Kunnostustoimet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella sijaitsee yksi LIFE Revives -hankkeen kohdejoista, Lapväärtin-Isojoki. Lapväärtin-Isojoella on kunnostettu hankkeen aikana jokihelmisimpukoille ja taimenille soveltuvia sora-alueita sekä kasvatetaan uusia jokihelmisimpukkasukupolvia Konneveden tutkimuslaitoksen turvassa. Konnevedellä Lapväärtin-Isojoen raakuista alkunsa saaneet pikkuraakut palautetaan ensimmäisen elinvuotensa jälkeen takaisin kotijokeensa.

Lapväärtin-Isojoessa onkin kasvamassa tuhansia Konnevedellä syntyneitä uusia pikkuraakkuja. Joessa elää myös elinvoimainen joen alkuperäinen taimenkanta. Taimenkantaa on pystytty vahvistamaan entisestään muun muassa kunnostamalla koskia ja poistamalla joessa olevia nousuesteitä.

Vuonna 2017 Lapväärtin-Isojoesta nostettiin 47 jokihelmisimpukkaa eli raakkua, jotka vietiin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimuslaitokselle elpymään. Vuonna 2021 Konnevedelle siirretyt yli satavuotiaat raakkuvanhukset onnistuivat tuottamaan hyväkuntoisia jälkeläisiä, glokidiotoukkia. Glokidiot onnistuttiin ”siirtämään” isäntäkalojen kiduksille kasvamaan osana raakun elinkaaren loisvaihetta, jonka aikana tapahtuu muodonvaihdos, jossa glokidiotoukasta tulee pikkuruinen simpukka. Kesän 2022 aikana pääosa Konnevedellä syntyneistä pikkusimpukoista siirrettiin onnistuneesti Lapväärtin-Isojoelle jokikasvatukseen.

Jokiuomien elinympäristökunnostukset ja raakkujen palautus jokeen

Kesän 2022 aikana toteutettiin suunnitellut jokikunnostukset neljään kohteeseen Lapväärtin-Isojoella. Kunnostuksia jatkettiin kesän 2023 aikana, jolloin toteutettiin vielä ylimääräisessä kunnostuskohteessa Pohjanrannan yläosassa Lapväärtin-Isojoella raakun väli-isäntänä toimivalle taimenelle sopivia kutu- ja poikasalueita. Täten kaikki Lapväärtin-Isojoessa toteutettavat LIFE Revives -hankkeen jokikunnostukset ovat toteutuneet vuoteen 2023 mennessä.  Kaiken kaikkiaan jokikunnostuksia toteutettiin yhteensä viidessä kohteessa Haaramon, Pohjanrannan ja Vidbergin alueilla sekä Rottakosken että sen sillan alapuolisella alueella. Lisäksi kunnostuskohteen yläosalla oleva eroosioherkkä alue kunnostettiin pyrkimyksenä vähentää kohteen hiekoittumista. Kaikissa kohteissa varmistettiin ennen toimenpiteiden aloittamista, ettei kunnostettavilla alueilla esiinny raakkuja.

Hankkeen toimet Isojoella karttakuvassa (kuva: Erika Saarenpää).

Kunnostettavien alueiden sorapohjiin on kertynyt kiintoainesta tai soraikot ovat ajan kuluessa kulkeutuneet virtausten mukana alemmas suvantoihin. Koska jokihelmisimpukka tarvitsee huokoisen sorapohjan selviytyäkseen, kunnostuksissa lisättiin jokeen soraa sekä puhdistettiin joen pohjaa Hartijoki-menetelmällä. Kunnostustoimenpiteiden jälkeen pohjanlaatu on raakulle sopiva.

Lapväärtin-Isojokea kunnostettiin Hartijoki-menetelmällä (kuva: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus).

Lapväärtin-Isojoen raakunpoikasten kasvatus

Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimuslaitoksella syntyi kesän 2022 aikana yhteensä noin 150 000 pikkuraakkua. Pääosa eli noin 125 000 kappaletta Konneveden tutkimuslaitoksella syntyneistä Lapväärtin-Isojoen pikkuraakuista onnistuttiin siirtämään kasvamaan kunnostetuille alueille Lapväärtin-Isojoelle kesän 2022 aikana ja loput eli noin 25 000 kappaletta jäivät vielä Konnevedelle jatkokasvatukseen.

Aluksi kaikki Lapväärtin-Isojoelle tuodut pikkuraakut siirrettiin sorarasioissa Vanhankylän kalanviljelylaitokseen johtavaan puroon. Veden mataluuden ja ison kiintoainemäärän vuoksi pikkuraakkuja ei voitu jättää kyseiseen puroon talven ajaksi. Tämän vuoksi pääosa pikkuraakuista, eli noin 100 000 kappaletta, siirrettiin jatkokasvatukseen ja talvisäilytykseen Villamon alueella sijaitsevaan vanhaan, jo käytöstä poistuneeseen kalanviljelylaitokseen. Noin 95 000 kappaletta, eli suurin osa pikkuraakuista pidetään läpivirtausaltaissa niille rakennetuissa sorarasioissa. Loput noin 5000 kappaletta vanhaan kalanviljelylaitokseen tuoduista pikkuraakuista saavat kasvaa aluksi talven yli vanhan kalanviljelylaitoksen läpivirtausaltaissa Buddensiek-levyillä tai kansankielellä ”reikälevyillä”. Konnevedeltä tuoduista pikkuraakuista loput, eli noin 25 000 kappaletta, on siirretty sorarasioissa hieman syvempään kohteeseen Lapväärtin-Isojoessa. Raakunpoikasia siirrettiin kotijokeensa myös kesällä 2023.

Raakun poikasten palautus Lapväärtin-Isojokeen kesällä 2022 (kuva: Eero Mäenpää).