Saaristomeren Hot Spot -tiekarttahanke
Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormituksen poistaminen Itämeren suojelukomission (HELCOM) Hot Spot -listalta.
- ELY-keskus
- Saaristomeren Hot Spot -tiekarttahanke
- Vesiensuojelun pullonkaulat
Vesiensuojelun pullonkaulat
Pullonkaula-analyysi
Osana Saaristomeren hot spot -tiekarttahanketta selvitetään maatalouden vesiensuojelun pullonkauloja Saaristomeren valuma-alueella. Pullonkauloilla tarkoitetaan maatalouden vesiensuojelua hankaloittavia ja estäviä tekijöitä. Pullonkaulojen selvittämiseksi alueen viljelijöitä ja viranomaisia osallistetaan kyselyn, keskustelujen ja haastattelujen avulla. Pullonkaula-analyysin tuloksia hyödynnetään vesiensuojelun tiekartan luomiseksi.
Pullonkaulat
-
Toimenpiteiden kohdentaminen
- Vesiensuojelutoimenpiteiden tulisi kohdistua nykyistä paremmin alueille, joilla niistä saadaan suurin vesiensuojeluhyöty
- Toimenpiteiden kohdentaminen parantaa niiden kustannustehokkuutta
- Saaristomeren valuma-alueella on keskeistä erityisesti talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen ja kohdentaminen ravinnevalumien ehkäisyn kannalta tärkeimmille alueille
-
Lannan hyödyntäminen
- Alueen kotieläintilat ovat voimakkaasti keskittyneet tietyille alueille, minkä vuoksi myös lantaa syntyy kyseisillä alueilla paljon
- Lannan sisältämien ravinteiden tehokas hyödyntäminen tulee varmistaa esimerkiksi lannan jatkoprosessoinnin tai lannan kuljetuksen avulla
- Lannan hyödyntämisen tehostamiseksi on tärkeää lisätä tilojen välistä yhteistyötä
-
Maaperän fosforivarat
- Maaperään on varastoitunut runsaasti fosforia, mikä lisää vesistöihin kohdistuvaa fosforikuormituksen riskiä
- Varastoituneen fosforin huuhtoutumista voidaan ehkäistä muun muassa maan ravinnepitoisuuteen perustuvalla lannoituksella ja maanparannusaineilla
-
Neuvonnan kohdentaminen
- Vesiensuojelun tiedotusta ja neuvontapalveluita tulee kohdentaa tiloille, jotka tarvitsevat eniten lisätietoa vesiensuojelusta
- Neuvonnalla ja tiedotuksella voidaan myös lisätä motivaatiota ja kiinnostusta vesiensuojelua kohtaan
- Osa maanviljelijöistä ei luota maatalouden ravinnekuormituksesta kertoviin tutkimustuloksiin
-
Tukijärjestelmän monimutkaisuus
- Tukijärjestelmä koetaan monimutkaiseksi, mikä vaikeuttaa tilalle sopivien toimenpiteiden löytämistä ja tukiehtojen tulkitsemista
- Haasteena tukijärjestelmän selkeyttäminen ilman, että järjestelmän tehokkuus laskee
- Maatalouden heikko taloudellinen kannattavuus vähentää mielenkiintoa vesiensuojelutoimenpiteitä kohtaan
-
Negatiivinen mediahuomio
- Maatalouden vesiensuojeluun liittyvä negatiivinen viestintä ei kannusta vesiensuojelutoimien toteuttamiseen
- Viestinnässä painotetaan liikaa vanhojen viljelymenetelmien aiheuttamia ongelmia ja nykyiset toimenpiteet vesien suojelemiseksi jäävät liian vähälle huomiolle
-
Hanketyöhön liittyvät haasteet
- Maatalouden vesiensuojelu perustuu pitkälti hankkeisiin. Hankkeiden haasteena on erityisesti rahoituksen jatkuvuuden varmistaminen ja maanviljelijöiden mukaan saaminen
- Hankkeissa tulisi lisätä toimenpiteiden käytännön toteutusta
-
Vesiensuojelun hidas vaikuttavuus
- Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset näkyvät hitaasti, mikä vähentää maanviljelijöiden motivaatiota ja laskee aiheen kiinnostavuutta mediassa
- Ilmastonmuutos hidastaa vesiensuojelun positiivisia vaikutuksia
- Kuormituksen kasvu on kuitenkin monilta osin onnistuttu pysäyttämään
Päivitetty: 20.06.2022