Saimaan uhanalaiset lohikalat
Tietoa lajeista, kantojen hoidosta ja kestävästä kalastuksesta
- ELY-keskus
- Saimaan uhanalaiset lohikalat
- Ajankohtaista
- Pielisjoen emokalapyynnissä viime vuosia parempi tulos
- Saimaan uhanalaiset lohikalat
- Ajankohtaista
- Usein kysytyt kysymykset
- Järvilohen tulosmittaristo
- Järvilohi
- Järvilohen historia ja nykytila
- Järvilohen elinkierto
- Järvilohen tuntomerkit
- Järvilohen avainalueet
- Järvilohen viljely ja istutukset
- Järvilohen suojelu
- Järvitaimen
- Järvitaimenen historia ja nykytila
- Järvitaimenen tuntomerkit
- Järvitaimenen elinkierto
- Järvitaimenen avainalueet
- Järvitaimenen viljely ja istutukset
- Järvitaimenen suojelu
- Saimaannieriä
- Saimaannieriän historia ja nykytila
- Saimaannieriän elinkierto ja tuntomerkit
- Saimaannieriän avainalueet
- Saimaannieriän viljely ja istutukset
- Saimaannieriän suojelu
- Harjus
- Harjuksen historia ja nykytila
- Harjuksen elinkierto
- Harjuksen avainalueet
- Harjuksen viljely ja istutukset
- Harjuksen suojelu
- Kantojen hoito ja hankkeet
- Hanke-esimerkkejä
- Kestävä kalastus
- Yhteystiedot
Ajankohtaista
Tältä sivulta löydät Saimaan uhanalaisiin lohikaluihin liittyviä tiedotteita, uutisia ja muuta ajankohtaista.
Pielisjoen emokalapyynnissä viime vuosia parempi tulos
Vaikka sadan järvilohen kutuparin vuositavoitteesta jäätiinkin, 50 järvilohen kutuparia saatiin kiinni.
Luonnonvarakeskus pyytää Pielisjoesta emokaloja tavoitteenaan perustaa joka syksy uusi laitoskalasto luonnonkalojen mädistä ja maidista. Luonnosta saatavia sukutuotteita käytetään myös kannanhoidollisten istukkaiden tuottamiseen. Pielisjoen emokalapyynnissä saatiin 54 järvilohikoirasta ja 50 naarasta. Järvitaimenen emokaloja ei saatu yhtään. Siitä huolimatta tulos on parempi kuin muutamana viime vuotena.
Toistaiseksi kudulle nousevien lohien määrä on suoraan verrannollinen Pielisjoen vaelluspoikasistutuksiin. Kun vesihome on tappanut emokalastoa ja romahduttanut istukastuotannon, ei kudulle nousevia lohiakaan ole entiseen tapaan. Ennätysvuosina 2017–2019 Kuurnasta saatiin vuosittain 220–275 kutulohta.
Lieksanjoen emokalapyynnissä saatiin 20 järvilohinaarasta ja 11 koirasta. Järvitaimenia saatiin 11 naarasta ja 7 koirasta. Lieksanjoella pyyntiä haittasi poikkeuksellisen runsas virtaama ja ohijuoksutus. Kaikki kiinni saadut kutukalat siirrettiin patojen yli kunnostetuille alueille.
Järvilohen tulosmittaristoon on päivitetty vuoden 2023 tiedot.
Lue lisää
Pielisjoen emokalapyynnissä viime vuosia parempi tulos (ely-keskus.fi)
- Julkaisupäivä
- 8.11.2023
Päivitetty: 08.11.2023