- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotteet 2013
Sivulla on ELY-keskusten uusimmat tiedotteet, alkaen huhtikuusta 2013. Vanhemmat tiedotteet löytyvät vasemmalta kohdasta Tiedotearkisto.
Kuha ja siika Hämeen ja Pirkanmaan tärkeimmät kalaistukkaat (Hämeen ELY-keskus)
Hämeen maakuntien vesiin istutettiin v. 2012 kaloja ja rapuja vajaan 1 miljoonan euron arvosta. Tästä Pirkanmaan maakunnan osuus oli noin 55 %, ja loppu jakautui suunnilleen tasan Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen kesken.
Eniten istutettiin kesänvanhoja kuhia (runsaat 1,1 milj. kpl) ja siikoja (vajaat 1,1 milj. kpl). Järvitaimenia istutettiin noin 53 000 kpl, kirjolohia 49 000 kpl, ankeriaita 24 000 kpl ja harjuksia 22 000 kpl. Lisäksi istutettiin haukia, järvilohia, karppeja, meritaimenia ja -lohia, peledsiikoja ja purotaimenia. Täplärapuja istutettiin 3 400 kpl ja jokirapuja 1 100 kpl.
Kuha ja siika ovat säilyttäneet asemansa selvästi tärkeimpinä istukaslajeina. Niiden istutusmäärät ovat 2000-luvulla kuitenkin hiljalleen vähentyneet. Myös uhanalaiseksi käyneen taimenen istutusmäärä on hieman pienentynyt, mutta toisaalta mädin ja vastakuoriutuneiden poikasten käyttö koskien kunnostuksen jälkihoitona on selvästi yleistynyt. Täpläravun luonnonkantojen voimistumisen myötä sen istutusten määrä on romahtanut 1990-luvun lopun huippuvuosista.
Vesialueiden omistajat kustansivat istutuksista noin puolet ja vesioikeudellisten velvoitteiden haltijat noin 30 %. Loput kustannettiin kalastusalueiden, valtion ja kuntien varoin.
Vaikka kalakantojen hoidossa ensisijaisena keinona pidetään nykyisin luonnonvaraisen lisääntymisen turvaamista, ovat istutukset säilyttäneet vankan asemansa. Nykyisin istukkaiden laatuun kiinnitetään kuitenkin kasvavaa huomiota, ja istutuksissa pyritään käyttämään ensisijaisesti omasta vesistöstä peräisin olevia kalakantoja.
Istutusten tuottama hyöty vaihtelee suuresti lajeittain ja vesistöittäin. Tulosta voidaan edelleen parantaa suunnittelemalla istutukset huolellisesti ja tehostamalla seurantaa,
Tärkeää on myös säädellä kalastusta. Esimerkiksi kuhaistutusten tuottavuutta on monilla vesillä voitu parantaa nostamalla verkkojen pienintä sallittua solmuväliä ja kalojen alamittaa.
On hyvä muistaa, että valtaosa saaliista perustuu kalojen luonnonvaraiseen lisääntymiseen. Ahven, hauki ja särki ovat sisävesiemme yleisimmät saaliskalat.
Hämeen ja Pirkanmaan istutustiedot on vuodesta 1989 tallennettu Hämeen ELY-keskuksessa ylläpidettävään rekisteriin.
Lisätietoja:
Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen, puh. 0295 025 ja kalastusmestari Jari Pelkonen, puh. 0295 025 059
- Julkaisupäivä
- 22.5.2013