Satavesi

Yhteistyötä Satakunnan vesistöjen tilan parantamiseksi

Kokemäenjoki-ryhmä

Kokemäenjoki-ryhmän suunnittelualue koostuu Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntiin sijoittuvista Kokemäenjoen (3 679 km²) ja siihen laskevan Loimijoen (3 138 km²) alaosien alueista. Ryhmän toiminta-alueeseen sisältyvät myös pienet Selkämereen laskevat valuma-alueet (välialueet) Porin ja entisen Luvian kunnan (nyk. Eurajokea) rannikolla. Myös vastaavan alueen rannikkovedet kuuluvat suunnittelualueeseen. Loimijoen vesistöalueen vesienhoitoa edistämään on perustettu erillinen Loimijoki-ryhmä Hämeen, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskusten hallinnoimille alueille. Kokemäenjoki-ryhmän puheenjohtajana toimii Kari Ylikoski (Nakkilan kunta).

Vesistöalue

Kokemäenjoen vesistö (27 046 km²) on yksi maamme suurimmista vesistöistä. Varsinainen Kokemäenjoki alkaa Vammalan Liekovedeltä ja laskee Selkämereen Porin Pihlavanlahdelle. Kokemäenjoen jokilaakson järviprosentti on 3,2 %. Joen alaosan valuma-alueen suurimmat järvet ovat Sääksjärvi, Puurijärvi, Joutsijärvi, Palusjärvi ja Tyvijärvi. Vesistön alaosan lounaiset ja läntiset alueet ovat vähäjärvistä viljelyaluetta. Huittisissa Kokemäenjokeen laskevan Loimijoen vesistöalueen järvisyys on vain 2,7 % ja yli puolet alueen järvistä on alle 10 ha kokoisia keskittyen vesistön yläosiin. Loimijoen virtaamavaihtelut ovat suuria, koska virtaamia tasoittavia järvialtaita ei ole. Loimaan alue on tasankoa, jonka maaperä koostuu savesta, hiesusta ja hiedasta. Loimijoen vesistöalueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 40 %.

Kokemäenjokilaakso on ollut pitkään ihmisen asuttama, mikä on jättänyt jälkensä jokimaisemaan ja sen luontoon. Joen ominaispiirteisiin ovat voimakkaimmin vaikuttaneet vesistöön kohdistuneet tulvansuojelutoimet, säännöstely ja vesistörakentaminen (voimalaitokset ja perkaukset) sekä tukinuitto. Kokemäenjoki on yksi kuormitetuimmista joista Suomessa. Nykyään teollisuuden ja jätevedenpuhdistamoiden vesistökuormitus on vähäinen verrattuna maatalouden hajakuormitukseen. Kokemäenjoen veden laatuun vaikuttaa nykyisin eniten Loimijoesta tuleva ravinnekuormitus. Loimijoen vesitilanne ja ravinnekuormitus määräävät siten Kokemäenjoen veden laadun joen yhtymäkohdasta alaspäin.

Kokemäenjoen ekologinen tila on tyydyttävä, kun taas Loimijoen ja sen sivujokien tila on keskimäärin välttävää. Loimijoen tilaa heikentää etenkin tehokkaasti viljellyn valuma-alueen eroosioherkkyys ja siitä johtuva ravinnekuormitus. Valuma-alueen suurista järvistä Sääksjärven tila on tyydyttävä, kun taas vedenottovesistöön liittyvät Kullan järvet ovat hyvässä ekologisessa tilassa. Joutsi-, Leva-, Palus-, Pyhä- ja Tuurujärvi on laadittu laaja kunnostus- ja käyttösuunnitelma taustaselvityksineen.

Kullaan vedet Kunnostus ja käyttö.pdf Avautuu uuteen ikkunaan