Saaristomeri

Ainutlaatuinen Saaristomeri

Suomen lounaisimmassa osassa sijaitseva Saaristomeri on ainutlaatuinen veden ja saarten mosaiikki. Saaristomeren itäraja kulkee Halikonlahden ja Hangon läntisen selän tasalla, etelässä on vastassa pohjoinen Itämeri ja pohjoisessa Selkämeri Kustavin – Uudenkaupungin paikkeilla. Lännessä Saaristomeri ulottuu Ahvenanmaalle saakka. Näillä sivuilla tarkastellaan Saaristomeren Manner-Suomen puoleista osaa.

Saaristomeri on maailman runsassaarisimpia saaristoja. Manner-Suomen puoleisella Saaristomerellä on yli 24 000 saarta, jotka ovat yli aarin kokoisia. Saaristomeri on matala: sen keskisyvyys on vain 23 metriä. Syvimmät kohdat sijaitsevat ulkosaaristossa ja ulottuvat yli 100 metrin syvyyteen.

Saaristo muuttuu rannikolta ulospäin mentäessä

Saaristomerellä on erotettavissa vyöhykkeitä, joiden erot näkyvät maisemassa, meren ominaisuuksissa, kasvillisuudessa ja eläimistössä. Saaristomeri jaetaankin sisä-, väli- ja ulkosaaristoon.

Sisäsaaristossa on enemmän maata kuin vettä, ja saaret ovat tyypillisesti suuria ja metsäisiä, ja niitä erottavat kapeat salmet. Sisäsaaristossa on kuitenkin myös suuria mantereeseen työntyviä avoimia lahtia. Saariston asutus on keskittynyt sisäsaaristoon ja peltoja on paikoin runsaasti.

Välisaaristossa meren ja maan pinta-alat ovat kutakuinkin yhtä suuret. Saaret ovat useimmiten metsäisiä, kuten sisäsaaristossakin, mutta pienempiä. Joukossa on myös vähäpuustoisia ja kokonaan puuttomia luotoja, ja suuria selkävesiä on enemmän kuin sisäsaaristossa.

Ulkosaaristoa hallitsee meri: vettä on enemmän kuin maata, ja saaret ovat pienempiä kuin sisempänä saaristossa. Metsäisiäkin saaria on, mutta ulompana vallitsevat puuttomat kallioluodot.

Herkkä Saaristomeri on altis ongelmille

Saaristomeri on altis rehevöitymiselle. Tämä on seurausta vesien mataluudesta, saarten suuren määrän aiheuttamasta sokkeloisuudesta, ja veden vähäisestä vaihtuvuudesta. Saaristomeri onkin voimakkaasti rehevöitynyt liiallisen ravinnekuormituksen seurauksena, ja tämä on alueen näkyvin ongelma.

Muita ongelmia ovat muun muassa vaaralliset ja haitalliset aineet, roskaantuminen, vieraslajit, sekä öljy- ja kemikaalionnettomuudet. Haitallisia aineita ovat esimerkiksi bromatut palonestoaineet ja muut pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt, dioksiinit ja orgaaniset tinayhdisteet. Etenkin mikroroskat tekevät roskaantumisesta hankalan ongelman. Ekosysteemiin mahdollisesti haitallisesti vaikuttavia vieraslajeja ovat muun muassa räjähdysmäisesti lisääntyneet liejutaskurapu ja mustatäplätokko.

Saaristomeren tila ja seuranta

Vesienhoidossa pintavedet luokitellaan viiteen ekologisen tilan luokkaan, jotka ovat erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Tavoitteena on saavuttaa vähintään hyvä ekologinen tila. Saaristomeri luokiteltiin vuonna 2019 tehdyssä luokittelussa pääasiassa tyydyttävään ekologiseen tilaan. Rannikon lähellä väli- ja sisäsaaristossa on myös välttävässä ja jopa huonossa tilassa olevia vesialueita. Luokittelussa käytettiin vuosien 2012-2017 seuranta-aineistoja. Samassa yhteydessä tehtiin myös kemiallisen tilan luokittelu, jossa Saaristomeren kemiallinen tila arvioitiin hyvää huonommaksi johtuen polybromatuista difenyylieettereistä (PBDE). Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan PBDE:n ympäristönlaatunormi ylittyy kaikissa Suomen vesimuodostumissa. Uusi pintavesien tilan luokittelu valmistuu vuonna 2025 vuosien 2017-2023 seuranta-aineistojen perusteella.

Ympäristöhallinto on seurannut Saaristomeren veden laatua ja tilaa jo pitkään, ja nykyään seurannasta vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Lisäksi meren tilasta saadaan runsaasti tietoa ns. velvoitetarkkailulla, jolla ympäristöluvanvaraiset toiminnanharjoittajat – kuten jätevedenpuhdistamot, teollisuuslaitokset, ja kalankasvatuslaitokset – seuraavat toimintansa vaikutuksia mereen.

Ekologisen ja kemiallisen tilan lisäksi merenhoidossa arvioidaan meriympäristön tilaa kaikkiaan 11 laadullisen kuvaajan osalta. Niistä löydät tietoa Suomen meriympäristön tila 2024 -verkkosivuilta. Saaristomeren ekologista ja kemiallista tilaa pääset tarkastelemaan VESI.fi -karttapalvelun kautta. Planktonlevien määrän (a-klorofylli), ravinteiden, näkösyvyyden ja pohjanläheisen veden happipitoisuuden keskiarvoja ja muutoksia Saaristomerellä sekä sinilevähavaintoja on havainnollistettu karttapalvelussa.

Lisätietoa

Vesitilanne

Vedenlaatutietoja Saaristomereltä karttapalvelussa

Äänien maailma pinnan alla -ääninäytteet (wav)

Aallot | Laiva | Norppa

Päivitetty: 05.12.2024