Järvilohen elinkierto

• Kutupesän valinta

  Aikuiset, lisääntymisikäiset järvilohet nousevat kutemaan jokien voimakasvirtaisiin, sorapohjaisiin koskiin syyskuun ja marraskuun välisenä aikana. Lisääntymisaluevaatimukset ovat korkeat. Kutupaikan valintaan vaikuttaa esimerkiksi pohjan laatu (mm. pohja-aineksen raekoko, muoto), vesisyvyys, virtausnopeus ja sijainti.

  Järvilohinaaras valitsee kutupesän paikan ja muokkaa aluetta pyrstöllään. Pohjasta irtoava painavampi maa-aines muodostaa kaivetulle kuopalle harjun samalla, kun hienojakoisempi aines kulkeutuu alavirtaan. Kutukuoppa ja sen harju muodostavat yhdessä kutupesän, jonka pohjalle naaras jättää yleensä 2-4 isompaa kiveä. Jos paikan virtausolosuhteet eivät miellytä naarasta, tämä saattaa hylätä pesän tässä vaiheessa ja jättää jälkeensä tyhjän kutupesän.  

• Mätimunien hedelmöittyminen

  Kutuhetken lähestyessä naaraiden suosiosta kilpailevat koiraat yrittävät tunkeutua kutupesään. Naaras laskee mädin kutukuopan pohjalle jättämiensä isompien kivien väliin, jolloin koiras samantien hedelmöittää
  mädin laskemallaan maidilla.

  Tämän jälkeen naaras siirtyy ylävirran puolelle kaivamaan seuraavaa mätitaskun paikkaa, jolloin aiemmin hedelmöitetty mäti peittyy kaivamisessa irtoavan maa-aineksen leijaillessa alavirtaan. Tämä prosessi toistuu, kunnes kaikki mätimunat on laskettu. Kututapahtuma saattaa kestää kaikkineen keskimäärin 24 tuntia. Kututapahtuman kesto voi vaihdella kuitenkin neljästä tunnista yhdeksään vuorokauteen.

  Hedelmöittyneet mätimunat viettävät talven soraikon sisällä, noin 8 - 27 cm:n syvyydellä. Pesän rakenne mahdollistaa veden virtauksen mätitaskujen läpi. Virtaava vesi tuo happea kehittyville alkioille ja vie
  samalla pois haitallisia aineenvaihduntatuotteita.  

• Jokivaiheesta smolttiutumiseen

  Poikaset kuoriutuvat kutua seuraavana keväänä ja etsivät itselleen poikas-reviirit koskesta.

  Luonnonoloissa poikaset elävät ja kasvavat synnyinjoessaan 2-4 vuotta. Jokivaiheen päättää smolttiutumiseksi kutsuttu fysiologinen tapahtuma, jolloin poikaset saavuttavat vaellusvaiheen.

  Keväisen smolttiutumisen jälkeen vaelluspoikaset (eli smoltit) vaeltavat synnyinkoskistaan Pielisjoesta ja sen sivuhaarasta Ala-Koitajoesta koko Saimaan alueelle syönnökselle. Vastaavanlainen smolttien vaellus tapahtuu myös Lieksanjoesta Pieliselle. Lieksanjoella alavaelluksen turvaamiseksi on rakennettu smolttien kiinniottolaiten Pankakosken voimalaitoksen yhteyteen.

  Pisimmillään vaellusmatkaa kertyy yhteen suuntaan jopa 300 km. Vuotuisiin vaellusreitteihin ja ilmeisesti myös vaellusnopeuteen vaikuttaa ravintotilanne, mm. eri selkäalueiden muikkukantojen tila.

• Sukukypsyys ja vaeltaminen takaisin synnyinjokiin

  Järvialueilla lohet syönnöstävät muutaman vuoden, kunnes saavuttavat sukukypsyyden 5-7 vuoden iässä. Sukukypsät kalat vaeltavat syksyisin järvialueilta takaisin omiin synnyinjokiinsa lisääntymään.

  Nykyään järvilohen luonnollinen elinkierto on katkennut vesirakentamisen johdosta. Lisääntymään pyrkivien kalojen vaellus päättyy Pielisjoella Kuurnan voimalaitokseen ja Lieksanjoella Lieksankosken voimalaitokseen. Pääsy luontaisille lisääntymisalueille on siis estynyt.

  Nykyään järvilohet pyydetään voimalaitospatojen alapuolelta emokaloiksi, osa siirretään nousuesteiden yli kunnostetuille kutu- ja lisääntymisalueille. Osasta emoja otetaan sukutuotteet talteen, risteytetään ja haudotetaan. Poikaset kasvatetaan laitoksissa tyypillisesti kahden vuoden ikäisiksi, jolloin ne istutetaan takaisin patojen alapuoliseen vesistöön. Näin ollen järvilohen lisääntyminen ja jokipoikasvaihe on nykyisin lähes täysin viljely- ja istutustoiminnan varassa. Emokalojen ylisiirtojen avulla pyritään vahvistamaan luontaisen elinkierron elvyttämistä.

• Eläinplanktonista kalaravintoon

  Keväällä kuoriutunut järvilohi kasvaa ensimmäisen joessa vietetyn kesän aikana 7-10 cm:n mittaiseksi.

  Aluksi poikasten ruokavalioon kuuluu lähinnä eläinplankton ja pienet vesihyönteiset.

  Toisen jokialueella vietetyn vuoden jälkeen poikanen on 12-19 cm:n pituinen, jolloin ravinnoksi kelpaavat jo isokokoisemmat hyönteiset ja niiden toukat.

• Lohi kasvaa muikulla

  Vaelluspoikasten järvivaihe alkaa yleensä 2-4-vuotiaana, jolloin lohet siirtyvät vähitellen kalaravintoon. Tärkeimmät saaliskalat Saimaassa ovat muikku, kuore ja salakka.

  Järvialtaissa vietettyjä vuosia kutsutaan usein kasvukaudeksi, sillä järvilohi kasvaa näinä vuosina huomattavan nopeasti. Yhden järvivuoden jälkeen Saimaan järvilohi on noin 40-45 cm ja lähes kilon painoinen, suurimmat voivat painaa tässä vaiheessa jopa 1,5 kg.

• Kutuvalmis kala painaa 4-7kg

  Sukukypsyyden saavuttaneet 5-7-vuotiaat, kutuvaellukselle lähtevät järvilohet ovat 60-80 cm:n pituisia.

  Pienimmät kutuvalmiit naaraat (noin 1 % kaikista emolohista) ovat tässä vaiheessa noin 55 cm mittaisia (2,5-3 kg).

  Keskimäärin kutuvalmiit naaraat ovat noin 4-6 kg painoisia. Koiraat puolestaan ovat naaraita kookkaampia (noin 4-7 kg).

  Maamme suurin järvilohi on painanut 12,4 kg.