”Historian suurin etätyökokeilu on ollut käynnissä jo reilut puolitoista vuotta”, kirjoitettiin Monipaikka-hankkeen ensimmäisessä blogikirjoituksessa lokakuussa 2021. Koronapandemia kannusti ja toisaalta pakotti meidät kokeilemaan etätyötä myös niissä työtehtävissä, missä sen ei katsottu koskaan aiemmin olevan mahdollista. Edelleen vuotta myöhemmin olemme saaneet havaita, että työt ovat tulleet hoidetuksi. Pikkuhiljaa eri puolilta on kuitenkin alkanut kuulua toiveita paluusta normaaliin ja hämmennystä, kun emme jaa enää samaa käsitystä normaalista. Usein toiveen paluusta normaaliin esittää työnantaja, työntekijät taas voivat yhä haluta työskennellä etänä. Arvokkaat toimistotilat kaikuvat tyhjyyttään, ja uutuuttaan kiiltelevät sähköpöydät odottavat käyttäjiään. Työnantajan toive voi liittyä tyhjiin toimistoihin, tutkimuksissa ja keskusteluissa nousee ajoittain esille myös luottamuspula. Kuinka voisimme tehdä uudesta normaalista sellaista, että se palvelee niin yritystä, tehtävää työtä kuin työntekijöitäkin?

Etätyö vaatii esimiehiltä ja johtajilta uudenlaista otetta. Etätyö voi olla tuottavampaa kuin toimistolla tehtävä työ, mutta tämä edellyttää, että etätyön käytännöt ovat kunnossa. Työn suurempi autonomia voi lisätä tuottavuutta ja työhyvinvointia, mikromanageeraus ja epäluottamus puolestaan haastavat etätyötä. Johtajien ja esimiesten on hyvä tunnistaa millaiset käytännöt ja toimintamallit edistävät etätyötä omassa työyhteisössä.

Työyhteisössä tulee sopia, mistä organisaatiossa viestimme, ja kuinka viesti tavoittaa parhaiten kollegat tai esimiehen. Eri viestinnän kanavia on lukuisia ja niiden käyttötavat eroavat organisaatioiden ja yksittäisten tiimien sisällä. Erityisesti uudelle työntekijälle on tärkeää tunnistaa, mitä kanavia tulee seurata työhön liittyvän tiedonsaannin näkökulmasta, missä puolestaan sovitaan yhteisestä lounaspaikasta ja missä kanavassa voi jakaa sen kissakuvan kollegoille.

Ideanpoikaset katoavat helposti Teams-keskustelujen syövereihin ja avun huuteleminen kollegalta sovellusten kautta on mutkikkaampaa kuin työpöydän yli kysyminen. Toimiva vuorovaikutus on etätyössä toimivien etätyökäytäntöjen ydin, lisäten yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä vahvistaen ihmisten sitoutumista ja itseohjautuvuutta. ”Laita kännykkä pois ja keskity,” ohjeistaa eräs yhteistyökumppanimme Teams-palavereissa myös yritysjohtajia. Etänäkin voit olla läsnä. 

Yhteisöllisyyden kokemus vaikuttaa työhyvinvointiin ja tästä syystä siihen kannattaa panostaa. Yhteisöllisyys ja luottamus vaativat muutakin kuin työhön liittyvää puhetta ja kannattaakin järjestää mahdollisuuksia myös epäviralliseen ja henkilökohtaisempaan jutusteluun. Voisiko etänä järjestää vaikkapa leffaillan, pelihetken tai esittelytuokion harrastuksesta, lemmikistä tai hyvästä kirjasta?

Yhteisöllisyys etänä ja läsnä ei ole sama asia eikä siihen kannata edes pyrkiä. Vanhaan yhteisöllisyyteen ei voi enää palata, sillä sitä ei ole enää olemassa. Uusi yhteisöllisyys rakentuu osin digitaalisuuteen, mutta se ei tarkoita, etteikö yhteisöllisyyttä ole. Se on vain muuttanut muotoaan.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Keskisuomalaisessa 14.11.2022.