Saimaan uhanalaiset lohikalat
Tietoa lajeista, kantojen hoidosta ja kestävästä kalastuksesta
- ELY-keskus
- Saimaan uhanalaiset lohikalat
- Saimaan uhanalaiset lohikalat
- Ajankohtaista
- Usein kysytyt kysymykset
- Järvilohen tulosmittaristo
- Järvilohi
- Järvilohen historia ja nykytila
- Järvilohen elinkierto
- Järvilohen tuntomerkit
- Järvilohen avainalueet
- Järvilohen viljely ja istutukset
- Järvilohen suojelu
- Järvitaimen
- Järvitaimenen historia ja nykytila
- Järvitaimenen tuntomerkit
- Järvitaimenen elinkierto
- Järvitaimenen avainalueet
- Järvitaimenen viljely ja istutukset
- Järvitaimenen suojelu
- Saimaannieriä
- Saimaannieriän historia ja nykytila
- Saimaannieriän elinkierto ja tuntomerkit
- Saimaannieriän avainalueet
- Saimaannieriän viljely ja istutukset
- Saimaannieriän suojelu
- Harjus
- Harjuksen historia ja nykytila
- Harjuksen elinkierto
- Harjuksen avainalueet
- Harjuksen viljely ja istutukset
- Harjuksen suojelu
- Kantojen hoito ja hankkeet
- Hanke-esimerkkejä
- Kestävä kalastus
- Yhteystiedot
Pelastetaan järvilohi-sivusto
Tutustu kampanja-sivuihin klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Pääset sivuille myös tästä: pelastetaanjarvilohi.fi
Saimaan uhanalaiset lohikalat
Saimaan vesistöalueella elää ainutlaatuisia ja arvokkaita lohikalalajeja. Lajien kannat ovat vaarantuneet monien tekijöiden seurauksena. Tältä sivustolta löydät lisätietoja Saimaan uhanalaisten lohikalalajien biologiasta, kantojen tämänhetkisestä tilasta sekä suurimmista uhkatekijöistä lajien tulevaisuuden kannalta.
Uhanalaisten kalalajien kalastusta rajoittavat muiden kalastusta koskevien säännösten lisäksi kalalajikohtaiset rauhoitusaikoja, pyyntimittoja ja kalastuskiintiöitä koskevat säännökset.
Saimaan uhanalaiset lohikalat, yleisesite (pdf)
Lainsäädäntö suojaa
Kalastuslaissa (379/2015) kiinnitetään erityistä huomiota vaellukalojen elvyttämiseksi ja säilyttämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin sekä kalakantojen kestävän käytön edistämiseen. Kalastuslain nojalla on säädetty useille lajeille mm. rauhoituksia ja alimpia pyyntimittoja, sekä muita kalastusrajoituksia Saimaan vesistöalueelle. Lisäksi kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien tarkoituksena on turvata alueen kalavarojen kestävä käyttö ja tuotto sekä biologinen monimuotoisuus.
Maa- ja metsätalousministeriö on säätänyt asetuksellaan (614/2019) kalastuslain (379/2015) 119 §:n 1 momentissa mainittujen lajien määritetyt yksiköt ja niiden arvot, jotka tuomitaan menettämään valtiolle (ns. menettämisseuraamus).
Kalastuksen säätely ja istutukset
Kantojen hoitoa ohjataan ja totetaan myös kalastuksen säätelyn avulla. Maa- ja metsätalousministeriön ja ELY-keskusten ylläpitämästä kalastusrajoituspalvelusta löydät mm. ne vesialueet, joissa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja -asetuksen sekä ELY-keskusten päätösten nojalla. Viranomainen on merkinnyt palveluun nykytiedon pohjalta vaelluskalavesistöt. Karttapalvelusta löytyvät myös luonnonsuojelulain mukaiset kalastuskieltoalueet, kalastusrajoitukset saimaannorpan suojelemiseksi, vaelluskalavesistöjen muut kalastusrajoitukset ja ELY-keskusten kalastuslain mukaiset kalastusta rajoittavat päätökset. Istutustietoja pääset ilmoittamaan ja hakemaan Sähi-sovelluksen kautta. Molemmat palvelut löytyvät MMM:n Kalastuksen sähköisistä asiointipalveluista.
Saimaannieriää pelastetaan uusilla kalastusrajoituksilla
Uusilla kalastusrajoituksilla vahvistetaan luonnossa lisääntyvää nieriäkantaa ja turvataan lajin säilyminen Saimaalla ja Kuolimolla. Rauhoitusalueilla on kielletty ympärivuotisesti muun muassa verkkokalastus ja uistelu. Rajoitukset ovat jo voimassa Luonterilla ja 1.5.2024 alkaen Ruokovedellä ja Yövedellä.
Saimaalla kielletään pinta- ja välivesiverkkoja vaelluskalojen suojelemiseksi
Pinta- ja välivesiverkot kielletään useilla kalatalousalueilla, ja alimmat pyyntimitat nousevat. Rajoitukset koskevat myös järvilohen vaellusreittejä. Rajoitusten tavoitteena on vähentää vaelluskalojen sivusaaliskuolleisuutta ja edistää kestävää kalastusta Saimaalla.
Äärimmäisen uhanalaisista saimaannieriöistä saatiin geenipankkiin talteen 40 uutta perhettä
Luonnossa syntyneiden emokalojen pyynti on äärimmäisen uhanalaisen saimaannieriän säilytysviljelyn kannalta välttämätöntä. Vuosittainen tavoite on saada 25 kutuparia geenipankkitoimintaan ja kannanhoidollisiin istutuksiin.
Pielisjoen emokalapyynnissä viime vuosia parempi tulos
Luonnonvarakeskus pyytää Pielisjoesta emokaloja tavoitteenaan perustaa joka syksy uusi laitoskalasto luonnonkalojen mädistä ja maidista.
Lajikohtaiset toimenpiteet
Lajikohtaisia, varsin yksityiskohtaisia toimenpide-ehdotuksia ja niiden vaihtoehtoja, on kirjattuna lajikohtaisiin hoito-ohjelmiin. Osa ohjelmista on maa- ja metsätalousministeriön vahvistama kalastuslain (379/2015) 34 §:ssä tarkoitettu valtakunnallinen kalavarojen hoitosuunnitelma (MMM:n päätös 26.2.2020, 1719/04.02.00/2019).
Järvilohi
- Järvilohistrategia, 2003 (pdf)
- Saimaan järvilohen hoito-ohjelma, 2011 (pdf)
- Saimaan järvilohen toimenpideohjelma 2021-2030 (doria.fi)
Järvitaimen
Saimaannieriä
Harjus
Näin erotat eväleikatun lohikalan
Kuva: vasemmalla rasvaevällinen ja oikealla rasvaeväleikattu järvilohi.
Päivitetty: 28.05.2024