- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2013
Kuha ja siika Hämeen ja Pirkanmaan tärkeimmät kalaistukkaat (Hämeen ELY-keskus)
Hämeen maakuntien vesiin istutettiin v. 2012 kaloja ja rapuja vajaan 1 miljoonan euron arvosta. Tästä Pirkanmaan maakunnan osuus oli noin 55 %, ja loppu jakautui suunnilleen tasan Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen kesken.
Eniten istutettiin kesänvanhoja kuhia (runsaat 1,1 milj. kpl) ja siikoja (vajaat 1,1 milj. kpl). Järvitaimenia istutettiin noin 53 000 kpl, kirjolohia 49 000 kpl, ankeriaita 24 000 kpl ja harjuksia 22 000 kpl. Lisäksi istutettiin haukia, järvilohia, karppeja, meritaimenia ja -lohia, peledsiikoja ja purotaimenia. Täplärapuja istutettiin 3 400 kpl ja jokirapuja 1 100 kpl.
Kuha ja siika ovat säilyttäneet asemansa selvästi tärkeimpinä istukaslajeina. Niiden istutusmäärät ovat 2000-luvulla kuitenkin hiljalleen vähentyneet. Myös uhanalaiseksi käyneen taimenen istutusmäärä on hieman pienentynyt, mutta toisaalta mädin ja vastakuoriutuneiden poikasten käyttö koskien kunnostuksen jälkihoitona on selvästi yleistynyt. Täpläravun luonnonkantojen voimistumisen myötä sen istutusten määrä on romahtanut 1990-luvun lopun huippuvuosista.
Vesialueiden omistajat kustansivat istutuksista noin puolet ja vesioikeudellisten velvoitteiden haltijat noin 30 %. Loput kustannettiin kalastusalueiden, valtion ja kuntien varoin.
Vaikka kalakantojen hoidossa ensisijaisena keinona pidetään nykyisin luonnonvaraisen lisääntymisen turvaamista, ovat istutukset säilyttäneet vankan asemansa. Nykyisin istukkaiden laatuun kiinnitetään kuitenkin kasvavaa huomiota, ja istutuksissa pyritään käyttämään ensisijaisesti omasta vesistöstä peräisin olevia kalakantoja.
Istutusten tuottama hyöty vaihtelee suuresti lajeittain ja vesistöittäin. Tulosta voidaan edelleen parantaa suunnittelemalla istutukset huolellisesti ja tehostamalla seurantaa,
Tärkeää on myös säädellä kalastusta. Esimerkiksi kuhaistutusten tuottavuutta on monilla vesillä voitu parantaa nostamalla verkkojen pienintä sallittua solmuväliä ja kalojen alamittaa.
On hyvä muistaa, että valtaosa saaliista perustuu kalojen luonnonvaraiseen lisääntymiseen. Ahven, hauki ja särki ovat sisävesiemme yleisimmät saaliskalat.
Hämeen ja Pirkanmaan istutustiedot on vuodesta 1989 tallennettu Hämeen ELY-keskuksessa ylläpidettävään rekisteriin.
Lisätietoja:
Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen, puh. 0295 025 ja kalastusmestari Jari Pelkonen, puh. 0295 025 059
- Publiceringsdatum
- 2013-05-22