Alaviitalan talossa, Härmän käräjätalossa on arkku, johon ei löydy avainta. Jotain sisällä on, sen kuulee äänestä, ja arkun painosta.  Yksi jos toinenkin on käynyt sovittamassa avaintaan lukkoon, tuloksetta. Arkku on pitänyt omansa. 

– Väkisin lukkoa ei avata. Jos oikeanlaista avainta ei löydy, niin käymme lukkosepän puheilla, toteaa Juho Mäki. 

Perimätiedon mukaan Alaviitalan talo on veistetty Lappajärvellä vuonna 1845. Muutamaa vuotta myöhemmin pohjalaistaosta tuli L-muotoinen, kun rakennuksen yhteyteen siirrettiin siipi. Lähin käräjäpaikka 1800-luvun puolivälissä oli Vexalassa, silloisen Munsalan kunnassa. Kun Alaviitalan taloon rakennettuun siipeen sijoitettiin käräjäsali sekä tuomarin ja lautamiesten peräkamarit, tuli talosta Härmän käräjätalo.  Käräjiä pidettiin aina 1930-luvulle saakka. Tuomittavina ovat olleet muiden muassa häjyt Antti Isotalo (1831-1911) ja Antti Rannanjärvi (1828-1882).

–Kihlakuntauudistus 1930-luvulla lopetti käräjäistunnot Härmässä, tietää Paavo Tyni. 

Kunnostustöiden yhteydessä talon vintiltä on löytynyt joitain asiakirjaluetteloita. Muun muassa luettelo Alahärmän ja Ylihärmän pitäjäin käräjäkunnan lakimääräisillä talvikäräjillä vuonna 1928 annetuista ensimmäisistä lainhuudoista, näyttää Paavo Tyni löytämäänsä asiakirjaa. 

Alaviitalan talo on myös taiteilija Eero Nelimarkan (1891-1977) puolison, Saiman (1889-1953) kotitalo. Saima ja lapset asuivat Alaviitalassa Eeron ollessa maalausmatkalla maailmalla. Eero Nelimarkan on talossa asuessaan kuvannut taloa ja sen ympäristöä maalauksissaan. 

Mittavat kunnostustyöt

Alaviitalan talossa on asuttu viimeksi 1960-luvun lopulla. Talo oli päässyt huonoon kuntoon. Talon ympärillä oli tiheää kasvustoa. Ilkivaltaa rakennus ei ole kokenut, mutta haurastuneet rakenteet ovat osin rikkoutuneet itsestään. Härmä-seuran puheenjohtaja Airi Linna kertoo itse olleensa paikalla, kun tuulenpuuska lennätti ikkunalasin lattialle.

Vuonna 2018 käräjätalo siirtyi Härmä-seuran omistukseen. Kotiseutuyhdistys päätti kunnostaa käräjätalon vaaliakseen härmäläistä historiaa ja kulttuuria. 

Tekemistä talossa on riittänyt, muun muassa vesikatto, ikkunat ja pahoin kärsinyt sisääntulonurkkaus on uusittu. Hirsitöihin ovat osallistuneet paikalliset perinnerakentajat. Taloon on hankittu uudet vesi- ja sähköliittymät. Käräjätalo on jo nyt siinä kunnossa, että rakennuksessa voidaan pitää tilaisuuksia. Keittiötila mahdollistaa tarjoilujen järjestämisen. Talon historiaa avaa draamaopastus. Talon vaiheista kertoo myös talossa esitettävä Leea Kedon kirjoittama ja Maaria Koivula-Talkkarin ohjaama pienoisnäytelmä ”Lakeus sydäntä liki”, joka kertoo Eero Nelimarkasta ja hänen yhteydestään käräjätaloon. 

Tiimileiriläiset mukana talkoissa 

Työ tilojen kunnostamiseksi jatkuu kesän aikana muun muassa ulkomaalauksella ja irtokalusteiden entisöinnillä. Kesä-heinäkuun vaihteessa käräjätalolle majoittuu kansainvälisen Euroopan solidaarisuusjoukkojen tiimileiri, jossa vapaaehtoiset 18-30-vuotiaat nuoret auttavat erilaisissa kunnostustöissä. Kaksi viikkoa kestävän leirin teemana on ”vahvat paikalliset juuret ja aktiiviset yhteisöt”. Härmä-seura järjestää tiimileirin Allianssi ry:n ja Erasmus + ohjelman tuella.  

Piha-alueella tehdään kunnostustöitä ja pihamaalle siirretään kaksi vanhaa aittaa. Suunnitelmissa on myös esiintymislavan rakentaminen. 
Kunnostushankkeen kustannusarvio on noin 250 000 euroa.  Kunnostus on edennyt Aisaparin myöntämien investointihankkeiden tuella, ja talkoolaisten tekemällä työllä. Talkootyötä on tehty lukuisia tunteja, mutta rahallista rahaakin tarvitaan. Omien varojen kartuttamiseksi kotiseutuyhdistys on järjestänyt kansalaiskeräyksen.

Talkootöitä on tehty paljon, toteavat Härmä-seuran puheenjohtaja Airi Linna (vas.) ja Anna Lehtinen. Käräjätalon tiloja voi varata takana istuvalta Jarmo Pörstiltä. 

Ei auennut arkku Tuula Mutkan ja Aulis Suomalaisen tuomilla avaimilla. Juho Mäki kertoo, että mikäli avainta ei löydy, on käännyttävä lukkosepän puoleen. Rikkomalla arkkua ei avata. 

Härmässä on istuttu käräjiä 1860-luvulta 1930-luvulle saakka. Kihlakuntauudistus lopetti käräjätoiminnan Alahärmässä, kertoo Paavo Tyni.