Jätteenkäsittelijät - Usein kysytyt kysymykset

Kokonaiset romuajoneuvot/kokonaiset SER-laitteet eivät ole POP-jätettä. Vasta laitteista poistetut osat, jotka mahdollisesti sisältävät POP-yhdisteitä, luokitellaan POP-jätteeksi.

Mikäli POP-jätteen tunnistamisen voi tehdä POP-jätteen tunnistamisoppaan perusteella, analysointi ei ole tarpeen.

Sekalaiselle yhdyskuntajätteelle, olipa syntypaikkalajiteltu tai ei, käytetään LoW-koodia 200301 (sekalaiset yhdyskuntajätteet). LoW-koodi 200199 (jätelajit, joita ei ole mainittu muualla) on tarkoitettu lähinnä niille materiaalilleen erotetuille jakeille, joille ei löydy valmista 20 01 alaryhmän nimikettä valmiiksi. Myöskään siis 200399 (yhdyskuntajätteet, joita ei ole mainittu muualla) ei ole hyvä syntypaikkalajitellulle sekajätteelle, koska sille on jo tuo 200301 LoW-koodi. Eli kaikelle jätteenpolttolaitokselle menevälle polttokelpoiselle yhdyskuntajätteelle käytetään 20 03 01 jätenimikettä.

Romutettaville veneille käytetään nimikeryhmän 1601 (Romuajoneuvot eri liikennemuodoista) LoW-koodia 16 01 99 (jätteet, joita ei ole mainittu muualla), koska niitä ei haluta sekoittaa maalla kulkeviin ajoneuvoihin.

19 10 -alkuiset LoW-koodit varattu puhtaasti metallien käsittelyssä syntyville metallijakeille, eli kyseisessä tapauksessa tulee käyttää 19 10 -alkuisia jätenimikkeitä. 19 12 -alkuisia jätenimikkeitä käytetään silloin, kun käsitellään mitä tahansa muuta jätemateriaalia kuin puhtaita metalleja.

Mikäli kyse rakentamisesta/purkamisesta syntyvä jäte, niin kaikki rakentamisen jätteet tulee kirjata 17 ryhmään. Rakentamiseksi/purkamiseksi voidaan katsoa mm. uudisrakentaminen ja prosessien uudistaminen tuotantolinjoja uudistamalla siten, että vanha linja poistetaan tai ainakin suurin osa siitä poistetaan ja korvataan uudemmilla koneilla. Laitteen osien uusiminen ja huolto-osien vaihtaminen tuottaisi sitten 16-luokan jätettä.

Tuulivoimaloiden siiville käytetään LoW-koodia 17 09 04 (sekalaiset rakennus- ja purkujätteet), ks. vastaus kohdasta "Voiko purkamisesta peräisin olevalle jätteelle käyttää esim. 16 02 16 koodia (laitteista poistetut osat)?"

Ennen rakennuksen purkamista rakennuksesta poistetut SER-laitteet luokitellaan 16 02 tai 20 -nimikeryhmään riippuen mistä ovat peräisin. Kyse ei ole vielä rakentamisen/purkamisen jätteistä. Asumisessa syntyvä jäte ja laadultaan siihen rinnastettava hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte (esim. toimistojen jäte) luokitellaan 20-luokkaan ja muut 16 02 luokkaan.

Kyseiset romuajoneuvot kirjataan vaarattoman jätteen LoW-koodilla 16 01 06 (romuajoneuvot, jotka eivät sisällä nesteitä eivätkä muita vaarallisia osia). Romuajoneuvoasetuksen mukaan POP-jätteet on poistettava siinä määrin kuin mahdollista. Näin ollen murskaamolle lähtevän kyseisenlainen romuajoneuvon esikäsittely voidaan tulkita riittäväksi asetuksen mukaiseksi esikäsittelyksi. Tällainen romuajoneuvo voidaan katsoa olevan vaaratonta jätettä ja myös tilastoinnissa nämä kirjataan aina vaarattomaksi jätteeksi.

Silloin, kun kyse paperi- ja kartonkijätteestä, joka vastaa laadultaan asumisessa syntyvää paperi- ja kartonkijätettä (esim. toimistot). Mikäli kyse paperi- tai kartonkipakkauksista, niin silloin käytetään aina 15 01 -alkuisia LoW-koodeja riippumatta jätteen alkuperäisestä toiminnasta.

Mikäli vastaanotettava jäte ei ole periaatteessa muuttunut, ainoastaan tarkennetaan jätenimikettä vastaamaan paremmin jäteluetteloa, niin silloin toiminnanharjoittaja voi sopia asiasta valvojan kanssa. Ympäristölupaa ei tämän vuoksi ole tarpeen muuttaa.

Jos menee lopulta D10-käsittelyyn, niin varastoinnissa käytetään D14-koodia. Mikäli ei ole tietoa, onko lopullinen käsittely R- vai D-koodin mukaista käsittelyä, voi asiasta kysyä jätteen vastaanottajalta tai kirjata oletettavan käsittelymenetelmän mukaan.

Kunnostuskelpoisille uudelleenkäytettäville tynnyreille käytetään R4.1, jota käytetään myös silloin, kun menee hyödynnettäväksi raaka-aineeksi esim. terästehtaalle. Romutettaville R4.2 silloin, mikäli menee suoraan terästeollisuudelle hyödynnettäväksi. Jos tynnyrit menevät ensin jätteenkäsittelijälle esikäsittelyyn, niin silloin R12.2

Mikäli kyse muovikontista, kirjataan uudelleenkäytön valmistelu tulevalle jätelomakkeelle orgaanisen jätteen uudelleenkäytön valmisteluun R3.1 (muovi/puu) tai epäorgaanisen jätteen uudelleenkäytön valmisteluun R4.1 (metallikehikko) sen mukaan mitä on eniten. Mikäli IBC-kontista vain osa (esim. metallikehikko) toimitetaan sellaisenaan uudelleenkäyttöön metallikehikkona, kirjataan pelkästään metallikehikko R4.1 koodilla ja loput jätteen esikäsittelykoodilla R12.2. Huom! Uudelleenkäytön valmistelua ei kirjata enää syntyvien jätteiden lomakkeelle (ei ole enää jätettä). Uudelleenkäytön valmistelussa jäte valmistellaan sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.

Mikäli menee lopulta D-käsittelyyn, niin sisäosan esikäsittely kirjataan D13 koodille (sisältää myös esikäsittelytoimet, kuten murskaamisen). Mikäli menee lopulta R-käsittelyyn, niin silloin esikäsittely kirjataan R12.2 esikäsittelykoodille. Mikäli ulkokehikko päätyy uudelleenkäyttöön, katso edellinen vastaus "Mitä käsittelykoodia käytetään uudelleenkäytettävälle IBC-kontille?".

Käsittelykoodina käytetään R12.2, johon kuuluu niin materiahyödyntämiseen kuin energiahyödyntämiseen liittyvä esikäsittely (siirtokuormaus, lajittelu, yhdistely) silloin, kun jätteen LoW-koodi pysyy alkuperäisenä, eikä voida katsoa toimen olevan varsinaisesti kierrätyspolttoaineen valmistusta, missä LoW-koodi muuttuisi alkuperäisestä koodiksi 19 12 10 (palava jäte, jäteperäiset polttoaineet). Huom! Siirtokuormauksessa etenkin rakennus- ja purkujäte sekä yhdyskuntajäte tulisi ilmoittaa alkuperäisellä LoW-koodilla sekä tulevassa että lähtevässä jätevirrassa (ks. Kysymys "Mitä toimintakoodia käytetään, kun vastaanotetaan eri toiminnoista ja eri LoW-koodeilla olevia jätteitä ja niitä yhdistellään/siirtokuormataan/paalataan?").

Hyödyntämiskoodilla R5.2.

Kaikille siirtokuormatuille tai muuten käsitellyille tai lajitelluille jätteille sekä jätteen esikäsittelystä tai käsittelystä peräisin oleville rejekteille käytetään 1.2. Alkuperää 1.2 käytetään myös biokaasulaitokselta lähtevälle lietteelle/mädätysjäännökselle. Jos jäte tulee omasta toiminnasta (ei muualta vastaanotettu), niin käytetään 1.0 (esim. pihan siivousjätteet, öljynerottimien tyhjennysjätteet). Jätevedenkäsittelyssä syntyvälle lietteelle sekä jätteenpolttolaitoksen tuhkille käytetään alkuperää 1.0.

Mikäli Jätekeskuksen kenttäosiolle on otettu vastaan jätettä yli vuodenvaihteen varastoon koodilla R13 (eli ei vielä otettu käsittelyyn), niin sinä vuonna, kun jäte puretaan varastosta, se kirjataan alkuperällä 1.1 tulevan jätevirran lomakkeelle (samalle osiolle kuin R13 kirjaus) käsittelykoodilla R12.2 (murskaus). Tämän jälkeen kyse ei ole enää varastosta purusta, vaan noudatetaan normaalia raportointiohjetta eli esikäsitelty/käsitelty jäte kirjataan Kenttäosion lähtevään jätevirtaan alkuperällä 1.2 (omasta jätteen esikäsittelystä/käsittelystä), mikäli katsotaan tarpeelliseksi valvonnan kannalta. Muutoin kirjaus kaatopaikalle menosta kirjataan pelkästään kaatopaikkaosion tulevaan jätevirtaan alkuperällä 1.2.

Mikäli jäte olisi otettu vastaan Jätekeskuksen kenttäosiolle esikäsittelykoodilla esim. R12.2, ja osa siitä murskattu ja osa jäänyt murskattuna/murskaamattomana vuoden vaihteen yli varastoon, niin sinä vuonna, kun jätettä puretaan varastosta, purku kirjataan pelkästään kaatopaikan tulevan jätevirran lomakkeelle alkuperällä 1.1, koska kenttäosion lähtevän jätevirran lomakkeelle ei ole mahdollista kirjata sisäisenä siirtona varastosta purkua.

Jätteenkäsittelijöiden tulee kirjata edellisen vuoden varastolomakkeella olevien jätteiden varastosta purku lähteneeksi toiselle jätteenkäsittelijälle alkuperällä 1.1 erityisesti isojen jäte-erien osalta, eli esim. jätteet, joita ei ole tavoitetussa aikataulussa saatu käsiteltyä ja niitä on lähtenyt kertymään varastoon. Edellisen vuoden vaihteessa varastolomakkeella olevia pieniä jätemääriä ja normaaliin varastokiertoon kuuluva jätteitä ei ole tarpeen kirjata lähteneeksi alkuperällä 1.1. Vuoden aikana laitoksen läpi kulkeneet jätteet raportoidaan lähteväksi alkuperällä 1.2.

Käytetään toimintakoodia 7 Jätehuolto ja kierrätys, sillä nuo eivät ole 4 Yhdyskunnat toiminnan alla olevia jätteitä. 

Ei ole mahdollista valita toimintakoodia ulkomailta vastaanotetuille jätteille. Esim. jos Ruotsista vastaanotettu kokonaisia renkaita (ei toimintakoodia), jotka siirtokuormataan eteenpäin toimitettavaksi, merkitään ne lähtevien lomakkeelle toimintakoodilla 4 Yhdyskunnat, koska renkaat alun perin peräisin yhdyskunnista (vaikka ei ole yhdyskuntajätettä). Eli pyritään pitämään alkuperäinen toiminta (vaikka sitä tässä tapauksessa ei kirjata tulevan jätteen lomakkeelle)

Ohjeen mukaan "Mikäli jäte on pysynyt muuttumattomana (LoW-koodi ei ole muuttunut), käytetään samaa toimintakoodia kuin jätettä vastaanotettaessa" eli tässä tapauksessa maalijätteen toimintakoodina pysyy 4 Yhdyskunnat, eikä muutu koodiksi 7 (jätehuolto ja kierrätys).  

Yleensä kyllä, poikkeukset ehkä mahdollisia.

Kaapeli on todennäköisesti peräisin rakentamisesta/purkamisesta, joten kaikille käytetään toimintana 3 Rakentaminen, vaikka kaapeli tulisi teollisuusalueelta tai toiselta jätteenkäsittelijältä. Mikäli kaapeli on esim. kaapelitehtaan prosessin hylkyyn mennyttä erää, käytetään tällöin toimintana 2 Teollisuus ja valitaan kaapelille jäteluettelosta sopiva LoW-koodi (esim. epäkurantti erä/leikkuujäte).

Leikatuille kaapeleille käytetään LoW-koodia 19 12 12 ja toimintaa 7 Jätehuolto ja kierrätys.

Tällöin lähtevät jätteet luokitellaan 19 nimikeryhmän mukaan ja toimintana 7 Jätehuolto ja kierrätys, mikäli yhdyskuntatoimintoa ei pysty erottelemaan erikseen. Mikäli vastaanotettu myös yhdyskuntajätettä, tulee tällöin lähtevissä jätteissä arvioitavaksi yhdyskuntajätteen osuus. (Huom! Öljy- ja polttonestejätteille käytetään aina 13-ryhmän LoW-koodeja). Lajittelussa jätteet lajitellaan useampaan eri jätejakeeseen, mutta mikäli jäte-erästä vain poistetaan sinne kuulumattomia jätteitä (esim. vaaralliset jätteet), kyseisen jätteen poisto ei kuulu lajitteluun.

Uudelleenpakkauksen/siirtokuormauksen/paalauksen raportoinnissa kukin jätejae raportoidaan erikseen alkuperäisellä LoW-koodilla ja toiminnalla sekä tulevassa että lähtevässä jätteessä huolimatta siitä, että jätteitä yhdistelty. Tieto etenkin yhdyskunta- ja rakennusjätteestä on tärkeää toimitusketjun loppuun saakka niiden kierrätysasteen laskemiseksi. Tieto alkuperäisestä toiminnasta ja LoW-koodista tulee toimittaa myös jätteen seuraavalle vastaanottajalle (esim. polttolaitos) viimeistään raportointivuoden alussa edellisen vuoden tiedoista. Lajitteluksi ei katsota jäte-erään kuulumattomien jätteiden poistoa (esim. Akut/SER).

Periaatteessa eri toiminnoista tulevat tulisi kirjata lähtevässä jätevirrassa alkuperäisellä toiminnalla (ks. edellinen esimerkki). Pienet määrät voidaan kuitenkin yhdistää saman toiminnan alle (mitä on eniten), muutoin olisi hyvä säilyttää alkuperäinen toiminta. Tuottajavastuujätteiden osalta tilastoinnissa hyödynnetään lisäksi tuottajavastuuraportointeja, mitkä täsmentävät YLVA-raportointia.

Käytetään toimintaa 7 Jätehuolto ja kierrätys, koska kyse jätehuollon toimialasta. Vastaavasti esim. teollisuuden kaluston huollossa syntyneelle öljylle käytetään toimintaa 2 Teollisuus. Alkuperänä käytetään 1.0 omassa toiminnassa syntyvä jäte.

Kaikki rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä jäte kirjataan toimintakoodille 3 rakentaminen, vaikka kyse ei olisi ammattimaisesta rakennustoiminnasta, eikä riipu siitä, tekeekö kotitalous itse vai ostaako palvelun rakennusliikkeeltä.

Jätteenkäsittelijöiden YLVA-ohjeessa viimeisellä sivulla on maininta, että tulevan jätteen lomakkeella jätteet on mahdollisuuksien mukaan kirjattava kunnittain ja mikäli jätteen toimittajan sijaintikunnat eivät ole kaikilta osin tiedossa, niin valitaan kunniksi ne kunnat, joista jäte pääosin tulee.  

Mikäli SER menee suoraan ulkomaille, eikä minkään välivaraston kautta, niin silloin valitaan kansainvälinen jätesiirto. Riippuu SER-jätteestä, onko kyse vihreiden jätteiden vai jätesiirtoluvan vaatimasta jätteestä. Tämän asian voi kysyä tuottajayhteisöltä tai SYKEltä ([email protected]), joilta saa myös tietoa jätteen todellisesta vastaanottajasta ja vastaanottomaasta, jotka kirjataan jätelomakkeelle.

Mikäli SER menee ensin välivarastoon jonnekin toiseen ympäristöluvanvaraiseen paikkaan Suomessa, niin sitten valitaan Suomen sisäinen jätesiirto ja kirjataan vastaanottajaksi Suomen vastaanottopaikka. Mikäli kyse siirtoasiakirjavelvollisesta jätteestä, vastaanottajan tiedot saadaan siirtoasiakirjasta.

Rejektivettä ei raportoida, kun se johdetaan suoraan jätevesiviemäriin.

Kyseiset materiaalit ovat sivutuotteita (eivät jätteitä), joten jätteenkäsittelijä vastaanottaa ne sivutuotteena kirjaamalla raaka-ainelomakkeelle. Asiaa käsitelty jätelomakkeiden yleisessä toiminnanharjoittajien täyttöohjeessa kappaleessa 2.4.2.