Parempi työelämä!
Valtakunnallinen työelämän kehittämisen koordinaatiohanke
- ELY-keskus
- Parempi työelämä
- Blogit – lue ajatuksiamme
- Parempi työelämä
- Hankehaut – infoa rahoituksesta
- Työelämän kehittämishankkeet – katso mitä Suomessa kehitetään juuri nyt
- Tapahtumat – katso mitä tapahtuu
- Paremman työelämän jäljillä -verkkokeskustelusarja
- Hyvin sanottu! -keskustelufestivaali 27.9.
- Työelämäfoorumi 20.11.
- Menneet tapahtumat – katso materiaalit ja tallenteet
- Pannu kuumana -verkosto – kehitä kanssamme maailman parasta työelämää
- Blogit – lue ajatuksiamme
- Me suomalaiset tykkäämme tehdä itse – helpommalla pääsisi kääntämällä katseet ulkomaille
- Nuorten työelämäodotukset peilaavat ajankuvaa
- Yhteisen keskustelun voima – työelämän kadotettu luonnonvara?
- Tunteiden johtaminen työyhteisössä on pieniä arjen tekoja
- Digistä tukea ja apua oppimisen haasteisiin työpaikoille
- Pieni ja piskuinen Islanti uskaltaa kokeilla työelämässä
- Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? – viisi työelämän parhainta käytännettä muualta Euroopasta
- Miksi yrityksen kannattaa osallistua työelämän kehittämishankkeisiin?
- Aikaa ja huolenpitoa – Hoivakehityksen työhyvinvointiresepti
- Hakuklinikka ja hankesparraukset saivat loistavan vastaanoton!
- Postilla välitetään pakettien lisäksi myös työntekijöistä
- Arvioinnin sietämätön vaikeus!
- Sivistys on elämämme paras investointi – tai niin ne väittävät. Lue ja päätä itse!
- Hankalaa hankehumppaa vai ketterää kehittämistä?
- Kuinka erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle rakennetaan polku työelämään?
- Miksi yksinkertainen on kaunista ja tarpeellista?
- Työtä muotoilemalla työhyvinvointia ja tuottavuutta
- Miksi laadukas työelämä on kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä?
- Suomalainen työelämä on täynnä onnistumisia – mutta niistä ei tiedä kukaan
- Miksi työelämän kehittämisestä puhutaan nykyisin jatkuvasti?
- 5 vinkkiä parempaan hankeviestintään
- Parviäly työelämässä
- Parempi työelämä! – tutustu tekemiseemme
- Yhteystiedot – katso keitä me olemme
Blogit – lue ajatuksiamme
Nuorten työelämäodotukset peilaavat ajankuvaa
Projektikoordinaattorimme Tiina Lindström löysi laatikostaan 23 vuoden takaisen äidinkielen esseen ”Mitä nuorilta vaaditaan?”. Tekstin kautta lukija pääsee syväsukeltamaan 2000-luvun taitteessa eläneen nuoren lukiolaisen mieleen, jota askarruttivat digitalisaatio ja elämän hektisyys. Lue blogista, mitä nuori Tiina kirjoitti työelämäodotuksistaan ja mitä ajatuksia se hänessä tänä päivänä herätti.
Tunteiden johtaminen työyhteisössä on pieniä arjen tekoja
Silloin, kun kuulee sanottavan, että tunteet eivät kuulu työpaikalle, voisiko kyse ollakin siitä, että työpaikalle ei toivota negatiivisia tunteita?
Lue tunteiden johtamisesta lisää Mirva Purasen kirjoittamasta blogista, joka sai inspiraationsa helmikuussa järjestetyn Pannu kuumana –tilaisuuden jälkimainingeista.
Yhteisen keskustelun voima – työelämän kadotettu luonnonvara?
![Kuvassa Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen hankekoordinaattori Tiina Lintunen](https://www.ely-keskus.fi/documents/50806672/0/IMG_2013.jpg/a3f44f35-3502-6411-6597-f39696fda1d6?t=1685696747664)
Meidän maailmamme muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Kelkassa pysyminen vaatii ihmisiltä enemmän. Työelämässä puhutaan turbulensseista, jotka aiheutuvat niin talouden heilahteluista, luonnon katastrofeista kuin digitalisaation ripeästä kehittymisestä. Jotta kärryillä pysyisi, nousee yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi jarruttaminen.
Yhteiset arjen pysäyttämisen hetket ovat tärkeitä, jotta huomaamme ne pisteet, joissa ote voi irrota ja ote hyvään työelämään uhkaa kadota. Yhteinen ihmettely ilmiöiden äärellä auttaa myös niin yhteisen hyvän kehittämisessä kuin sen kehittymisessä.
Me suomalaiset tykkäämme tehdä itse – helpommalla pääsisi kääntämällä katseet ulkomaille
Suomalaisessa kehittämistyössä on yksi valtavan omaleimainen piirre – itsetekemisen kulttuuri. Me suomalaiset työelämän ja muidenkin substanssien kehittäjät rakastamme aloittaa alusta, keksiä itse kaiken puhtaalta pöydältä ja testata uusia toimintamalleja. Suomalainen sisu ja idearikkaus ovat ihania piirteitä työelämän kehittämisessä, mutta samalla meidän tulisi uskaltaa myös rohkeasti ja avoimesti kopioida ulkomailta.
Suomi on asukasluvultaan pieni maa, jossa pystyttäisiin halutessamme hyvinkin ketterästi kopioimaan ja kokeilemaan erilaisia työelämän kehittämisenratkaisuja. Sitran laatiman Työn tulevaisuudet megatrendien valossa -raportin mukaan verkostomainen valta myös voimistuu tulevaisuudessa. Sitran mukaan verkostomainen toimintatapa on jo monille arkipäivää; niiden avulla opitaan toisilta, tehdään yhteistyötä yhteisen tavoitteen eteen ja turvataan selviäminen alati muuttuvassa maailmassa.
Työelämä kehittyy myös verkostoissa; ei irrallaan muusta maailmasta, politiikasta tai yhteiskunnallisista muutoksista. Työhyvinvoinnin, tuottavuuden, osaavan työvoiman saatavuuden ja kilpailukyvyn keskeiset kysymykset koskevat myös monia muita maita kuin Suomea.
Lue lisää benchmarkkauksesta työelämän kehittämisen muotona sekä siitä, mitä kaikkea me voimme oppia Islannista?
Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? – viisi työelämän parhainta käytännettä muualta Euroopasta
Parempi työelämä! -hankkeen yksi tavoitteista on hankeaikana löytää ja tunnistaa työelämää kehittäviä käytänteitä niin Suomesta kuin muistakin maista. Hyvien käytänteiden tunnistaminen ja levittäminen osaksi suomalaista työelämää on tärkeä tavoite, jonka avulla voidaan hyödyntää ESR+rahoitustakin tehokkaammin.
Koordinaatiohankkeemme on tavannut työelämän edustajia mm. Saksasta, Hollannista, Sveitsistä, Ruotsista ja Islannista. Yhteisenä havaintona näistä ensimmäisistä kohtaamisista haluan kuitenkin nostaa esiin, että suomalaisessa työelämässä on moni asia paljon positiivisemmin kuin me itse aina ymmärrämmekään. Tulevaisuudessa tulenkin kirjoittamaan tänne blogiin myös niistä suomalaisista työelämän käytänteistä, joita muut kadehtivat meiltä! Mutta sitä ennen tutustutaanpa viiteen positiiviseen työelämän käytänteeseen, joihin me voisimme Suomessakin kiinnittää enemmän huomiota, tai jopa kokeilla ottaa käyttöön:
- Työpaikkojen monikulttuurisuus on tärkeä ja tavoiteltu arvo (Saksa)
- Oppisopimuskoulutus innostaa nuoria työelämään (Sveitsi)
- Yhteisöllisyydelle ja vuorovaikutukselle varataan työaikaa (Ruotsi)
- Työtä tehdään myös ilman koulutusta osaavan työparin kanssa (Islanti)
- Työ ei tarvitse aina esimiestä, tiimikin voi riittää (Hollanti)
Bloggaajana projektipäällikkö Henna Kymäläinen
Miksi yritysten kannattaa osallistua ESR+ työelämän kehittämisen hankkeeseen?
Tiesitkö, että suomalaisista yrityksistä 93% on alle 10 hengen yrityksiä joista yksinyrittäjiä on jopa noin 72%(Tilastokeskus)? Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä arjen todellisuus on usein se, että resursseja on perustoiminnan laadukkaaseen pyörittämiseen, mutta laajemmalle kehittämistyölle ei jää aikaa. ESR+ kehittämishanke ei tästä syystä aina herätä yrityskentässä innostusta. Hanketyö saatetaan nähdä yrityksen näkökulmasta ylimääräisenä ja irrallisena lisäkuormana, jonka hyödyt jäävät epäselviksi.
ESR+ työelämän kehittämisen hankkeet tarjoavat kuitenkin pienille ja keskisuurille yrityksille ainutlaatuisia mahdollisuuksia kehittää toimintaansa pienellä panoksella vaikuttavasti. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää pysähtyä teeman äärelle jo hankkeen alkumetreillä ja pohtia, miten hankkeen toimenpiteistä viestitään kohdeyrityksille selkeästi ja innostaen. Kerromme blogitekstissä kolme ESR+ työelämän kehittämishankkeen supervoimaa, joista hanketoteuttajien kannattaa kertoa kohdeyrityksilleen.
Bloggaajana projektikoordinaattori Tiina Lindström. Vinkkejä sisältöön antoivat Pohjoiskarjalan ja Lapin Kauppakamarit ja Strategista kasvua muutoksessa - ESR+ -hanke.
Aikaa ja huolenpitoa – Hoivakehityksen työhyvinvointiresepti
Pieksämäellä, Savon sydämessä, Hoivakehitys Oy:ssa on kuitenkin onnistuttu tavoittamaan onnellisuus yhdessä. Verkostokoordinaattorimme Tiina ”Tintti” Lintunen kävi tammikuisena pakkaspäivänä tutustumassa Hoivakehityksen toimintaan ja pääsi kuulemaan toimitusjohtaja Mika Lemettiseltä, talousjohtaja Arja Kauppiselta ja työvuorossa olevilta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta, miten tämä tehtiin.
Käy lukemassa Hoivakehityksen työhyvinvointiresepti Tintin blogikirjoituksesta.
Postilla välitetään pakettien lisäksi myös työntekijöistä
Postilla on pitkä historia sekä yrityksenä että monimuotoisena työyhteisönä. Se on perustettu vuonna 1638 ja tänään Postilla on töissä osaajia noin 80 eri kansalaisuudesta. Myös ikähaitari on laaja Postin työllistäessä jopa 4200 kausiapulaista ja kesätyöntekijää vuosittain.
Alkuvuodesta 2023 Posti julkaisi Välitämme -markkinointivideon, joka herätti paljon mielenkiintoa ja keskustelua valtakunnallisesti. Sittemmin Posti pokkaili pitkin syksyä erilaisia palkintoja mm. T-Median Maine&Luottamus -tutkimuksessa Posti sai tunnustusta suurimmasta mainenoususta.
Korvanappiini oli tullut tieto, että Välitämme-kampanja on kuitenkin enemmän kuin pelkästään markkinointikonsepti. Kyseessä on organisaation läpileikkaava lupaus, jolla vaikutetaan yli kahdenkymmenentuhannen postilaisen työhyvinvointiin tulevina vuosina.
Halusin ehdottomasti kuulla lisää mistä Välitämme-lupauksessa on kyse ja istuimme joulun alla alas Postin yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Anna Stormin, vastuullisuuspäällikkö Terhi Uusitalon ja VP Talent & People Development johtajan Samuli Kivikkon kanssa.
Lue blogista miten Posti välittää työntekijöistään.
Bloggaajana hankekoordinaattori Tiina Lindström
Arvioinnin sietämätön vaikeus!
![Kuvituskuva jossa kädet pitelee onnistumismerkkiä](/documents/50806672/0/work+life+%282%29.png/4aecb34b-e887-a8a6-48a0-64aae3cdb1ec?t=1706089597226)
Hankkeiden vaikutusten seurannasta ja arvioinnista on puhuttu vuosikausia, ja edelleen se näyttää tuottavan päänvaivaa niin rahoittaville tahoille kuin toteuttajillekin. Hankkeiden toteutumista on luonnollisesti seurattava ja varmistuttava siitä, että rahoitus käytetään siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Määrällisiä mittareita on kohtuullisen helppoa seurata, mutta toimenpiteiden todellisten vaikutusten laadullinen arviointi on hankalampaa.
Työelämän kehittämisen teemassa yksi tämän rahoituskauden tärkeimpiä tavoitteita onkin hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen. Miten arviointia sitten tulisi tehdä? Hankkeemme lähestyi asiaa tiedolla johtamisen ja helppokäyttöisyyden näkökulmasta.
Bloggaajana hankekoordinaattori Kirsi Salla
Sivistys on elämämme paras investointi – tai niin ne väittävät. Lue ja päätä itse!
Tapahtumassa kuultiin asiantuntijoita, poliitikkoja, taiteilijoita, tutkijoita, urheilijoita ja aktivisteja, jotka pohtivat sivistyksen merkitystä, haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuuden Suomessa.
Bloggaajana hankekoordinaattori Tiina Lindström
Hankalaa hankehumppaa vai ketterää kehittämistä?
Hankkeiden tulokset vain jäävät harmillisen usein ”hankkeiden hautausmaalle”!
Bloggaajana hankekoordinaattori Kirsi Salla.
Kuinka erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle rakennetaan polku työelämään?
Lue blogi, sillä siinä on 5 vinkkiä erityisnuoria työllistäville yrityksille.
Kuvassa vuoden 2023 kesätyöntekijäksi valittu joensuulainen Anniina Marttila Pohjois-Karjalan Osuuskaupasta. Anniina työskenteli kesällä ABC Marjalassa erityisnuorten ohjaajana. Valinnan tänä vuonna teki Elinkeinoelämän keskusliitto 51 ehdokkaan joukosta.
Bloggaajana hankekoordinaattori Rauno Jussila
Miksi yksinkertainen on kaunista ja tarpeellista
Hankkeet ovat yksi työelämän kehittämisen keino, jolla voidaan luoda ja kokeilla uusia ratkaisuja haasteisiin ja eri alojen tarpeisiin.
Bloggaajana hankekoordinaattori Tiina Lintunen
Miksi laadukas työelämä on kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä?
Bloggaajana johtaja Liisa Hakala (sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja tasa-arvo-osasto)
Suomalainen työelämä on täynnä onnistumisia – mutta niistä ei tiedä kukaan
Bloggaajana projektipäällikkömme Henna Kymäläinen
Miksi työelämän kehittämisestä puhutaan nykyisin jatkuvasti?
Bloggaajana projektipäällikkömme Henna Kymäläinen
Parviäly työelämässä – uskallatko sinä ottaa yhteisen ajattelun voiman käyttöön?
Bloggaajana hankekoordinaattorimme Tiina Lintunen
5 vinkkiä parempaan hankeviestintään
Bloggaajana hankekoordinaattorimme Rauno Jussila
Päivitetty: 26.06.2024