Raahen vesien säännöstelyn kehittäminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy ovat käynnistäneet Raahessa kehittämishankkeen, joka koskee vedenkorkeuksien säännöstelyä Haapajärven tekojärvessä sekä merestä padotuissa Siniluodonlahdessa ja Kuljunlahdessa sekä virtaamia Pattijoen alaosalla, Haapajoessa ja Piehinkijoen suualueella.

Kehittämishankkeessa pyritään löytämään säännöstelyyn uudet käytännöt, jotka ottavat huomioon muuttuvat ilmasto-olosuhteet, vesienhoidon tavoitteet ja kaikki vesien käyttömuodot sekä kohtelee mahdollisimman tasapuolisesti kaikkia jokia ja järviä.

Monimutkainen vesistöjärjestely terästehtaan toiminnan mahdollistamiseksi

Raahessa on tehty noin 50 vuotta sitten melko monimutkainen vesistöjärjestely. Tuolloin rakennettiin Haapajärven tekojärvi sekä padottiin kaksi merenlahtea, Siniluodonlahti ja Kuljunlahti, makeavesialtaaksi. Lisäksi on muutettu ja ohjailtu Pattijoen, Haapajoen ja aivan alaosaltaan myös Piehinkijoen virtauksia.

Järjestelyn päätarkoituksena oli turvata se, että Raahessa toimivalla terästehtaalla on aina käytössään riittävästi makeaa vettä. Valtio ja Raahen kaupunki olivat rakennusvaiheessa merkittäviä toimijoita, ja ovat edelleen vesistöhankkeiden ja säännöstelyn luvanhaltijoita. SSAB Europe Oy:llä on lupa vedenottoon ja se osallistuu säännöstelyrakenteiden kunnossapitoon sekä hoitaa käytännön säännöstelytyön.

Säännöstely on monien tarpeiden kompromissi

Vaikka säännöstelyn päätavoite on turvata terästehtaan makean veden saanti, nykyisinkin säännöstelyssä huomioidaan myös muut käyttömuodot kuten tulvasuojelu, virkistyskäyttö ja myös se, että vesien ekologinen tila olisi mahdollisimman hyvä. Eri käyttömuodoilla voi olla toistensa kanssa ristiriidassa olevia tarpeita ja ne tulee yhteensovittaa säännöstellyssä sekä pyrkiä hyvään kompromissiin huomioiden säännöstelyä ohjaavat lupamääräykset.

Raahen vesien kaltaisessa säännöstelyjärjestelmässä on tehtävä kompromisseja myös eri järvien ja jokien vedenkorkeuksien ja virtaamien välillä. Esimerkiksi pitkillä kuivilla jaksoilla tulee lupaehtojen puitteissa huolehtia siitä, että vähästä vedestä aiheutuu mahdollisimman pieni kokonaishaitta, kun huomioidaan kaikki järvet ja joet sekä niiden käyttömuodot. Lumen sulamisen tai rankkasateiden aikana tulisi puolestaan pyrkiä siihen, että liiasta vedestä aiheutuisi mahdollisimman vähäinen kokonaishaitta.

Toki säännöstelystä löytyy joitakin parantamiskohteita, joista ei aiheudu käytännössä haittaa millekään käyttömuodolle. Esimerkiksi maltillinen tulva on vesistöissä toivottava, sillä se puhdistaa ja pitää yllä luontaisia elinympäristöjä. Siitä ei aiheudu haittaa millekään käyttömuodolle, mutta se parantaa ekologista tilaa, virkistyskäyttömahdollisuuksia ja tulvasuojeluakin hillitsemällä uoman umpeenkasvua.

Ensimmäinen laaja säännöstelyn kehittämishanke Raahen vesistöissä

Raahen alueen vesistöjen säännöstelyä on kehitetty aikojen saatossa osa-alueittain ja käyttötarpeittain sekä käytäntöjä on muutettu saadun kokemuksen ja palautteen perusteella. Kuitenkaan aikaisemmin ei ole säännöstelykäytäntöjä kehitetty kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki käyttömuodot, vesien ekologinen tila sekä kaikki säännöstellyt joet ja järvet.

Vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2016 - 2021 katsottiin, että säännöstelyn kehittäminen olisi tarpeellinen toimenpide kyseessä olevien järvien ja jokien tilan parantamiseksi. Lisäksi ilmaston muuttuminen on tuonut viime vuosina uusia haasteita säännöstelyyn.

Mm. näistä syistä säännöstelyluvan haltijat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Raahen kaupunki sekä vedenottoluvan haltija SSAB Europe Oy päättivät yksissä tuumin pistää pystyyn hankkeen, jossa selvitään mahdollisuudet säännöstelyn kehittämiseen ja tehdään tarpeelliset muutokset säännöstelykäytäntöihin. Vuonna 2019 valmistui esiselvitys, jossa mm. esitettiin mahdollisia kehittämiskohteita. Nyt on käynnistetty varsinainen kehittämishanke.

Esiselvityksen pohjalta hankkeessa tarkasteltavia kehittämiskohteita ovat ainakin

•  Koko säännöstelyjärjestelmän yhteinen optimointi
•  Varautuminen ilmastonmuutokseen
•  Haapajärven tekojärven ja Siniluodonlahden vedenkorkeusvaihtelu
•  Pattijoen ja Haapajoen kuivuus ja tulvat
•  Kuljunlahden varastotilavuuden parempi hyödyntäminen
•  Hydrologisen havainnoinnin kehittäminen
•  Säännöstelyn hoidon ja rakenteiden kunnossapidon vastuiden selkeyttäminen

Lokakuussa 2020 järjestettiin kysely alueen asukkaille ja virkistyskäyttäjille. Kyselyyn saatiin vastauksia erittäin hyvin (178 kappaletta) ja sen tulokset huomioitiin säännöstelyn kehittämisessä. Lokakuussa 2020 järjestettiin myös ympäristövirtaamatyöpaja, jonka avulla säännöstelyvaihtoehtoja muodostettiin. Lisäksi on selvitetty vesistöjen hydrologiaa ja ekologista tilaa. Suomen ympäristökeskus on mallintanut mahdolliset säännöstelyvaihtoehdot ja arvioinut niiden vaikutuksia, ja Ramboll Finland Oy on laatinut kehittämisselvityksen koontiraportin.