Pohjavedet
Suomessa on maailman puhtain pohjavesi
Suomessa pohjavesi on pääosin hyvälaatuista ja sitä on paljon. Pohjavesivarannot sijaitsevat nimensä mukaisesti maanpinnan alla: niiden pinta on yleensä noin 2-4 metrin syvyydessä, mutta esimerkiksi harjuilla pohjavesi voi sijaita jopa 30-50 metrin syvyydessä.
Pohjavesi ja tekopohjavesi muodostavat 75 % Suomessa käytettävästä talousvedestä, ja loppu on valmistettu pintavedestä. Pohjavesialueilta vesi pumpataan vesilaitoksen kautta kotitalouksiin, ja näin suomalaisten vesihanoista virtaakin maailman parasta juomavettä!
Miten pohjavesi syntyy?
Pohjavesi syntyy sadevesistä sekä lumen ja jään sulamisvesistä. Sen puhtaanapidosta huolehtii useat maakerrokset, joiden läpi vesi suodattuu kulkeutuessaan syvemmälle maanpinnan alle. Tämän ansiosta suomalainen pohjavesi on puhdasta ja useimmiten valmista juotavaksi sellaisenaan. Suodattamisen lisäksi maaperästä liukenee veteen ihmiselle tärkeitä hivenaineita. Osa talousvedestä on tekopohjavettä, joka syntyy muuten samoin keinoin kuin pohjavesikin, mutta sen valmistusprosessissa pintavettä imeytetään kontrolloidusti maaperään.
Jotta vesi pääsisi suodattumaan ja puhdistumaan alempiin maakerroksiin, sen täytyy ensin imeytyä maaperään. Pohjavesialueilla maa onkin karkearakenteista ja huokoista, sillä vesi ei pysty imeytymään kovin tiiviin maa-aineksen läpi. Tällaisia maalajeja ovat esimerkiksi savi ja moreeni.
Vedenhankinta haja-asutusalueilla
Valtaosa, noin 90 %, suomalaisista kotitalouksista on liitetty vesijohtoverkkoon. Tämän lisäksi haja-asutusalueilla pohjavettä saadaan myös kaivoista, jotka ulottuvat pohjaveden pinnan alapuolelle. Kaivon sijainti tuleekin valita tarkkaan: jos maaperä on tiivistä, ei pohjavettä välttämättä ole saatavilla.
Pohjavesialueet ovat jakautuneet epätasaisesti Lounais-Suomessa
Vaikka Suomen pohjavesivarannot ovatkin suuret, useimmiten ne eivät ole jakautuneet tasaisesti Varsinais-Suomen alueella. Ne myös sijaitsevat pääosin melko kaukana asutuksesta, mikä on hankalaa kotitalouksien vedenhankinnan kannalta.
Turun alueella ei ole tarpeeksi pohjavettä kattamaan kaikkea kulutusta. Tämän vuoksi talousvetenä onkin aiemmin käytetty Aurajoen vettä, mutta nykyisin on siirrytty tekopohjaveden tuotantoon. Veden siirtolinjat ovat kuitenkin hyvin pitkiä, sillä tekopohjaveden tuotantolaitos on jopa 50 km päässä Turusta. Vesi johdetaan Turusta vielä edelleen useisiin ympäryskuntiin. Samankaltaisia ongelmia on myös esimerkiksi Porin, Rauman ja Uudenkaupungin alueilla.
Pohjavesialueet sijaitsevat harjuilla sekä reunamuodostumilla
Kesäkuussa 2022 Lounais-Suomessa kartoitettuja ja luokiteltuja pohjavesialueita oli 254 kappaletta. Vesi tarvitsee imeytyäkseen huokoisen ja karkean maanpinnan, ja sen takia Lounais-Suomen merkittävimmät pohjavesivarat löytyvätkin kolmelta suurimmalta harjujaksolta, jotka ovat Porin-Virttaankankaan-Koski Tl:n harjujakso, Noormarkun-Kokemäen-Huittisten harjujakso ja Pyhärannan-Laitilan-Turun harjujakso. Pohjavettä on syntynyt myös suurille reunamuodostumille, kuten Hämeenkangas-Pohjankankaalle, kolmannelle Salpausselälle ja siihen liittyville Kiikalan deltoille.
Tiiviin ja vaikeasti läpäistävän koostumuksensa takia kallioperästä, rantakerrostumista, savipeitteisiltä alueilta ja moreenimailta löytyy vain pienempiä pohjavesialueita. Pohjavesivarat ovat vähäiset Turun saariston alueella.
Pohjavesialueiden tila
Lounais-Suomen pohjavesialueet on luokiteltu tilansa mukaan vesienhoitotyön yhteydessä viimeksi vuonna 2019. Tuolloin Lounais-Suomen pohjavesialueista 17 % luokiteltiin riskialueiksi, joilla pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja joilla tila voi heikentyä ilman suojelutoimia, kuten pohjavesisuojausten rakentamista. Pohjavesialue on voitu luokitella riskialueeksi myös vedenoton tai muun pohjaveden pinnankorkeuteen vaikuttavan toiminnan perusteella. Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueilla pohjavesien suojelusuunnitelmia on tehty noin 75 %:lle alueen tärkeistä pohjavesialueista.
Ongelmia haitta-aineista
Haitallisten aineiden lähdettä ei aina täysin tunneta. Torjunta-aineet ovat pääosin peräisin ajalta, jolloin kyseisten aineiden käyttö oli sallittua, ja liuottimia on päässyt pohjavesiin teollisuudesta vuotojen seurauksena. Raskasmetallit ovat peräisin muun muassa Harjavallan alueen teollisuudesta, ja haitalliset kloridipitoisuudet johtuvat pääosin maanteiden suolaamisesta.
Pohjaveden korkeutta ja laatua seurataan
Lounais-Suomessa sijaitsee yksitoista ympäristöhallinnon pohjavesiasemaa, joilla seurataan pohjaveden pinnankorkeutta. Näistä kuudella seurataan myös pohjaveden laatua. Asemat sijaitsevat pääasiassa mahdollisimman luonnontilaisilla alueilla, jotka edustavat erilaisia hydrologisia ja geologisia olosuhteita. Paikoiksi on valittu isoja harjumuodostumia, pieniä moreenimuodostumia sekä lähteitä. Pohjavesien tilasta saadaan lisäksi tietoa lupavelvollisten velvoitetarkkailun myötä.
Pohjavesien luokittelua, määrällisen ja kemiallisen tilan tietoja, sekä tietoa pohjavesialueille suunnitelluista vesienhoidollisista toimenpiteistä pääset tarkastelemaan sähköisen toimenpideohjelman eTPO kautta. Valitsemalla Toimenpideohjelmat -valikosta Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen ja Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelman, pääset tarkastelemaan Lounais-Suomen vesistöjen tilaa ja luokitteluja sekä tekstimuodossa että kartalla.
Pohjavesitietojärjestelmä POVET
Pohjavesitietojärjestelmään kirjataan tiedot, jotka saadaan ympäristöhallinnon luokittelemilta pohjavesialueilta ja ympäristöhallinnon pohjavesiasemilta. Järjestelmään tallennetaan myös tietoja näiden alueiden ulkopuolella sijaitsevista yksittäisistä havaintopaikoista, kuten kaivoista ja lähteistä. POVET on osa ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmä Herttaa, johon kootaan velvoitetarkkailusta saatua tietoa sekä ympäristöhallinnon keräämää ja tuottamaa tietoa. Herttaan sisältyvät vapaan käyttöoikeuden piiriin kuuluvat aineistot on koottu Avoimet ympäristötietojärjestelmät -palveluun.
Päivitetty: 31.10.2023