesi pääsee syvemmälle maaperään, joka vähentää pintavaluntaa ja maan pintakerroksen huuhtoutumista.

  Fosfori sitoutuu tiukemmin maahiukkasten pinnalle eikä huuhtoudu niin herkästi valumavesien mukana pois. Fosfori on kuitenkin edelleen kasveille käyttökelpoisessa muodossa.

  Valumavedet kirkastuvat silminnähden kipsin levityksen jälkeen ja tuoreiden kenttäkokeiden perusteella vaikutus havaitaan myös salaojavedessä. Myös orgaanisen hiilen huuhtoutumat vähenevät, joka edistää pellon hiilensidontaa ja lisää orgaanisen aineen määrää peltomaassa.

  Kipsin mukana peltoon tulee rikkiä (n. 620 kg/ha), kalsiumia (n. 780 kg/ha) ja hieman fosforia (n. 8 kg/ha). Kipsillä on siis myös lannoittava vaikutus ja etenkin öljykasvit voivat hyötyä rikkilisästä. Fosforilannoituksessa kipsiä ei kuitenkaan tarvitse huomioida.

  Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen selvityksissä kipsin on havaittu myös alentavan juurikkaan taimipoltteen riskiä. Myös peruna hyötyy kipsistä.

• 13. Mihin väitteet kipsin hyödyistä perustuvat?

  Väitteet kipsin hyödyistä perustuvat kotimaiseen tutkimukseen. Tutkimustieto pohjautuu etenkin SAVE- ja SAVE2-hankkeiden tuloksiin. SAVE2-hankkeen loppuraportti (aukeaa uuteen ikkunaan) julkaistiin syksyllä 2022.

  Kotimaista tutkimustietoa on saatu myös TraP-hankkeen Nummenpään valuma-aluepilotista (Ekholm ym. 2012) ja samaisen hankkeen Jokioisilla tehdyistä sadetuskokeista (Uusitalo ym. 2012). Myös Vantaanjoen kipsitutkimuksen tulokset ovat osaltaan tukeneet KIPSI-hankkeen käynnistämistä (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys 2020).

• 14. Voiko kipsistä olla haittaa kasvustolle?

  Kipsistä ei ole tutkimuksissa havaittu olevan haittaa kasvustolle tai vaikutusta sadon määrään tai laatuun. Maaperän parantuneella kasvukunnolla voi sen sijaan olla satoja kasvattava ominaisuus.

  Kipsi alentaa tutkimusten perusteella kasvien seleenipitoisuutta levitystä seuraavana vuonna, ja tämä kannattaa ottaa huomioon, kun kasvustoa käytetään karjan rehuna.

• 15. Vaikuttaako kipsin käyttö kasvien ravinteiden ottoon?

  Peltojen kipsikäsittelyä on tutkittu yli 10 vuoden ajan muun muassa TraP- ja SAVE-hankkeissa. Laajoissa tutkimuksissa kipsikäsittelyn ei ole havaittu aiheuttavan kasveille ravinnepuutoksia tai muutoksia satotasoissa. Kasvit saattavat kuitenkin hyötyä kipsin mukana tulevasta rikistä ja kalsiumista, mutta tämä riippuu kullakin lohkolla vallitsevista ravinnesuhteista.

  Kipsikäsittely ei vaikuta kasvien mahdollisuuksiin ottaa maasta fosforia tai muita ravinteita, poikkeuksena seleeni. Kipsikäsittely avittaa fosforin luontaista kiinnittymistä maahiukkasten pinnoille. Se ei kuitenkaan lukitse fosforia tiukasti maahan, vaan fosfori pysyy kasveille käyttökelpoisessa muodossa.

  Sadon alentuneeseen seleenipitoisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota kipsin levitystä seuraavassa sadossa, mikäli sitä käytetään karjan rehuna.

• 16. Kovettaako kipsi peltomaata?

  Maanparannuskipsi ei koveta maata. Se on aineena erilainen kuin monille tutumpi kuvanveistokipsi. Sen sijaan kipsi parantaa maan mururakennetta ja vähentää eroosiota.

  Kipsin vaikutus maan rakenteen parantajana perustuu siihen, että maan ionivahvuus kasvaa. Sen seurauksena maahiukkaset pääsevät lähemmäksi toisiaan ja niiden välille syntyy kalsiumsiltoja. Yksittäiset saveshiukkaset järjestäytyvät näin isommiksi yksiköiksi, jotka kestävät eroosiota paremmin kuin yksittäiset maahiukkaset.

  Vaikka kipsi nostaa maaveden ionivahvuutta varsinkin heti kipsikäsittelyn jälkeen, sillä ei ole negatiivisia vaikutuksia viljelysmaan toimintojen kannalta.

• 17. Vaikuttaako kipsi peltomaan happamuuteen tai suolaako se peltomaata?

  Kipsi ei happamoita maatalousmaata. Asia on herättänyt julkisuudessa keskustelua ja siihen liittyen tutkijat ovat laatineet asiasta selvityksen: Kipsi ei happamoita eikä suolaa maatalousmaata (pdf).

  Selvityksen ovat laatineet professori (emerita) Helena Hartikainen, Helsingin yliopisto, Helena Soinne, LUKE, Petri Ekholm, SYKE ja Pasi Valkama, SYKE.

  Kipsi ei myöskään suolaa peltomaata. Sulfaatin pitoisuus nousee tutkimusten mukaan ensimmäisinä vuosina kipsin levityksen jälkeen, mutta sulfaatti huuhtoutuu nopeasti maakerroksista eikä aiheuta haittaa viljelylle.

• 18. Minne kipsiä voi levittää? Entä minne sitä ei voi levittää?

  Olemme KIPSI-hankkeessa kohdentaneet kipsin levitystä alueille, joilla maatalouden aiheuttama kuormitus vesistöihin on suurta. Kipsistä saadaan kotimaisen tutkimuksen valossa suurin vesiensuojeluhyöty savi- tai savespitoisilla mailla, joilla fosforia on ennestään suuria määriä ja joilla peltomaan ravinne- ja kiintoainesvalumat ovat suuria.

  KIPSI-hankkeessa on mukana myös karkeampien maalajien peltoja, ja näillä alueilla tehdään seurantaa ja tuotetaan uutta tutkimustietoa kipsin vaikutuksista. Kipsistä ei oleteta olevan ainakaan haittaa karkeammilla maalajeilla, mutta sen tuomista vesiensuojeluhyödyistä kaivataan lisää tietoa.

  Kipsiä levitetään viljelyskäytössä olevalle maatalousmaalle. Pysyville nurmille sitä ei voi levittää muuten kuin kasvuston uudistamisen yhteydessä.

  Arvioitaessa kipsin soveltuvuutta pellolle on huomioitava pellon kokonaiskuva. Lohkotasolla on syytä tarkastella esimerkiksi kalkituksen tarvetta, sillä kipsillä ei ole kalkitusvaikutusta. Karkeamman maalajin pelloilla on syytä kiinnittää huomiota pellon kaliumtasoihin ja korjata niitä tarvittaessa ennen kipsin levitystä.

  Luomulla olevat peltolohkot ovat EU:n luomusäädösten vuoksi poissa kipsin levityksen piiristä. Natura 2000 -alueet ja pohjavesialueet on rajattu pois kipsiasetuksessa (Valtioneuvoston asetus maatalousmaan kipsikäsittelyyn vuosina 2020−2025 myönnettävästä tuesta 510/2020). Lisäksi asetuksessa säädetään talousvesikaivojen ympärille jätettävästä 30−100 metrin suojavyöhykkeestä.

  Kipsin sisältämän sulfaatin on arveltu voivan voimistaa järvien sisäistä rehevöitymistä ja asia vaatii lisätutkimusta. Tästä syystä myös järvien valuma-alueet ovat kipsikäsittelyn ulkopuolella.

• 19. Miten ja milloin kipsi levitetään ja kuka sen tekee?

  Kipsi levitetään peltoon tavanomaisella maatalouskalustolla, useimmiten kostean kalkin tai lannan levitykseen soveltuvalla kalustolla joko sadonkorjuun jälkeen tai keväällä ennen kylvöä. Talvilevitystä ei tehdä. Viljelijät ovat olleet tyytyväisiä levitysjälkeen.

  Olemme hankkeessa kilpailuttaneet kipsin logistiikan ja levityksen. Saaristomeren alueella ja Länsi-Uudellamaalla logistiikasta vastaa Meriaura Oy ja muualla Suomessa Hankkija-Movere-yhteenliittymä. Molemmat pääurakoitsijat käyttävät kipsin levityksessä paikallisia aliurakoitsijoita. Tarkemmat tiedot alueesi levittäjästä saat pääurakoitsijoilta, joiden yhteystiedot löydät täältä: Yhteystiedot - KIPSI-hanke - ELY-keskus

• 20. Pitääkö maa muokata kipsin levityksen jälkeen?

  Suosittelemme syksyisin suoritettavan levityksen yhteydessä maan muokkausta viimeistään ennen syksyn kovia sateita.

  Kaltevat lohkot ja nurmilohkot tulisi aina muokata levityksen yhteydessä.

  Kyntö ja etenkin jankkurointi saattaa kääntää kipsin niin syvälle maaperään, että välitön vaikutus pintamaahan jää tavoiteltua vähäisemmäksi. Näitä muokkaustapoja emme siis suosittele ensisijaisina vaihtoehtoina.

  Tarvittaessa pellon voi myös kyntää ensin ja levittää kipsin kynnökseen.

• 21. Miksi ei tueta rakennekalkkia tai ravinnekuitua?

  Tällä hetkellä rakennekalkille tai ravinnekuidulle ei ole tarjolla samanlaista rahoitusta kuin maanparannuskipsille. Ympäristöministeriö lähti hankkeistamaan kipsikäsittelyä ensimmäisenä ja tarkoituksena on selvittää myös muiden maanparannusaineiden hankkeistamisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

• 22. Miksi ei edistetä muita maatalouden vesiensuojelu- tai maanparannustoimenpiteitä?

  Kipsikäsittely ei vähennä muiden vesiensuojelutoimien tarpeellisuutta. Kipsikäsittelyn lisäksi on tärkeää edistää myös muita maatalouden vesiensuojeluratkaisuja sekä pitää huolta maan kasvukunnosta ja peltojen vesitaloudesta.

  Pyrimme KIPSI-hankkeessa lisäämään laajasti tietoisuutta maatalouden vesiensuojelun tarpeesta sekä ylläpitämään keskustelua kaikkien maatalouden vesiensuojelutoimien tarpeellisuudesta.

  Tutustu maatalouden kokonaisvaltaiseen vesiensuojeluun esimerkiksi Vesi.fi-sivustolla: Maatalouden vesiensuojelu | Vesi.fi. Saaristomeren Hot Spot -tiekarttahanke (ely-keskus) edistää maatalouden vesiensuojelua Saaristomeren valuma-alueella osana Saaristomeriohjelmaa.

• 23. Sisältääkö kipsi raskasmetalleja?

  KIPSI-hankkeen kipsi on peräisin Siilinjärven kaivoksesta louhitusta magmakivestä. Magmakiviperäinen kipsi ei sisällä raskasmetalleja ja radioaktiivisia osasia kuten sedimenttikiviperäinen kipsi.

• 24. Haluan siirtää levitysajankohtaa. Kenelle ilmoitan?

  Sovi kuljetukseen ja levitykseen liittyvistä asioista Meriauran (Saaristomeren valuma-alue ja läntinen Uusimaa) tai Moveren (muut alueet) kanssa.

  Yhteystiedot

  ELY-keskukselle ei aikataulujen muutoksista tarvitse ilmoittaa.

• 25. Haluan, että kipsiä levitetäänkin toiselle lohkolle, kuin mille alunperin hain kipsikäsittelyä. Miten toimin?

  Jokaisesta käsiteltävästä lohkosta on oltava ELY-keskuksen myönteinen päätös. Jos muutos on pieni (vain muutamia lohkoja), lähetä vapaamuotoinen hakemus jollekin asiantuntijoistamme. Hakemuksessa tulee olla seuraavat tiedot:

  • Mitkä lohkot poistetaan hakemuksesta ja
  • mitkä lohkot lisätään sekä perustelut lisäykselle.
  • Merkitse lisättävien lohkojen kokonaispinta-ala ja käsiteltävä pinta-ala hakemukseen.

  Yhteystiedot

  Jos muutoksia on paljon, kannattaa täyttää kokonaan uusi hakemus.

  Kipsikäsittelyn hakeminen

• 26. Pellolleni on levitetty kipsiä, mutta peltoa ei ole levityksen jälkeen muokattu. Pitääkö asiasta ilmoittaa ELY-keskukseen?

  Jos kipsi jää muokkaamatta, ei vaadi ilmoitusta. Muokkaus on suositus, ei määräys. Viljelijä ei riko tukiehtoja tai muita määräyksiä, jos jää muokkaamatta. On selvää, että olosuhteet saattavat joskus estää muokkauksen.